Terveysvaikutusten arviointi
Terveysvaikutusten arviointi (TVA) on menetelmä, jonka avulla selvitetään jonkin toimenpiteen, päätöksen tai tilanteen aiheuttamia terveyden muutoksia. Usein tarkastellaan jonkin nimenomaisen ympäristöaltisteen kuten ilmansaasteiden muutoksia ja näiden muutosten terveysvaikutuksia, mutta vaikutukset voivat välittyä muutenkin, esimerkiksi nuorisopolitiikan tapauksessa. Terveysvaikutusten arviointi voidaan ajatella osaksi ihmisvaikutusten arviointia (IVA), johon kuuluu myös sosiaalisten vaikutusten arviointi (SOVA). Toisaalta YVA-lainsäädännössä terveysvaikutusten arviointi on osa ympäristövaikutusten arviointia. Tällä sivulla esitellään erityisesti ympäristöaltisteiden aiheuttamien terveysvaikutusten arviointia siten kuin niitä tutkitaan THL:n Ympäristöterveyden osastossa.
Sisällysluettelo |
Terveysvaikutusten arvioinnin tavoite
Terveysvaikutusten arvioinnin tavoite on tuottaa hyödyllistä tietoa päätöksentekoa varten. Tieto parantaa päätöksiä eli johtaa johtaa terveydentilan paranemiseen väestössä ja estää ympäristön aiheuttamia terveyshaittoja, jos tieto on käyttökelpoista, sovellettavissa ja hyväksyttävää. Sen on oltava päätösvaihtoehtojen kannalta erottelevaa eli tuettava jotakin vaihtoehtoa enemmän kuin jotakin toista; tämä on mahdollista vain, jos asiatiedon lisäksi arvioinnissa on mukana yhteikunnan kannalta tärkeitä arvoja eli kannanottoja siihen, mikä tulevaisuus on parempi kuin jokin toinen. THL:n Ympäristöterveyden osastolla tehdään erityisesti avoimia arviointeja, jotka vastaavat seuraavaan kysymykseen:
- Kuinka voidaan yhdistää tieteellistä tietoa ja arvoarvostelmia yhteiskunnallisten päätösten tueksi tilanteessa, jossa avoin osallistuminen on sallittu?
Tämän yleisen menetelmäkysymyksen avulla kussakin arvioinnissa kysytään tietenkin joitakin erityisiä, juuri siihen aiheeseen ja päätökseen liittyviä kysymyksiä, joihin vastataan avoimen arvioinnin menetelmän mukaisesti. Lisää menetelmästä: Open assessment.
Terveysvaikutusten arvioinnin rakennuspalikat
Terveysvaikutusten arvioinnissa on useita olennaisia osia, menetelmiä tai toimintamalleja, joista tässä esitetään joitakin tärkeimpiä yleiskuvan antamiseksi.
Arvioinnilla on oltava käytännöllinen tavoite eli jokin nimenomainen päätöstilanne tai kysymys, johon etsitään vastausta. Jos tavoitetta ei ole selkeästi määritelty, ei ole mahdollista työn kuluessa tai jälkeenpäin arvioida miten työtä olisi pitänyt suunnata tai oliko se onnistunutta.
Arvioinnin perustana on tieteellinen tieto. Se tarkoittaa yksinkertaisesti tietoa, jonka perusteet (viime kädessä havainnot) ovat julkisesti nähtävillä ja kriittisesti ja avoimesti arvioitavissa. Tieteellisen tiedon tuottajien ei siis tarvitse olla ammattitutkijoita. Arvioinnin olennainen työ on käydä läpi erilaista tietoa ja kriittisesti keskustella siitä, mitä siitä on opittavissa tähän nimenomaiseen, tarkastelun kohteena olevaan aiheeseen.
Tieto yksin ei riitä, vaan arvioinnissa on myös kuvattava yhteiskunnan ja erityisesti osallistujien arvot eli arvoarvostelmat siitä, mitkä asiat ovat toivottavia ja tavoiteltavia ja mitkä eivät. Arvoarvostelmat ikään kuin herättävät arvioinnin henkiin ja antavat sille voiman erotella suositeltavia toimia muista.
