Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri kuvaa kansallista kokonaisarkkitehtuuria, joka tietohallintolain REF mukaisesti sisältää viisi osaa:

  • Linjaukset ja kuvaukset
  • Kehittymispolku
  • Hallintamalli
  • Yleiskuvaus
  • JHS 179

Kysymys

Mikä on hyvä kokonaisarkkitehtuuri ympäristöterveydenhuollon hallinnonalalle siten, että se sisältää kansallisesti kattavan ja toimintaa ohjaavan kuvauksen

  • toiminnan sisällöstä,
  • tiedoista, joita tarvitaan tukemaan toimintaa,
  • tietojärjestelmistä, joita tarvitaan keräämään, jäsentämään ja hyödyntämään tarvittavia tietoja, ja
  • teknologioista, joita tarvitaan tietojärjestelmien ylläpitämiseen?

Vastaus

  • Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri on olennaiselta osaltaan sama kuin muussa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurissa. Tämä osa on toiminnan ja päätöksenteon parantaminen paremman tiedon saatavuuden ja käytön avulla. Tämä osa on kuvattu sivulla kokonaisarkkitehtuuri. Tällä sivulla esitellään erinäisiä piirteitä ja yksityiskohtia, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurille.

Perustelut

Ympäristöterveydenhuollon toimenpiteet avoimen datan edistämiseksi

Avoimen datan kartoitus etenee eri hallinnonaloilla seuraavasti liittyen Valtiovarainministeriön kehysvalmisteluun (yhteyshenkilö Anne Kauhanen-Simanainen p. 0295530043):

  1. Listataan tietovarannot.
  2. Luokitellaan ne avattavuuden mukaan.
  3. Arvioidaan avaamisen vaatimat toimenpiteet.
  4. Arvioidaan avaamisen vaikutukset (vaikutukset organisaation henkilöstöön ja talouteen sekä yhteiskunnalliset vaikutukset).
  5. Selvitykset toimitetaan Valtiovarainministeriöön, joka tekee tämän pohjalta avaamissuunnitelman.
Esimerkiksi noin sivun pituinen kuvaus tilanteesta, tuloksista, haasteista ja suunnitelmista.

Tässä tarkastellaan ympäristöterveydenhuollon toimintakenttää laajasti eikä vain johonkin tiettyyn organisaatioon rajautuen. Olennaisia toimijoita ovat kunnat ja niiden ympäristötoimistot, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet, STM:n ympäristöterveysryhmä ja asiantuntijana THL:n ympäristöterveyden osasto. Tässä monimuotoisessa kentässä avointa dataa on hyvin vaihtelevasti tarjolla ja käytössä ja avattavissa oleva data jakautuu epätasaisesti. Tämä vaikeuttaa kokonaisarviota. Kattavan tilannekatsauksen sijasta koetankin nostaa esiin joitakin olennaisia piirteitä, joista voi olla hyötyä datan avoimuutta edistettäessä.

Nykytilanne ja tähänastiset tulokset

Nykyisin saatavilla olevan avoimen datan kuvaus. Esimerkiksi: kuvaus jo tarjolla olevasta avoimesta datasta ja sen saatavuudesta; kuinka laajasti organisaation avointa dataa jo hyödynnetään.

Ympäristöterveydenhuollossa on käytössä kunnallisia tietojärjestelmiä, joista kerätään valtakunnallisesti yhteen tärkeää tietoa YHTI-tietokantaan. Tämä tiedonsiirto on lähiaikoina koneellistumassa ja yhdenmukaistumassa, mutta tietosisällöt on suunniteltu vain viranomaiskäyttöön. Melko vähäisillä ponnistuksilla olisi mahdollista erottaa julkinen ja ei-julkinen data toisistaan niin, että julkinen data voitaisiin avata vapaaseen käyttöön. Toistaiseksi tällaiset suunnitelmat ovat kehittymättömiä.

