Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta

----#: . Tämä sivu pitäisi paitsi jäsentää myös tiivistää niin että maahanmuuttoon liittyvät keskeiset tulokset otettaisiin erikseen ja niistä piirrettäisiin jokin selkeä kuvaaja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 28. helmikuuta 2016 kello 09.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Tämä teksti on otettu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemästä tutkimusraportista. Tutkimuksessa haastateltiin tuhatta suomalaista heidän mielipiteistään. MTS 21.01.2016. Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. [1] MTS_mielipidetutkimus_15_raportti_suomeksi

SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä turvapaikkapolitiikasta, turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana sekä huolta aiheuttavista tekijöistä. Kysymyksiä oli kaikkiaan 22, joista kolme uutta. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Se toteutettiin omnibustutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina. Kaikkiaan haastateltiin 1005 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmä oli 15 - 79 -vuotias väestö lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 104 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 68 ja muita kuntia 36. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15 -79-vuotiasta väestöä tuhansina (SVT 31.12.2014). Haastattelut tehtiin 5.11. – 23.11.2015. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Puoluekantaa taustamuuttujana tarkasteltaessa on otettava huomioon, että koska suurten puolueiden kohdalla virhemarginaali on pienempi, näistä saadaan luotettavampia tietoja kuin pienistä puolueista, joiden kannattajia on otoksessa vähän. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Mitä puoluetta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt?”. Haastateltavista ilmoitti puoluekantansa 78 prosenttia (784 henkilöä), ja sen jätti kertomatta 22 prosenttia (221 henkilöä). Raportti koostuu tekstiosasta ja sitä täydentävistä kuvista, joissa näkyvät myös aiemmin esitettyjen kysymysten aikasarjat. Kuvat on tehty Taloustutkimus Oy:ssä. Osa kysymyksistä muodostaa yhtenäisen aikasarjan vuodesta 1964. Kysymyksistä päätti MTS:n työjaosto. Raportin on valmistellut työjaostolle MTS:n tutkimusjaosto. Tämän tutkimuksen, kuten aiempienkin, data-aineisto on Tampereen yliopiston yhteydessä sijaitsevassa yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (www.fsd.uta.fi). MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). Ruotsissa Myndighet för Samhällsskydd och Beredskap (MSB) tekee vastaavia mielipidetutkimuksia. Viimeisin julkaistiin vuoden 2015 tammikuussa. Se on luettavissa ositteessa: https://www.msb.se/RibData/Filer/pdf/27502.pdf Myös Norjassa Folk og Forsvar tekee vuosittain mielipidemittauksia turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Viimeisin julkistettiin kesäkuussa 2015. Se on osoitteessa: http://www.folkogforsvar.no/resources/Folk-og-Forsvar-Meningsmaling-juni-2015.pdf MTS:n tutkimustulokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä. Niitä lainattaessa on mainittava, että kyseessä on MTS:n tutkimus. 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Johdanto 3 Tulevaisuus nähdään turvattomana 4 Työllisyystilanne Suomessa, kansainvälinen terrorismi ja Euroopan talouden näkymät aiheuttavat eniten huolta 4 Epidemioihin varautuminen arvioidaan hyväksi, talouskriisiin ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon heikoksi 5 Turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa ja muualla Euroopassa suhtaudutaan kriittisesti 6 Suomen ja Euroopan unionin nähdään varautuneen heikosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrän 6 Euroopan unionin yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikka- politiikkaa