Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tälle sivulle on koottu tausta- ja lisätiedot, joita käytettiin SETURI-hankkeen ympäristömelun vaikutuslaskentaan.

Vaikutuslaskennan tulokset julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehden numerossa 3/2010.

Altistuminen

Altistumisen mittasuureet ja yksiköt

Mittasuureet:

  • kiusallisuus ja sydäninfarktit: Päivä-ilta-yömelutaso (Lden), yksikkö = dB
  • unihäiriöt: Yömelutaso (Ln), yksikkö = dB

Huom. Kirj.lähteissä on käytetty useita muitakin mittasuureita. Näitä vastaavat luokkarajat on muunnettu Lden- tai Ln-luokkarajoiksi käyttäen alla lueteltuja muunnoskaavoja (aikapainotus- ja laskentakorkeustermit).

Muunnoskaavat

Näissä kaavoissa käytetyt aikapainotustermit on suurimmaksi osaksi arvioitu olettamalla kullekin melulähteelle tietty sille ominainen vuorokausiprofiili (ts. päivän, illan ja yön suhteelliset dB-tasot), laskemalla sitten tätä vuorokausiprofiilia vastaavat Lden-indikaattorin sekä alkuperäisen indikaattorin (esim. LAeq 07-22) dB-arvot ja lopuksi näiden erotus.

Likimääräiset muunnokset Lden:ksi:

  • Maantiemelu:
Lden = LAeq 24h + 4 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 2.5 dB aikapainotuksista[2]
  • Katumelu:
Lden = LAeq 07-22 + 3 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 1.5 dB aikapainotuksista[2] )
  • Rautatiemelu:
Lden = LAeq 07-22 + 7.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja 6 dB aikapainotuksista[2] )
  • Muut melulähteet:
oletetaan, että näille Lden = LAeq 07-22 + 1.5 dB
(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] )

Likimääräiset muunnokset Ln:ksi:

  • Maantiemelu:
Ln = LAeq24h - 4.5 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja -6 dB aikapainotuksista[2] )
  • Katumelu:
Ln = LAeq 07-22 - 6 dB
(korjaustermistä 1.5 dB johtuu laskentakorkeuksien erosta[1] ja -7.5 dB aikapainotuksista[2][3][4] )
  • Rautatiemelu:
Ln = LAeq 22-07 + 1.5 dB
(korjaustermi johtuu laskentakorkeuksien erosta[1])

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistumisreitti: Sensorinen (kuuloaisti).D↷

Altistumisluokat:

  • epälineaaristen altistusvastefunktioiden vuoksi käytetään altistumisluokittaista laskentaa
  • luokat pääsääntöisesti 5 dB:n välein

Tarkasteluajankohta: arvio vuodelle 2006.

  • Altistustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006).
  • Altistumisen muutos tarkasteluajankohtaan nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin (esim. ajoneuvotiheyden kasvu vs. keskinopeuksien madaltuminen ja meluesteiden rakentaminen). Joka tapauksessa muutos jäänee SETURI-arviointien tarkoituksen kannalta vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. melun suuresti kiusalliseksi kokevien lukumäärässä tämä altistumismuutos tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kokonaiskasvua.

Altistuneen väestön kuvaus

Valtaenemmistö suomalaisista asuu (liikenne)melun kuuluvuusalueella. Tässä mielessä altistuvana väestönä on koko Suomen väestö, ts. miltei 5.3 miljoonaa vuonna 2006 (Tilastokeskuksen väkilukuarvio 31.12.2006 oli 5 277 284).

Vaikutuslaskenta rajoitetaan kuitenkin vain tietyn raja-altistustason (kts. alempana) ylittäviin, koska arviointiin soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa ja/tai ko. terveysvaikutusta ei tilastollisesti ole pystytty toteamaan tietyn tason alapuolella.

