Työperäisten COPD määrä Suomi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

Epäorgaaniset ja orgaaniset pölyt sekä kemikaalialtistuminen voivat lisätä kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden (COPD) riskiä. Lisäksi copd:n esiintyvyys on suurentunut monissa ammateissa, ilman että spesifistä aiheuttajaa voidaan osoittaa. Nyt tehdyssä analyysissä ei kutakin copd:een yhdistettyä altistetta ole analysoitu erikseen.

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin

Ne työlliset, jotka työskentelevät työssä, jossa arvioidaan olevan altistumista pölyille, kaasuilel ja huuruille (Ammattiluokitus 1997, pääluokat 6/7/8 Teollisuus, kaivos ja rakennustyö, 9 Palvelutyö sekä eräät ammattiryhmät pääluokista 3. Kaupallinen työ, 4 Maatalous- ja metsätyö, kalastus, 5 Kuljetus- ja liikennetyö)

Best guess = 911 000

Min = 911 000

Max = 911 000

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Yksittäisiä altisteita ei arvioitu, vertailu tasolla: työ, jossa altistumista pölyille, kaasuille tai huuruille vs. työ, jossa ei erityistä altistumista em. tekijöille.

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

Yksittäisiä altisteita ei arvioitu, vertailu niissä ammteissa toimiviin, joissa ei ole esiinny erityistä altistumista pölyille, kaasuille tai huuruille.


Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö

COPD-emfyseema kuolleisuus (tapauksia vuodessa), Tilastokeskus, kuolemansyyt 2006.

COPD-sairastavuutta ei tutkittu, koska ilmaantuvuuslukuja ei ole käytettävissä.

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus

Laskelmissa on käytetty yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen COPD:n ammateittaista ja toimialakohtaista ilmaantuvuutta selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Riskisuhteena on käytetty ammattikohtaista riskiä, jossa etukäteen altistuneksi luokitelluist ammateista oli poimittu ne, joissa ilmaantuvuus oli suurentunut, ja yhdistetty ne yhdeksi altistuneiden ryhmäksi.

Hnizdo E, Sullivan PA, Bang KM, Wagner G. Association between chronic obstructive pulmonary disease and employment by industry and occupation in the US population: A study of data from the third national health and nutrition examination survey. Am J Epidemiol 2002;156:738-46.

Best guess = 1.4

Min = 1.0

Max = 2.0


Vuotuiset tapausmäärät:

Best guess = 0.26*(1.4-1)/(0.26*(1.4-1)+1)*1127 = 106

Min = 0.26*(1.0-1)/(0.26*(1.0-1)+1)*1127 = 0

Max = 0.26*(2.0-1)/(0.26*(2.0-1)+1)*1127 = 232

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Kohdeväestö on työikäinen (15-64-vuotiaat) väestö. Altistuneita ovat pölylle, kaasuille ja huuruille altistavissa ammateissa työskentelevät työlliset ja altistumattomia ei-altistavan työn työlliset sekä kaikki ei-työlliset

Prevalenssi = 0.260


Kausaliteetti

Työperäisten altisteiden (eräät pölyt, kaasut ja savut) aiheuttamasta COPD-riskistä on riittävästi kokeellista ja epidemiologista näyttöä. (American Thoracic Society Statement: Occupational Contribution to the Burden of Airway Disease. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:487-97., Mannino D and Buist S. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. Lancet 2007;370:765-73)


Keskeiset epävarmuudet kuvaus

Epävarmuuksia syntyy mm. ammattikohtaisten riskisuhteiden käyttämisestä. Ykisttäisiin altisteisiin perustuvia annos-vastesuhteita ei kuitenkaan ole käytettävissä ja niiden käyttö olisi päällekkäisen altistumisen vuoksi joka tapauksessa vaikeaa. Copd kehittyy pitkän ajana kuluessa, joten käytettävissä olevat julkistut tutkimushavainnot liittyvät aiemmin tapahtuneisiin altistumisiin, joiden suuruus verrattuna tämän hetken työelämässä tapahtuviin altsitumisiin ei ole tarkasti arvioitavissa.