Tulopainotettu moniarvoanalyysi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tulopainotetun moniarvoanalyysin menetelmäkuvauksen ja esimerkkejä löydät Wikipediasta.

Kysymys

Miten käytetään tulopainotettua moniarvoanalyysiä?

Vastaus

Tulopainotetussa moniarvoanalyysissa päätöksentekijä tarkastelee lopputulemia useiden erilaisten kriteerien kautta. Kutakin kriteeriä mitataan omalla asteikollaan asiaankuuluvissa yksiköissä. Kriteerit yhdistetään kertolaskulla sen jälkeen, kun kutakin arvoa on painotettu eksponenttina käytettävällä painokertoimella. Matemaattisesti tämä on ekvivalentti sen kanssa, että arvojen logaritmit kerrotaan painokertoimella ja lasketaan yhteen. Menetelmässä oletetaan, että yhden kriteerin tulos ei vaikuta toisen kriteerin tulokseen, eli ne ovat tässä suhteessa ortogonaalisia.

Tulopainotetun analyysin sisaranalyysi on summapanotettu moniarvoanalyysi, joka on vastaavanlainen mutta kaikkien kriteerien on oltava samoissa yksiköissä ja yhdistäminen tehdään laskemalla yhteen, ei kertomalla.

P( A_K ) = \prod_{j=1}^n ( a_{Kj} ) ^{w_j}, \text{ for } K = 1, 2, 3, \dots , m.
log(P( A_K )) = \sum_{j=1}^n ( log(a_{Kj} ) *{w_j} ), \text{ for } K = 1, 2, 3, \dots , m.

P(AK) tarkoittaa hyvyyden kokonaisarviota vaihtoehdolle AK, kun kaikki kriteerit huomioidaan yhtä aikaa tulopainotetussa moniarvoanalyysissa. Menetelmän joitakin mielenkiintoisia piirteitä käsitellään vuonna 2000 ilmestyneessä Triantaphylloun kirjassa[1] MCDA- ja MCDM-menetelmistä.

Esimerkki: tutkimustyön kilpailutus

Tulokertoimilla voidaan evaluioida esimerkiksi tutkimushankkeen osatyön kilpailutus. Vaikka tämä esimerkki muistuttaa Tekaisu-hanketta, se ei ole hankkeessa käytetty evaluointi.

Päätöksenteon kriteerit
Kriteeri Arvo (aKj) Painokerroin (wj)
  1. Hintapyyntö kymmeninätuhansina euroina
  2. Mahdollisuus päivittäiseen kanssakäymiseen projektipartnerien kanssa Kuopiossa.
  3. Seuraavien aihealueiden osaaminen:
    1. Ympäristöterveysvaikutusarvioinnin menetelmäkehitys
    2. Tiedon tuotannon ja hyödyntämisen teoriat, menetelmät ja välineet.
    3. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja sen informaatiotuen evaluointi.
    4. Avoin arviointi
    5. Avointa arviointia tukevien tietojärjestelmien käyttö
  4. Arvio päävastuullisen tutkijan kyvyistä suoriutua tehtävästä suunnitelman mukaisesti
X * 10000 €
Kyllä: 5 p, kyllä etänä 3 p, ei 1 p

Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
Erinomainen 5 p, hyvä 3 p, tyydyttävä 1 p
0.3
0.1

0.1
0.1
0.1
0.1
0.1
0.1

Kriteereitä arvioidaan seuraavien tietojen perusteella. Arvioijana toimii työn tilaaja (THL/YMAL/Jouni Tuomisto):

  • Oma ilmoitus ja selkeät perustelut (kohdat 1, 2, 3, 4)
  • Tutkintotodistukset ja opintosuoritusotteet (3, 4)
  • Tieteelliset ja muut julkaisut (CV / julkaisuluettelo) (3, 4)
  • Työhistoria, aiemmat työtehtävät ja niissä suoriutuminen (CV + tarvittaessa työtodistukset) (3, 4)
  • Mahdolliset muut osoitukset kelpoisuudesta (3, 4)
  • Haastattelu, jossa arvioidaan hakijan/hakijaryhmän/päävastuullisen soveltuvuutta yksityiskohtaisemmin (3, 4)
  • Kokonaissuunnitelman (ks. linkki) perusteella tehty lyhyt toteutussuunnitelma Työpaketista 1. Suunnitelmaan tulee laittaa 2 osaa: toteutus vuodelle 2012 ja mahdollinen jatkoprojekti vuosille 2013-2014, jos rahoitus saadaan järjestymään. (1, 4)
    • Toteutussuunnitelmaan liittyvä budjetti kausille 2012 ja 2013-2014. (1, 4)
  • Haastattelussa tulee valmistautua vastaamaan mm. näihin kysymyksiin:
    • Miksi trialoginen lähtestymistapa on niin tärkeää Tekaisun onnistumiselle? (3.2, 3.4)
    • Miksi tieto-olion tärkeimmät osat ovat juuri kysymys, vastaus ja perustelut? (3.4)
    • Mitä ympäristöterveydessä käytettyjä arviointimenetelmiä pidät tehokkaimpina tiedon hyödyntämisen näkökulmasta ja miksi? (3.1)
    • Mitkä ovat tärkeimmät ympäristöterveyden arviointimenetelmien kehityskohteet Tekaisun kannalta? (3.1)
    • Mitkä ovat tärkeimmät kehityskohteet, kun yritetään parantaa ympäristöterveystiedon käyttöä kuntien päätöksenteossa? (3.2, 3.3)
    • Miten toteuttaisit tietojärjestelmän, jonka avulla kunnan ympäristöterveysviranomainen tai valmisteleva virkamies voi arvioida käsillä olevan päätöksen ympäristöterveysvaikutuksia toisaalta yhteiskunnan, toisaalta kansalaisen kannalta? (3.4, 3.5)

+ Näytä koodi

Katso myös

Viitteet

  1. Triantaphyllou E. [1] Multi-Criteria Decision Making: A Comparative Study. Kluwer Academic Publishers (now Springer), 2000, Dordrecht, The Netherlands. [2] ISBN 0792366077

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>