Alalla on myös toinen tietojärjestelmä Opasnet, joka on kokonaisuudessaan avointa dataa. Opasnetin tarkoitus on tukea päätöksentekoa keräämällä ja tarjoamalla tietoa, vaikutusarviointeja ja keskustelumahdollisuuksia. Järjestelmä on sinänsä varsin pitkälle kehittynyt ja sisältää useita tuhansia sivuja tietoa, mutta sen käyttö kentällä on vasta alkamassa STM:n rahoittaman Tekaisu-hankkeen puitteissa.

YHTIn ja Opasnetin lisäksi on lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä, jotka palvelevat ympäristöterveydenhuoltoa, kuten SYKEn OIVA ja Ilmasto-opas, mutta jotka on tuotettu pääasiassa muiden hallinnonalojen tarpeisiin.

Muusta avattavissa olevasta datasta mainittakoon THL:n Ympäristöterveyden osaston tutkimus- ja seuranta-aineistot mm. kosteusvaurioista, talousveden laadusta ja vesiepidemioista sekä kohorttitutkimukset allergiaan ja astmaan liittyen. Näiden aineistojen avaamisesta on alustavasti keskusteltu, mutta niihin liittyy monia potilas- tai tutkimussalaisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita ei ole vielä tyydyttävästi ratkaistu. Aineistojen mahdollisesta avaamisesta on tällä hetkellä vaikea sanoa.

THL:n ympäristöterveyden osaston kytkennät avoimen datan liikkeeseen ovat kiinteät, ja toimialalla on selkeää pyrkyä kohti avoimuutta. Myös THL kokonaisuutena keskustelee datan avoimuudesta, mutta konkreettiset toimenpiteet eivät vielä ole sen vakuuttavampia kuin muillakaan toimialoilla valtionhallinnossa.


Toimenpiteet ja suunnitelmat

Kuvaus toimenpiteistä ja suunnitelmista avoimen datan edistämiseksi. Esimerkiksi: millaisia toimenpiteitä on käynnissä tai suunnitelmia on tekeillä avoimen datan edistämiseksi; miten organisaatiossa aiotaan tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma avoimen datan kehittämisestä, jotta tavoite, että keskeisimmät julkisen hallinnon tietovarannot tulee olla avoimesti saatavilla vuoden 2014 loppuun mennessä, saavutetaan.

Avointa dataa edistää erityisesti STM:n rahoittama Tekaisu-hanke, jonka tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu avoimuus ja sen mahdollistama päätöksenteon kehittäminen. Hanke alkoi vuonna 2012 ja jatkuu rahoituksen niin salliessa vuoteen 2015. Tekaisu käynnistää kuntien kanssa yhteisiä kehityshankkeita, joissa pureudutaan tosielämän tietokäytäntöihin ja niiden kehittämiseen. Hanke tuottaa toivottavasti käytännön tietoa myös muiden toimialojen suoraan hyödynnettäväksi.

Vaikka ei olekaan ympäristöterveydenhuollon ydinaluetta, on syytä mainita myös avoimen lähdekoodin joukkoistamishanke potilastietojärjestelmän kehittämisestä. Tämä on tärkeä siksi, että nykyiset viralliset suunnitelmat sisältävät vain terveydenhuollon yksiköiden sisäisiä järjestelmiä, kun taas joukkoistamishankkeissa mietitään laajemmin potilaan oirepäiväkirjan tyyppisiä toiminnallisuuksia. Näillä olisi välitöntä käyttöä ympäristön terveellisyyden seurannassa (esimerkiksi influenssa- tai vesiepidemiaseuranta, ilmansaaste-episodeihin liittyvät oireet jne), jos data vain saataisiin automaattisesti anonymisoiduksi ja jaetuksi avoimesti. Lisäksi oireita raportoivalle potilaalle olisi mahdollista tuottaa henkilökohtaista neuvontaa juuri häntä itseään koskeviin (ympäristöterveys)ongelmiin. Tämän aihepiirin ideointi on vasta alkuvaiheessa, mutta todennäköisesti se etenee varsin nopeasti virallisten prosessien rinnalla tai edellä.