  • Kiusallisuusvaikutuksen osalta laskenta rajataan niihin, joille Lden on vähintään 45 dB, koska ko. altistusvastefunktio on määritelty vain välille 45...75 dB Lden.
  • Unenhäirinnän osalta laskennassa rajoitutaan niihin, joille Ln on 40-70 dB, koska vastefunktio on määritelty vain em. dB-välille[5].
  • Sydäninfarktien osalta vaikutuslaskenta tehdään vain vähintään 59 dB Lden altistuneille, koska suhteellinen riski alkaa kohota vasta tällä altistumistasolla.

Lisäksi laskenta rajattiin iän perusteella eli vähintään 18-vuotiaisiin, koska vastefunktiot ovat peräisin aikuisväestölle tehdyistä tutkimuksista.

Altistumisen arviointimenetelmä ja oletukset

SETURIn parhaaseen arvioon hyödynnettiin altistumisen tietolähteinä seuraavia Ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Finavian ja Ratahallintokeskuksen raportteja: [6] [7] [8] [9] [10]

Seuraavassa on kuvattu altistumisarvioinnin vaiheittainen eteneminen kirjallisuuslähteistä Lden- ja Ln-perustaisiin luokkiin:

  1. Kirjallisuuslähteistä poimittiin ensin niissä ilmoitetut altistuneiden määrät melulähteittäin ja -vyöyhykkeittäin. Taulukkoon 1 on koottu kirjallisuuslähteiden tarkasteluvuodet ja mittasuureet.
  2. Puttuneiden tietojen (koskien altistumisluokkia, -aikoja tai -lähteitä) osalta jouduttiin tekemään joukko karkeistavia oletuksia, jotka on myös esitetty Taulukossa 1.
  3. Vähämeluisten vyöhykkeiden altistujamäärät arvioitiin tasajakaumaoletuksella (kts. jäljempänä).
  4. Alkuperäiset altistumisluokat muunnettiin mittasuureiden Lden ja Ln mukaisiksi käyttäen edellä lueteltuja muunnoskaavoja.


Taulukko 1. Tietolähteet ja melulajikohtaiset lisäoletukset.
melulähde vaikutuslaskentaan käytettävä mittasuure
Lden Ln
kirj.lähde tarkasteluvuosi kirj.lähteessä käytetty mittasuure lisäoletukset kirj.lähde tarkasteluvuosi kirj.lähteessä käytetty mittasuure lisäoletukset
Maantieliikenne [8] [6] 2003 LAeq24h - - - - arvioitu ympärivuorokautisesta melutasosta (kts. muunnoskaavat)
Katuliikenne [6], [7] 2003 LAeq07-22 - - - - arvioitu päivämelutasosta (kts. muunnoskaavat)
Raideliikenne [6] 2001 LAeq07-22 - [10], [6] 2001 (muu Suomi), 2006 (YTV-alue) LAeq 22-07, Ln (YTV-alue) muun Suomen luokka 50-55 arvioitu olettaen, että altistumisjakauma välillä 50-60 dB on samanmuotoinen kuin YTV-alueella.
Siviili-ilmailu [6] 2003 Lden - [9] 2006 LAeq 22-07 Muiden kuin Helsinki-Vantaan meluselvityksissä ei ole arvioitu yömelulle altistuneita [14], joten ne oletettiin nollaksi
Sotilasilmailu [6] 2003 Lden - - - - oletettu nollaksi
Muut lähteet [7] 2003 LAeq07-22 jakauman muodoksi oletetaan sama kuin katumelulla - - - oletetaan nollaksi, koska myös päiväaikainen altistuminen vähäistä

Alla on käsitelty altisumisarviointiin liittyviä oletuksia yksityiskohtaisemmin:

Vähämeluiset vyöhykkeet: Koska kirjallisuuslähteistä ei löydetty tietoja suhteellisen hiljaiselle eli alle 55 dB:n päivä- (LAeq07-22), ympärivuorokautiselle (LAeq24h) tai päivä-ilta-yö-melutasoille (Lden) altistuneiden lukumääristä, ne jouduttiin approksimoimaan käyttäen oletusta, että altistumisjakauma on tasainen 55 dB:n alapuolella.

