Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun



Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).

Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.

Kysymys

Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?

Rajat

  • Oletetaan että
    • rakennetaan 3GW lisää energiaa
    • kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
  • Tarkastellaan
    • pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
  • Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)

Skenaariot

  1. 2 ydinvoimalaa valmistuu
  2. 1 ydinvoimala korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä
  3. 2 ydinvoimalaa korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä

Työn kuvaus

Alla on eritelty malliin liittyviä muuttujia.

Politiikka

Ydinvoimalat

  • Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
  • Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
  • Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
  • Katso: Suomalaiset ydinvoimalat

Energiantuotanto

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (GW) Korvaava energianlähde Korvaava teho (GW)
2 3 0
1 1,5 puu 1,5
turve
kivihiili
0 0 puu 3
turve
kivihiili

Pienhiukkaspäästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha-1) Korvaava energianlähde Korvaava tuotanto (GWha-1) Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh) PM2.5 päästöt (kga-1)
2 26280 0 0 0
1 13140 puu 13140 0,01 [1] 131400
turve 0,01 [1] 131400
kivihiili 0,01 [1] 131400
0 0 puu 26280 0,01 [1] 262800
turve 0,01 [1] 262800
kivihiili 0,01 [1] 262800
  • Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
    • Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.

Kaavat

tuotanto vuodessa gigawattitunteina = 24 (tuntia) * 365 (vuodessa) * teho (edellisestä taulukosta)
päästö = korvaava tuotanto * päästökerroin

Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus

Karkea arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Korvaava energianlähde PM2.5 päästöt (kga-1) Altistus (µgm-3) Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
2 0 0 0
1 puu 131400 1,0*10-3 0,3
turve 131400 1,0*10-3 0,3
kivihiili 131400 1,0*10-3 0,3
0 puu 262800 2,0*10-3 0,6
turve 262800 2,0*10-3 0,6
kivihiili 262800 2,0*10-3 0,6
  • Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on melko merkityksetön.
    • Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.
Kaavat
Altistus
altistus = päästö * IntakeFraction / (hengitysnopeus * populaatio)
IntakeFraction = 0.3*10-6
hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1
populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399[2]
Terveysvaikutus
ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistusvastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus
pm 2.5 altistusvastefunktio = 0.006 µg-1m3

--1: (Tarvitaan lyhyt lisäselvitys siitä kuinka vastekerroin on linkkisivulta saatu. Eli jos on esimerkiksi käytetty kokonaisaltistusta niin millä perusteella ja millaisella muunnoksella RR-kerroin antaa yllä olevan altistusvastefunktion) --Smxb 18. syyskuuta 2010 kello 15.22 (UTC)

kokonaiskuolleisuus = 49090[3] vuodessa

Tarkempi arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)

Yllä esitettyjen karkeiden suuruusluokka-arvioiden lisäksi on terveysvaikutusten arviointiin käytetty tarkempaa ICT-mallia (Impact Calculation Tool), (LINKKI OPASNETISSÄ?) joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman analyysin. ICT-malli hyödyntää Maailmanpankin avointa väestötietodataa (World Bank development indicators) sekä Maailman terveysjärjestön avointa kuolleisuustietokantaa (WHO mortality database).

Alla on kuvattu tuloksia menetettyjen elinvuosien määrää eri ikäryhmittäin vuosi tarkastelujakson aloittamisesta koko väestön määrään nähden (YLL = Years of life lost, kts. pystyakseli). Eri väreillä kuvattujen ikäryhmien lisäksi näkyvät vaaka-akselilla eri skenaariot, joista vasemmanpuolimmaisin tarkoittaa tilannetta, jossa uusia reaktoriyksiköitä rakennetaan 0 kappaletta, keskimmäisessä 1 kappale ja oikeanpuolimmaisessa 2 kappaletta. Viimeksi mainitussa tapauksessa pienhiukkaspäästöjä ei tämän osamallin oletusten mukaan ole ja vastaavasti menetettyjä elinvuosiakaan ei ole.

Yll spec2.PNG

Varsinaisten menetettyjen elinvuosien määrän lisäksi voidaan arvioida myös elämänlaatua mittarilla DALY (pystyakselilla ao. kuvassa), joka tarkoittaa sairastelun vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien määrää. Se on niin ikään määritetty eri ikäluokille ja kolmessa eri skenaariossa, joista (BAU = 0 uutta yksikköä, Alternative scenario = 1 uusi yksikkö, Reference = 2 uutta yksikköä). Kuten menettettyjen elinvuosien tapauksessa, pienhiukkaspäästöttömän 2 uuden yksikön rakentaminen ei aiheuta menetettyjä terveitä elinvuosia.

Daly spec2.PNG

Analyysiä voidaan edelleen tarkentaa ottamalla huomioon kerrannaisvaikutuksia kuten rakennusmateriaalin kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, jolloin myös kahden rakennettavan reaktoriyksikön tapauksessa syntyy pienhiukkaspäästöjä epäsuorasti. Niin ikään voidaan huomioida fossiilisen varavoiman käyttö esim. huoltokatkojen aikana. Näitä asioita tarkastellaan arvioinnin myöhemmässä vaiheessa.

CO2 päästöjen terveysvaikutus osamallissa (skenaariot 1-3)

CO2-päästöjen muuntaminen ekvivalenttiyksiköihin (DALYiksi) on monimutkaista kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kaasumaisille päästöille terveysefektit jätetään tässä vaiheessa huomiotta ja tyydytään arvioimaan CO2-päästöjen ilmastovaikutusta ja rahallista merkitystä päästökaupassa.


Tulos

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Pasi Sorsa, 2009; p. 50
  2. Maailman pankin tilasto vuodelta 2008
  3. European Mortality Database

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Teemu Rintala, Sami Majaniemi: Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi. Opasnet 2010. Viitattu 23.01.2019.