pidetään tarpeellisena 8 Suomen osallistumisen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen koetaan lisäävän turvallisuutta 8 Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut 9 Maanpuolustustahto korkealla 9 Henkilökohtainen maanpuolustustahto pysynyt erittäin korkealla tasolla 10 Yleistä asevelvollisuutta tuetaan laajasti 10 Puolustusmäärärahojen nykytaso ja korottaminen saavat tukea 11 Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti 11 Puolustusvoimilla sotilaallisia tehtäviä Suomessa ja maailmalla 12 Sotilaallisen uhkan todennäköisyys Suomea kohtaa arvioidaan epätodennäköiseksi 13 Sotilaallisessa tilanteessa Suomen lähialueilla ei nähdä muutosta 14 Venäjän viimeaikaisten toimien kielteisen vaikutuksen Suomen turvallisuuteen arvioidaan heikentyneen 14 Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa 15 Luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt 15 3 Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus laskenut hieman 16 Pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi vai ei -epävarmuus lisääntynyt 16 Venäjä ja turvallisuus perusteina sekä kielteiselle että myönteiselle Nato-kannalle 17 MTS:n tutkimusjaosto, puheenjohtajisto ja sihteeristö 20 4 JOHDANTO Tulevaisuus nähdään turvattomana Selkein muutos MTS:n vuoden 2015 mielipidetutkimuksessa, verrattuna edelliseen vuoteen, on turvattomuuden tunteen lisääntyminen. Kaksi kolmasosaa kokee tulevaisuuden nyt turvattomampana, vuosi sitten näin ajatteli hieman yli puolet. MTS on esittänyt tämän kysymyksen vuodesta 1990 lähtien joka vuosi. Koskaan aiemmin ei tulevaisuutta ole nähty näin laajasti turvattomana. Työllisyystilanne Suomessa ja kansainvälinen terrorismi aiheuttavat eniten huolta Työllisyystilanne Suomessa, kansainvälinen terrorismi ja Euroopan talouden näkymät herättävät eniten huolta. Viime vuodesta huoli on lisääntynyt merkittävästi maahanamuuttajien määrän kasvusta Suomessa ja Syyrian tilanteesta. Varautumista talouskriisiin ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon pidetään huonona Erilaisiin uhkiin varautumisen osalta koetaan, että talouskriisiin ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon on varauduttu heikosti. Laaja enemmistä suhtautuu kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvaviin määriin sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Laajasti arvioidaan myös, että ilmiöön on huonosti varauduttu. Selkeä enemmistö haluaa, että Euroopan unionilla on yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut Kolme neljäsosaa on sitä mieltä, että Suomen puolustuspolitiikkaa on hoidettu hyvin. Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on hieman alle puolet. Maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla, kolme neljästä haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt Hieman alle kaksi kolmasosaa pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Arvio on heikentynyt seitsemän prosenttiyksikköä viime vuodesta. Venäjä ja turvallisuus perusteluina sekä kielteiselle että myönteiselle Nato- kannalle Sekä kielteistä, että myönteistä Nato-kantaa perustellaan Venäjällä ja turvallisuudella. Nato- jäsenyyden kannatus ei ole kasvanut viime vuodesta, mutta vastustus on laskenut, ja epävarmuus lisääntynyt. 