  • Tämä on karkea yksinkertaistus, mutta ainakin tiemelun osalta melko osuva oletus – eräissä muissa tutkimuksissa mallinnettujen altistumisjakaumien perusteella.

Meluisimmat vyöhykkeet: Tietolähteissä ylin ilmoitettu altistumisluokka oli päivä- ja ympärivuorokautisten melujen osalta ">65 dB". Tätä korkeampien altistumisluokkien erittelyn puuttuminen voi johtaa altistumisen ja siten myös terveysvaikutusten lievään aliarviointiin, koska sekä kiusallisuuden että sydäninfarktien vastefunktiot jyrkkenevät huomattavasti oikealle päin mentäessä.

  • Tämän ylhäältä rajoittamattoman luokan luokkakeskiarvoksi kuitenkin valitiin laskennoissa konservatiivisesti 67.5 dB.

Yömelulle altistuminen: Yömelulle altistumista on kansainvälisestikin arvioitu vain vähän, eikä SETURI-arvioijaryhmän tiedossa ole myöskään Suomen osalta järjestelmällistä valtakunnanlaajuista arviota yömelulle altistumisesta, raidemelu poislukien. Muiden yömelulähteiden osalta joudutiiin nojautumaan järkeviin oletuksiin.

  • Merkittävimpien altistumislähteiden eli maanteiden ja katujen osalta käytettiin nyrkkisääntöä, jonka mukaan tiemelun yöaikaisen keskiäänitason ero päiväaikaiseen on liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen noin 7.5 dB [3][4]

Altistumistilanteen muutos: Kirjallisuuslähteiden altistumistiedot ovat pääasiassa vuodelta 2003 (2001-2006). Muutokset SETURIn tarkasteluvuoteen 2006 nähden jätetään huomiotta, koska muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden (liikennemäärät, melupäästöt, asutuskannan alueellinen jakautuminen, meluntorjuntatoimet) kehityksestä kyseisenä aikana on käytettävissä vain rajoitetusti tietoa ja koska em. muutostekijät ovat vaikuttaneet osittain vastakkaisiin suuntiin.

  • Tulosten kannalta muutos jäänee joka tapauksessa vähäiseksi: Esimerkiksi jos liikenteen oletetaan kasvaneen 3% vuosittain, tästä aiheutuisi altistusjakauman siirtyminen vain n. 0.5 dB oikealle kolmen vuoden aikana. Esim. suuresti kiusaantuneiden määrässä tämä tarkoittaisi vain n. 5 prosentin kasvua.

Arviot altistuneiden lukumääristä

Paras arvio

Lden vähintään 45 dB (kiusallisuusvaikutukset): Altistuneita noin 2 600 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Lden vähintään 59 dB (sydäninfarktiriski): Altistuneita noin 780 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Ln vähintään 40 dB (unenhäirintävaikutukset): Altistuneita noin 2 100 000, joista yli 18-vuotiaita n. 79 %.

Vähimmäis- ja enimmäisarviot

Altistumistietoihin sisältyvän epävarmuuden haarukoimiseksi kaikkiin altistumistasoihin on vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa lisätty korjaustermi +/- 3 dB.

Arvioitavien vaikutusten valinta

Arvioidaan seuraavat melun haitat:

  1. melun vuoksi suuresti kiusaantuneet (highly annoyed) => vallitsevuus (% koko väestöstä)
  2. melun vuoksi suuresti unihäiriöiset (highly sleep disturbed)) => vallitsevuus (% koko väestöstä)
  3. melun lisäämät sydäninfarktit -> ilmaantuvuus (tapauksia/vuosi, koko väestössä)

Ei arvioida melun (seuraus)vaikutuksia esim.