Rajoitukset ja haasteet

Kuvaus keskeisistä datan avaamisen rajoituksista ja haasteista. Esimerkiksi: millaisia rajoituksia keskeisten tietovarantojen datan avaamiseen liittyy; mitkä ovat keskeiset ongelmat tai haasteet.

Datan avaamisessa on aina käytännöllisiä haasteita, jotka johtuvat vanhoista, suljettuun maailmaan suunnitelluista tietojärjestelmistä. Sitä mukaa kuin järjestelmiä uusitaan, avoimuus pitäisi systemaattisesti ottaa huomioon ja käytännöksi, jolloin tämä ongelma lievenee ajan kuluessa jopa ilman muita toimia.

Tutkimustiedon avaamisessa on omat lisähaasteensa. Usein aineistot sisältävät sekaisin salaista potilas- ym. tietoa ja julkaistavissa olevaa tietoa, ja tätä erottelua on harvoin valmiiksi tehty datan avaamista helpottamaan.

Sen lisäksi on ehkä kriittisempi ongelma eli se, että tutkijan oma ura ja meritoituminen perustuu nykyään siihen, että tutkija julkaisee omasta aineistostaan tieteellisiä artikkeleita, ja datan avaaminen kaataisi tämän leipäpuun, kun muut voisivat julkaista tutkimuksia ensin. Pelkän datan avaamista ei nykytieteessä pidetä meriittinä, mikä on iso ongelma avoimuuden edistämisessä. Tähän asiaan voitaisiin saada vähitellen muutosta, jos tutkimusrahoittajat kuten Suomen Akatemia kehittäisivät nopeasti tehokkaita meritoitumiskäytäntöjä dataa avaaville tutkijoille. Valtiovarainministeriön tulisi osaltaan edistää tätä kehitystä, koska lopputuloksena olisi parempaa tiedettä nopeammin ja jopa vähemmällä rahalla.


Taloudelliset vaikutukset

Arvio keskeisistä datan avaamisen taloudellisista vaikutuksista 2014-2017. Tapahtuuko datan avaaminen nykyisten toimintamenojen puitteissa vai edellyttääkö se lisäinvestointeja tai aiheuttaa muita kustannuksia? Onko odotettavissa, että avoimen datan maksuttomuuden periaate aiheuttaa viranomaisten maksutulojen vähenemistä tai muita tulomenetyksiä?

Ympäristöterveydenhuollon alalla ei juuri ole sellaisia aineistoja, joista nykyään perittäisiin maksua, ja niinpä tällaisia tulomenetyksiäkään ei ole odotettavissa. Tärkeimmät avoimuuden esteet ovat kulttuurisia ja kankeisiin tietojärjestelmiin liittyvä. Näihin liittyviä kustannuksia on vaikea arvioida, koska tämäntyyppiset ongelmat eivät tyypillisesti ratkea rahalla. Avoimen lähdekoodin järjestelmät edistäisivät asiaa, ja ne voisivat myös säästää järjestelmien uudistusmenoissa, koska ne ovat toimittajariippumattomia ja niiden räätälöinti erilaisiin tarpeisiin on helpompaa.

Kaikenkaikkiaan tilanne lienee se, että sopivilla kannustimilla voitaisiin dataa avata hyvinkin vähillä resursseilla niin, että muutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset olisivat selkeän positiivisia. Jos kannustimet esimerkiksi sidottaisiin todennettuihin myönteisiin vaikutuksiin, ei olisi riskiä, että rahat menisivät hukkaan. Käyttäjämäärät ja -palaute ovat varsin luotettavia ja helppoja mittareita avatun datan hyödyllisyydestä, vaikka käyttäjän saama (taloudellinen) lisäarvo jääkin arvoitukseksi.