Osallistuminen ja kriittinen keskustelu on tärkeää arvioinnissa paitsi tiedon laadunvarmistuksen takia myös siksi, että arvot muodostuvat yhteisössä ja elävät keskustelun ja ymmärryksen lisääntymisen myötä. Arviointia ei tehdä umpiossa ja pullauteta sieltä päättäjän pöydälle. Arvioinnin tekemisen pitää johtaa osallistujien, päättäjien, arvioijien ja yleensäkin yhteiskunnan jäsenten viisastumiseen ja jaetun ymmärryksen lisääntymiseen. Tämä on osallistumisen kolmas tärkeä syy.
Terveysvaikutusten arvioinnit puhtaimmillaan ovat tarinoita siitä, miten tietyt päätösvaihtoehdot johtavat erilaisten päästöjen ja muiden vaiheiden kautta toivottuihin tai epätoivottuihin terveysvaikutuksiin. Arvioinnit ovat siis luonteeltaan sellaisia, että ne sisältävät syy-seuraussuhteiden kuvauksia olennaisena osanaan. Yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista arvioinneissa onkin se, ovatko ajatellut syy-seuraussuhteet todellisia ja jos niin kuinka vahvoja.
Monet arvioinnit sisältävät paljon yksityiskohtia, jotka kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisen syyverkon kautta. Tällaisen hallitseminen ei onnistu ihmiseltä luonnostaan, vaan tueksi tarvitaan matemaattista mallitusta, jonka avulla voidaan kuvata johdonmukaisena kokonaisuutena ja sen eri osien suhteita tarkastella järjestelmällisesti.
Keskustelut, mallitus ja arviointikuvauksen rakentaminen ovat tarpeellisia välivaiheita varsinaisen päämäärän eli päätelmien ja suositusten tekemiseksi. Päätelmät perustuvat kaikkeen edellä mainittuun, ja niiden tekeminen on varsin suoraviivaista, jos tiedot ja arvot vain on johdonmukaisesti kuvattu; voisi jopa sanoa, että arvioinnit pyrkivät kohti päätelmiä, jotka riippuvat arvioinnin sisällöstä ja rakenteesta; jos ne ovat totuudenmukaisia, arviointi pyrkii kohti hyviä päätelmiä eli sellaisia, jotka todella johtavat haluttyihin lopputuloksiin.
Terveysvaikutusten arviointia helpottavia työkaluja
THL on usean vuoden ajan kehittänyt erilaisia verkkopohjaisia työkaluja, jotka edistävät edellä mainittuja työskentelytapoja. Tärkein työkalu on Opasnet. Opasnet on verkkotyötila arviointien tekemiselle ja niistä tiedottamiselle. Tavoite on ollut, että mitä tahansa arviointityössä pitääkin tehdä, Opasnet tarjoaa siihen työkalut. Ainoastaan alkuperäisdata pitää tuottaa muilla keinoilla, mutta jo datan hallintaan ja analysointiin ja kaikkeen sen jälkeen on jotain tarjolla.
Opasnet-wiki eli lyhyesti vain Opasnet on käyttäjän rajapinta verkkotyökaluun. Opasnet-wiki sisältää useita satoja sivuja menetelmäkuvauksia, tietoa, keskustelua arviointien osa-alueista ja myös valmiita arviointeja. Opasnet on avoin, joten kuka tahansa voi lukea sen sisältöä ja myös kommentoida sitä. Sisällön muokkaamiseenkin voi osallistua kuka tahansa, mutta se vaatii rekisteröitymisen. Erityisen tärkeä osa Opasnet-wikiä ovat keskustelusivut, johon vedetään yhteen aiheista käytävää keskustelua. Ne eivät ole keskustelupalstoja, jotka vain tallentavat ilmoille heitettyjä puheenvuoroja aikajärjestyksessä. Ne ovat foorumeja, joissa käyttäjäryhmät tekevät yhteenvetoa esille nostetuista olennaisista seikoista ja päätelmistä, joita niiden avulla voi tehdä.
Opasnet-kanta on hyvin joustava tietokanta, johon voi tallentaa melkein mitä tahansa jonkin arvioinnin kannalta olennaista tietoa. Jokaiseen Opasnetin sivuun voi liittää datataulukon, joka tiivistää numero- tai tekstimuodossa vastauksen sivulla esitettyyn kysymykseen.