  • verenpaineeseen
  • oppimiseen ja työsuoritukseen
  • kuuloon (kuulovauriot)
  • mielenterveyteen ja/tai päihdekäyttöön
  • tapaturma-alttiuteen / liikenneonnettomuuksiin (esim. Tanskassa arvioitu, että 200-500 tanskalaista kuolee vuosittain liikennemelun aiheuttaman stressin ja sydänongelmien seurauksena )

Vaikutusarviointimenetelmän kuvaus

Vaikutusten arviointi perustuu väestötutkimuksista johdettuihin altistusvastekäyriin, joissa altistumisen mittasuureena käytetään asunnon meluisimmalle ulkoseinälle mallinnettua pitkän ajan keskiäänitasoa. Vaikutuksesta riippuen keskiäänitasona käytetään joko vuorokaudenajan mukaan painotettua eli päivä-ilta-yömelutasoa (Lden) tai yömelutasoa Ln). Vastemuuttujat ilmaisevat unihäiriöiden ja kiusallisuuden osalta absoluuttisen vallitsevuuden, sydäninfarktien osalta suhteelliseen ilmaantuvuuden.

Laskentaan käytettiin kunkin altistumisluokan luokkakeskiarvoa.

Altistusvastefunktiot

Tausta- ja kynnysaltistustasot

Tausta-altistus tarkoittaisi ei-ihmisperäisiä eli luonnonympäristön ääniä. Niitä ei voi pitää meluna, koska ne eivät ole terveydelle haitallisia eikä niitä (yleensä) pidetä myöskään ei-toivottuina. Taustaa ei sen vuoksi ole tarvittu ottaa vastefunkioita johdettaessa huomioon, ei myöskään tässä arvioinnissa.

Kynnysaltistuksen (ts. taso, jonka alapuolella haittoja ei aiheutuisi) olemassaolo ja sijainti riippuvat vaikutuksesta:

  • Häiritsevyysvaikutuksille (kiusallisuus, unenhäirintä) kynnysaltistuksen määritteleminen olisi yksilöllisen kokemisen vuoksi ongelmallista, mutta vaikutuslaskennat rajoitetaan vähintään 45 dB:n Lden-melulle (kiusallisuus) tai 40 dB:n Ln-melulle (unenhäirintä) altistuneisiin, koska soveltamamme altistusvastefunktiot eivät ole voimassa hiljaisemmille meluille.
  • Sydäninfarkteille kynnystasoksi on havaittu n. 60 dB Lday 06-22[11][12].
SETURIssa kynnystasoksi otetaan 59 dB Lden, koska Lden-asteikolla vastekäyrä leikkaa x-akselin näillä kohden.

Melun vuoksi suuresti kiusaantuneet

Paras arvio: Käytetään Miedeman ym. (2001) [13] johtamia vastefunktioita tie-, raide- ja lentomeluille.

P = %-osuus vuorokausimelutasolle Lden altistuneesta väestöstä, joka kokee melun erittäin kiusalliseksi:

Tiemelu:

P = 9.868 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 1.436 * 10-2 * (Lden -42)2 + 0.5118 * (Lden - 42)

Raidemelu:

P = 7.239 * 10-4 * (Lden - 42)3 - 7.851 * 10-3 * (Lden -42)2 + 0.1695 * (Lden - 42)

Lentomelu:

P = -9.199 * 10-5 * (Lden - 42)3 + 3.932 * 10-2 * (Lden -42)2 + 0.2939 * (Lden - 42)

Määrittelyjoukot ylläoleville funktioille: Lden välillä 45...75 dB (viite [13], s. 410).

ERF for Lden on high annoyance Octave curves.Png

Melun vuoksi suuresti unihäiriöiset

Käytetään melulajikohtaisia, Miedeman ym. vastefunktioita [5] [14], jotka kuvastavat itse arvioitujen meluperäisten unihäiriöiden yleisyyttä ja voimakkuutta.