5 Tulevaisuus nähdään turvattomana Jos ajattelee nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavan viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa maailmassa kuin nykyään? Tähän kysymykseen kaksi kolmasosaa, 65 prosenttia, vastaa, että turvattomammassa (56 % v. 2014), naisista 68 (62 %) ja miehistä 62 prosenttia (50 %). MTS on esittänyt tämän kysymyksen vuodesta 1990 lähtien joka vuosi. Koskaan aiemmin ei tulevaisuutta ole koettu näin laajasti turvattomana. Tähän asti luku on vaihdellut 25 - 57 prosentin välillä. Ikäluokittain katsottuna, vanhemmat kokevat tulevaisuuden turvattomampana, yli 35- vuotiaista näin ajattelee 69 prosenttia (61 ja 55 % v. 2014), 25 - 34 -vuotiaista 59 (55 %) ja 15 - 24 -vuotiaista 54 prosenttia (52 %). Vajaa neljännes, 23 prosenttia, katsoo, että ei ole eroa nykyiseen (28 % v. 2014), miehistä 25 (32 %) ja naisista 21 prosenttia (24 %). Turvallisempana tulevaisuuden näkee 10 prosenttia (14 % v. 2014), miehistä 11 (17 %) ja naisista yhdeksän prosenttia (12 %). Tämä luku on puolestaan alhaisin MTS:n aikasarjassa. Tähän asti luku on vaihdellut 14 - 37 prosentin välillä. (kuvat1ja 2) Työllisyystilanne Suomessa, kansainvälinen terrorismi ja Euroopan talouden näkymät aiheuttavat eniten huolta MTS on kysynyt vuodesta 2004 lähtien erilaisten ilmiöiden ja tekijöiden osalta, aiheuttavatko ne huolta tulevaisuudesta. Listassa on viisi ilmiötä, jotka ovat olleet mukana koko ajan, lisäksi ajoittain on lisätty joku tai joitain ajankohtaiseen tilanteeseen liittyviä tekijöitä. Tänä vuonna listassa oli kolmetoista tekijää, joista kaksi oli uusia. Uudet ilmiöt olivat: turvapaikkaa Euroopasta hakevien määrän kasvu ja turvapaikkaa Suomesta hakevien määrän kasvu. Verrattuna viime vuoteen huoli on lisääntynyt maahanmuuttajien määrän kasvusta Suomessa (+ 24 prosenttiyksikköä), Syyrian tilanteesta (+ 21 prosenttiyksikköä), kansainvälisestä terrorismista ja ilmaston lämpenemisestä (+ 9 prosenttiyksikköä) sekä uskonnollista ääriliikkeistä (+ 8 prosenttiyksikköä). Vähemmän huolta vuoden takaiseen koetaan Ukrainan tilanteesta (- 18 prosenttiyksikköä) ja kehityksestä Venäjällä (- 6 prosenttiyksikköä). Paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavat tekijät suuruusjärjestyksessä: 6 Työllisyystilanne Suomessa, 87 prosenttia (86 % vuonna 2014), kansainvälinen terrorismi, 83 prosenttia (74 %), Euroopan talouden näkymät, 79 prosenttia (78 %), turvapaikkaa Euroopasta hakevien määrän kasvu, 75 prosenttia, Syyrian tilanne, 72 prosenttia (51 %), ilmaston lämpeneminen 72 prosenttia (63 %), turvapaikkaa Suomesta hakevien määrän kasvu, 71 prosenttia, joukkotuhoaseiden leviäminen, 71 prosenttia (68 %), uskonnolliset ääriliikkeet, 70 prosenttia (62 %), kehitys Venäjällä, 69 prosenttia (75 %), maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa, 67 prosenttia (43 %), tietoverkkoihin kohdistuvat uhat, 62 prosenttia (63 %) ja Ukrainan tilanne, 56 prosenttia (74 %). Kun katsotaan tuloksia, jotka on saatu ennen Pariisissa 13.11.2015 tehtyjä terrori-iskuja (N = 557), ja sen jälkeen (N = 448), voidaan kansainvälisen terrorismin kohdalla havaita selvä muutos. Kansainvälinen terrorismi: ennen terrori-iskuja vastanneista 79 prosenttia katsoi sen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta, kun taas terrori-iskujen jälkeen haastatelluista 89 prosenttia ajatteli näin. (kuvat 3, 4, 5 ja 6) Epidemioihin varautuminen arvioidaan hyväksi, talouskriisiin ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon heikoksi MTS on kysynyt viisi kertaa aiemmin kansalaisten arviota siitä, miten erilaisten uhkien torjuntaan on Suomessa varauduttu. Uhkamalleja on kysymyksessä 12, tänä vuonna lisättiin vielä yksi, hallitsematon maahanmuutto, joka on ollut mukana myös vuosina 2007, 2009 ja 2010. Erilaiset tartuntataudit, epidemiat, yli neljä viidesosaa, 84 prosenttia, katsoo että niihin on varauduttu hyvin (83 % v. 2014). Varautumista pitää huonona 13 prosenttia (15 %). Suuronnettomuudet, neljä viidestä, 80 prosentti, katsoo, että suuronnettomuuksiin on varauduttu hyvin (75 % v. 2014). Huonona varautumista pitää vajaa viidennes, 17 prosenttia (20 %). Erilaiset ympäristöuhat (tulvat, öljyonnettomuudet, vaarallisten aineiden kuljetukset), varautumista pitää hyvänä 77 prosenttia (76 % v. 2014), huonona viidennes, 20 prosenttia (22 %). Energian saatavuus, kaksi kolmasosaa, 66 prosenttia, katsoo että on varauduttu hyvin (56 % v. 2014). Varautumista pitää huonona 30 prosenttia (40 %). Aseellinen hyökkäys, lähes kaksi kolmesta, 63 prosenttia, pitää varautumista hyvänä (62 % v. 2014). Vajaa kolmannes, 31 prosenttia, pitää varautumista huonona (32 %). 