Muuta

Muut mahdolliset asiat, joita haluatte tuoda esille

Avoimen datan edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa on ehdottomasti kannatettava hanke. Sitä tulee edistää avoimuuden hengessä siten, että hallinnollisten raja-aitojen ei anneta estää tiedon ja käytäntöjen leviämistä. Niinpä myös avoimen datan edistämishankkeet kuten se, johon tämä kysely liittyy, tulisi toteuttaa mahdollisimman avoimesti, jotta suunnitelmista ja toteuttamistavoista voisi helposti pysyä perillä.

Lisäksi on syytä ymmärtää, että iso osa avoimuuden hyödyistä tulee siitä, että avoin tieto nostaa esiin parempia toimintatapoja, joita sitten voidaan ottaa käyttöön. Avoimen datan hanke ei siis ole pelkästään eikä edes pääasiassa viranomaisten omistaman datan levittämistä vaan yhteiskunnallisen tiedon kuuntelua, keräämistä ja jalkauttamista. Niinpä datan jakamisjärjestelmien kanssa yhdessä on kehitettävä osallistamis-, yhteistyö- ja joukkoistamisjärjestelmiä. Tiedon laatu paranee, kun virheet voidaan huomata ja korjata nopeasti; sama koskee tietokäytäntöjä.

Lainsäädännön antamat tehtävät ja kuntien tietojärjestelmät

⇤#: Tuon tietokuvauksen voisi kyllä tehdä paljon parmmin jollain muulla kuin Excel-Word-järjestelmällä. Pitäisikö kuvaus heittää Opasnetiin? --Jouni Tuomisto 19. huhtikuuta 2012 kello 16.57 (EEST)
--#: Valvonta-aineiston kuvaus näyttää olevat tässä melko kattavasti. --Jouni Tuomisto 19. huhtikuuta 2012 kello 16.57 (EEST)
--#: Sisältääköhän tämä jotain salaista tietoa? Julkisuuslain perusteella tuntuisi avoimelta, joten miksei tietojärjestelmäkin voisi olla? --Jouni Tuomisto 19. huhtikuuta 2012 kello 16.57 (EEST)


Terveydensuojelulain[1] antamia tehtäviä:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa (8 §).
  • Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin (8 §).
  • Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle eräistä ympäristönsuojeluun liittyvistä toimista (13 §). Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Terveydensuojeluviranomainen voi päätöksessään toiminnanharjoittajaa kuultuaan antaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä (15 §).
  • Talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa (17 §).
  • Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää määräaikaisen poikkeuksen 21 §:n nojalla säädetyistä talousveden laatuvaatimusten täyttämisestä (17 §).
  • Talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta viimeistään 3 kuukautta ennen suunniteltua toiminnan aloittamista. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto (18 §).
  • Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua sekä tankeissa, pulloissa tai säiliöissä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua ... ja tarvittaessa annettava tätä koskevia määräyksiä. (20 §)
  • Saatuaan tiedon talousveden aiheuttamasta epidemiasta tai sen epäilystä kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tehtävä viipymättä tapausta koskeva selvitys ja ryhdyttävä toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi sekä ilmoitettava siitä edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja asianomaiselle aluehallintovirastolle. (20 a §)
  • Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että tämän lain nojalla hyväksyttävässä, yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä talousvettä päivässä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus. (20 b §)
  • ⇤#: Luvusta 6 eteenpäin ei ole nostettu tehtäviä tähän. --Jouni Tuomisto 16. huhtikuuta 2012 kello 21.26 (EEST)
  • Jätteet ja jätevedet
  • Asuntojen ja rakennusten terveellisyys
  • Uimavedet
  • Käymälät
  • Mikrobit ja vahinkoeläimet
  • Valvonta


Muuta lainsäädäntöä

Muuta

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Terveydensuojelulaki 763/1994

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Ympäristöterveydenhuollon_kokonaisarkkitehtuuri&oldid=27823