Paras arvio:

P = unihäiriöistä suuresti kärsivien %-osuus yömelutasolle Ln altistuneesta väestöstä:

Tiemelu:[5]

P = 20.8 – 1.05 Ln + 0.01486 Ln2

Raidemelu:[5]

P = 11.3 – 0.55 Ln + 0.00759 Ln2

Lentomelu:[14]

P = 18.147 – 0.956 Ln + 0.01482 Ln2

Määrittelyjoukot: Ln = 40....70 dB (Lainaus lähteestä [5]: The curves are based on data in the Lnight range 45-65 dB(A). The polynomial functions are close approximations of the curves in this range and their extrapolations to lower exposure (40-45 dB(A)) and higher exposure (65-70 dB(A)).)

Highly sleep disturbed vs Ln.Png

Melun lisäämät sydäninfarktit

Käytetään Babischin (2008) vastekäyrää, joka yleistetään koskemaan paitsi tie- myös muita melulajeja.

Paras arvio: Käytetään viitteestä [12] saatua käyrää "Exposure-response curve for road traffic noise level and incidence of myocardial infarction (polynomial fit weighted by number of subjects per noise category)".

Huom. alla on käytetty approksimaatiota, että RR = OR. Näin voidaan tehdä tuottamatta juurikaan virhettä, koska sydäninfarktiriskin perustaso (vuotuinen ilmaantuvuus yksikkönä tapausmäärä/väestö) on alle 0.01.

RR(Lden) = vuorokausimelulle Lden altistuvien ristitulosuhde sydäninfarktille:

Tiemelu:

RR(Lden) = 1.629657 – 0.000613 × (Lden -2)2 + 0.000007357 × (Lden -2)3
määrittelyjoukko: Lden välillä 57...82 dB
legend="ERF for road-noise Lden on myocardial infarcts"

Raide- ja lentomelu sekä muut melulähteet:

Yleistetään tiemelun altistusvastekäyrä koskemaan myös näitä melulähteitä, kunnes saatavilla on erityisesti raide- ja lentomelua koskevaa tietoa.

Vaikutusten vähimmäis- ja enimmäisarviot

Altistusvastefunktioihin sisältyvien epävarmuuksien karkeaksi arvioimiseksi vastekäyrien jyrkkyydet korjattiin kertoimilla 0.5 tai 1.5 (infarkteille 0 tai 2) vähimmäis- ja enimmäisarvioita laskettaessa. Infarktien haarukka pitää siis sisällään myös "0-riskin", koska syy-yhteysnäyttö on vielä epävarma.

Perustason sairastavuustiedot

Sydänifarktien osalta vaikutuslaskentaan tarvitaan yhtenä lähtötietona sydäninfarktien perustason ilmaantuvuus, joka suomessa on n. 25 000 [1]. Samaan arvioon päädyttiin katsomalla Tilastokeskuksesta ja Terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisteristä [2] saatuja sairastavuustietoja ICD-luokille I21-I22 (akuutti/uusiva sydäninfarkti).

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Vaikutusten valinta

Ympäristömelun koko kansanterveyshaittaa tarkasteltaessa on huomattava, että tähän arviointiin ei sisällytetty:

  • koettujen haittojen osalta muita kuin suuresti kiusaantuneet/unihäiriöiset
  • ympäristömelun mahdollisia muita suoria tai epäsuoria terveysvaikutuksia (esim. oppimiseen, mielenterveyteen ja tapaturma-alttiuteen). Tämänkaltaisten vaikutusten osalta nykyinen syy-yhteysnäyttö on heikko tai riittämätön, vaikka tutkimusta onkin tehty enenevässä määrin.

Altistumisarviot

Kirjallisuuslähteistä kootut altistumistiedot perustuvan enimmälti laskentamalleilla tehtyihin meluselvityksiin, joissa lähtötietojen kattavuus ja oikeellisuus sekä laskentaoletukset voivat vaikuttaa tuloksiin (altistuvien määriin) huomattavastikin. Esim. Helsingin kaupungin osalta on uudemmilla, ympäristödirektiivin mukaisilla arviointimenetelmillä päädytty selvästi aiempaa suurempiin altistujamääriin, mikä ei näytä selittyvän ainoastaan mittasuureiden eroilla. Tässä arvioinnissa altistumistasojen epävarmuutta pyrittiin karkeasti haarukoimaan korjaustermeillä +/- 3 dB, mutta todellinen arviointivirhe voi nousta tätä suuremmaksikin.