Opasnet-laskenta on mallitusalusta helpolle tai vaativalle matemaattiselle laskennalle. Moottorina toimii monipuolinen, avoimen lähdekoodin R-tilasto-ohjelma. Laskentakoodit voi kirjoittaa suoraan wikisivulle ja ajaa napin painalluksella. Kaikki Opasnet-kannassa olevat tiedot voidaan ladata suoraan mallien käyttöön laskentaa varten. Datavarasto ja laskentatoiminnallisuus siis kytkeytyvät saumattomasti wikissä olevaan sanalliseen tai kuvalliseen kuvaukseen samasta asiasta. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että tietystä aiheesta kiinnostuneet tutkijat, päättäjät ja kansalaiset lukevat kaikki samoja Opasnetin sivuja, mutta kukin eri kohdasta osaamisen, mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Yhteisen alustan ratkaisevat hyöty on, että viestit kaikille käyttäjille pysyvät helpommin johdonmukaisina.
Opasnet-tiedostonhallinta on järjestelmä, johon voidaan ladata tiedostoja (esimerkiksi taustaraportteja ja artikkeleita) ja josta ne voidaan kytkeä haluttuihin aiheisiin eli Opasnetin sivuihin. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, jos käytetään jotain internetistä löytynyttä materiaalia, jonka alkuperäisen sijainnin pysyvyydestä ei ole varmuutta.
Esimerkkejä terveysvaikutusten arvioinnista
THL on tähän mennessä tuottanut useita erilaisia terveysvaikutusten arviointeja sekä muita arviointeja, joissa terveys ei ole ollut pääaiheena. Alla on listattu niistä joitakin. Osa linkkien sivuista on vain suomenkielisiä tiivistelmiä, ja varsinainen arviointi löytyy Opasnetin englanninkieliseltä puolelta. Toivottavasti nämä arvioinnit havainnollisitavat terveysvaikutusten arvioinnin tavoitteita ja tekemistä.
- Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista
- Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista
- Arviointi pohjavesilaitoksen mikrobiologisista riskeistä
- Arviointi rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa
- Harjavallan metalliriskinarviointi
- Helsingin seudun liikennemalli
- Hyöty-riskiarviointi metyylielohopeasta ja omega-3 rasvahapoista kalassa
- Hyöty-riskiarviointi viljellystä lohesta
- Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa
- Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos
- Jatropan käyttö bioenergian lähteenä
- Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
- Kaupunkien lämpösaarekkeiden lieventämisen terveysvaikutukset Euroopassa
- Kustannus-hyötyarviointi yhdistelmäliikenteestä Helsingissä
- Radonin terveysvaikutukset Euroopassa
- Sikainfluenssarokotteen terveyshaitat
- Suomen hallitusohjelma 2011
- Tieteen ja politiikan vuorovaikutusstrategia
- Verovähennyskortti
- Vertaileva riskinarviointi dioksiineista ja pienhiukkasista
Katso myös
- Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi (Hallitusohjelman kirjaus)
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Avoin arviointi
- Integrated environmental health impact assessment
- Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -käsikirja
- Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arviointi (TEVA)
- Sukupuolivaikutusten arvioiminen lainsäädäntöhankkeissa (Suvaopas)
- Stakesin opas lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioimisesta (pdf, 486 kt)
- Työterveyslaitos: Mielenterveysvaikutusten arviointikehys MIVA
- STM: Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys, selvitys 2008:33
- Ympäristöministeriön YVA-sivut
- Ympäristöministeriön SOVA-sivut
- Ympäristöministeriön kaavoituksen arviointisivut
- Kuntaliitto 2011: Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa [1] ISBN 978-952-213-751-7
- Valtioneuvosto 2007: Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet [2] ISBN 978-952-466-431-8
- --#: Sekä kuntaliiton että Valtioneuvoston ohjeet ovat samankaltaiset ja pääasiassa listaavat asioita, joita tulee huomioida, sekä kuvaavat arviointiprosessia. Sen sijaan niukasti tulee apuja siihen, mistä löytyvät resurssit työn organisoimiseen tai tekemiseen, puhumattakaan siitä, että tarjottaisiin käyttökelpoista tietoa tai työkaluja työn tekemiseen. --Jouni Tuomisto 24. lokakuuta 2011 kello 07.28 (EEST)
- Turvallinen kaupunki -hanke: Turvallisuus rakennetun ympäristön suunnittelussa
- Sisäasiainministeriö 16/2008: Turvallinen elämä jokaiselle - sisäisen turvallisuuden ohjelma
Avainsanat
Terveysvaikutusten arviointi, ympäristövaikutusten arviointi, YVA, TVA, IVA, SOVA
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
| id | Tiedoston nimi | Viimeksi muokattu | Koko (kB) |
|---|
