YVAn ajoittaminen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

YVA-menettelyn ajoittaminen ja aikataulu

Hankkeen ympäristövaikutukset on hyvä selvittää arviointimenettelyssä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana hankkeen muuta suunnittelua, jotta YVA-menettelystä saadaan paras mahdollinen hyöty. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin (YVAL 7 §). Arviointi on suoritettava ennen kuin kaivoshankkeelle voidaan myöntää kaivoslain, vesilain tai ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Hyvä käytäntö on, että hankkeen lupakäsittelyä ei tulisi aloittaa ennen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään tällöin lupahakemuksiin. Jos hankkeeseen sovelletaan YVA-menettelyä, lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten ympäristövaikutusten arviointi on otettu päätöksessä huomioon.

Kaivoshankkeen YVA-menettelyn ajoitus on keskeistä ja se on syytä suunnitella huolella suhteessa hankkeen suunnitteluvaiheeseen ja muihin tarpeisiin. Vaikka YVA-menettely pyritään tekemään varhaisessa vaiheessa, on hankkeesta oltava riittävät tiedot sen vaikutuksien arvioimiseksi. Kaivoshankkeiden päästöt vesiin ovat merkittävässä roolissa. Jotta kaivoshankkeen vesistövaikutukset voidaan arvioida, tulee tietää hankkeen päästöt ja jotta päästöt voidaan arvioida, täytyy vaihtoehtoiset rikastusprosessit ja vesien käsittelyjärjestelmät tuntea riittävällä tarkkuudella. Toisaalta, jos YVA-menettely tehdään kovin myöhäisessä vaiheessa kaivoksen suunnitteluun nähden, menetetään YVA-menettelyn edut (vaihtoehtotarkastelu, varhaiset osallistumismahdollisuudet ja YVA-menettelyn käyttö suunnitteluvälineenä) tai heikennetään niitä. Kaivoshankkeissakin on toisinaan erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi rikastamoalueen sijoittamiseksi. Mikäli hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset kohdistuvat eri alueille, ei kaikkia selvityksiä ole tarpeen viedä lupahakemuksessa tarvittavalle tasolle, vaan ympäristöselvityksiä tulee YVA-menettelyn jälkeen tarkentaa eri lupamenettelyihin. Kaivoshankkeen kannattavuustarkasteluiden pohjana oleviin rikastuskokeisiin ja kaivoksen eri prosessien suunnittelutoimeksiantoihin on hyödyllistä sisällyttää syntyvien yksikkö- ja kokonaispäästöjen arviointi, jotta ympäristövaikutuksien arviointiin saadaan lähtötietoja. Kaivoshankkeen ympäristöasioista vastaavat avainhenkilöt on myös hyvä rekrytoida jo hankkeen alussa ja integroida kannattavuustarkasteluvaiheeseen. YVA-menettelyn ajoituksesta on hyvä keskustella etukäteen yhteysviranomaisen kanssa.

YVA-selostus laaditaan hankkeen YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella. YVA-menettelyssä on syytä varautua maastoselvityksiin, jolloin YVA-menettely kannattaa aloittaa siten, että yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on hankkeesta vastaavalla jo talvella. Suurin osa maastoselvityksistä tehdään lumettomaan aikaan, joten kyseisellä menettelyllä varmistetaan, että maastoselvitysten suunnitteluun on riittävästi aikaa.