Vastefunktiot

Vastefunktioiden oikeellisuus on (vaikutusten valinnan ohella) tämän arvioinnin suurimpia epävarmuuslähteitä. Tähän arviointiin sovelletut ulkomaiset vastefunktiot on johdettu nojautumalla useisiin ulkomaisiin alkuperäistutkimuksiin, joiden välillä nähdään suurehko hajonta, mikä puolestaan heijastelee mm. paikallisten melupäästö- ja altistumisolojen kirjavuutta (ääneneristys, tuuletusikkunoiden käyttö) sekä meluun asennoitumisen kulttuurieroja.

Ei ole tiedossa, kuinka hyvin tähän arviointiin käytetyt vastefunktiot soveltuvat Suomen oloihin. Koska vastefunktioiden altistusmuuttujana oli ulkomelutaso, suomalaisten asuinrakennusten verrattain hyvä ulkoäänieristys voi vaikuttaa siten, että samantasoinen ulkomelutaso aiheuttaa Suomessa keskimäärin pienemmän terveyshaittavasteen kuin ilmastoltaan lämpimämmissä maissa.

Sydäninfarktien osalta on (paikallisolojen eroavaisuuksien lisäksi) muistettava, että nykyistä ympäristömelun syy-yhteysnäyttöä ei vielä voida pitää riittävänä, koska tieliikenteen pienhiukkaspäästöt saattavat selittää osan oletetuista meluvaikutuksista (ja/tai toisinpäin).

Yhteyshenkilö

Lisätietoja antaa: Erkki Kuusisto

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lahti T, Gouatarbès B, Markula T. Helsingin kaupungin meluselvitys 2007, s. 10
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 E.K. (Aikapainotus-dB-laskelmia perustuen oletuksiin eri liikennemelulähteiden melupäästöjen tyypillisistä vuorokausijakaumista)
  3. 3,0 3,1 SCC Viatek. LIIKENNEMELUSELVITYS TAMPEREEN KANTAKAUPUNKIALUEELLE. 30.9.2003. (s. 15)
  4. 4,0 4,1 Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10: 27-33.
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Miedema et al. Elements for a position paper on night-time transportation noise and sleep disturbance. TNO Inro report 2002-59. P.39
  6. 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809.
  7. 7,0 7,1 7,2 J. Tervonen, P. Jylänki: Meluntorjunnan valtakunnallisten linjausten hyödyt ja kustannukset. Suomen ympäristö 821.
  8. 8,0 8,1 Tiehallinto. Yleisten teiden liikennemelu 2003. Tiehallinnon selvityksiä 47-2004
  9. 9,0 9,1 Finavia (2007): Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos Finavia, A4/2007
  10. 10,0 10,1 Ratahallintokeskus (2007): Rautateiden meluselvitys 2007. Ramboll Finland Oy
  11. Babisch W. Transportation Noise and Cardiovascular Risk. Review and Synthesis of Epidemiological Studies. Dose-effect Curve and Risk Estimation. UmweltBundesAmt, WaBoLu-Hefte 01-2006
  12. 12,0 12,1 Babisch, W. (2008). "Road traffic noise and cardiovascular risk." Noise & Health 10(38): 27-33.
  13. 13,0 13,1 Miedema, H. M. E. and C. G. M. Oudshoorn (2001). "Annoyance from transportation noise: Relationships with exposure metrics DNL and DENL and their confidence intervals." Environmental Health Perspectives 109(4): 409-416.
  14. 14,0 14,1 Miedema HME. Self-reported sleep disturbance caused by aircraft noise. TNO Inro report 2004-15

Kts. myös viitteiden tarkennukset keskustelusivulla: D↷.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Erkki Kuusisto: Ympäristömelun vaikutuslaskentatiedot Suomi. Opasnet 2010. Viitattu 27.09.2020.