7 Tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset eli kyberhyökkäykset, hieman yli puolet, 55 prosenttia, on sitä mieltä, että niihin on varauduttu hyvin (52 % v. 2014), yli kolmannes, 37 prosenttia, pitää varautumista huonona (42 %). Kansainvälinen rikollisuus, puolet, 53 prosenttia, pitää varautumista hyvänä (56 % v. 2014). Varautumista pitää huonona 42 prosenttia (41 %). Ilmastonmuutos, puolet, 53 prosenttia, pitää varautumista hyvänä (55 % v. 2014), 42 prosenttia huonona (40 %). Terrorismi, puolet, 53 prosenttia pitää varautumista hyvänä (57 % v. 2014), 43 prosenttia huonona (40 %). Ulkomainen poliittinen painostus, hieman alle puolet, 48 prosenttia, on sitä mieltä, että tähän on hyvin varauduttu (42 % v.2014), 43 prosenttia pitää varautumista huonona (49 %). Ulkomainen taloudellinen painostus, 43 prosenttia pitää varaumista hyvänä (42 % v. 2014), huonona 47 prosenttia (49 %). Hallitsematon maahanmuutto, kolmannes, 31 prosenttia, katsoo, että tähän on varauduttu hyvin (44 % V. 2010). Kaksi kolmannesta, 67 prosenttia, pitää varautumista huonona (53 %). Talouskriisi, neljännes, 27 prosenttia, pitää varautumista hyvänä (33 % v. 2014), 70 prosenttia huonona (63 %). (kuvat 7, 8, 9 ja 10) Turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa ja muualla Euroopassa suhtaudutaan kriittisesti MTS esitti kolme ajankohtaista kysymystä liittyen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varautumiseen. Miten suhtaudutte turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa? Kielteisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa suhtautuu puolet, 48 prosenttia, miehistä 52, ja naisista 44 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista kielteisesti suhtautuu 91 prosenttia, keskustan 60, SDP:n 53, vasemmistoliiton 40, kokoomuksen 34 ja vihreiden kannattajista 23 prosenttia. Vajaa kolmannes, 29 prosenttia, ei suhtaudu myönteisesti eikä kielteisesti, miehistä 30, ja naisista 29 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 42 prosenttia, vihreiden 34, SDP:n 29, keskustan ja vasemmistoliiton 26 ja perussuomalaisten kannattajista seitsemän prosenttia. 8 Viidennes, 22 prosenttia, suhtautuu myönteisesti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Suomessa, naisista 26 prosenttia, ja miehistä 18 prosenttia. Nuoremmat, 15 - 24 -vuotiaat suhtautuvat hieman myönteisemmin, 26 prosenttia, kuin muut ikäluokat, 21 prosenttia. Vihreiden kannattajista myönteisesti suhtautuu 41 prosenttia, vasemmistoliiton 33, kokoomuksen 25, SDP:n 18, keskustan 14 ja perussuomalaisten kannattajista kaksi prosenttia. Turvapaikanhakijoiden kasvava määrä muualla Euroopassa Turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään muualla Euroopassa suhtautuu myönteisesti alle viidennes, 17 prosenttia, naisista 23, ja miehistä 12 prosenttia. Lähes puolet, 45 prosenttia, suhtautuu kielteisesti, miehistä 50, ja naisista 40 prosenttia. Kolmannes, 35 prosenttia, ei suhtaudu myönteisesti eikä kielteisesti, naisista 36, ja miehistä 35 prosenttia. (kuvat 11, 12 ja 13) Suomen ja Euroopan unionin nähdään varautuneen heikosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään Kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, katsoo, että Suomi on varautunut huonosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään, miehistä 69, ja naisista 67 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee 85 prosenttia, keskustan 78, kokoomuksen 69, SDP:n 64, vasemmistoliiton 62 ja vihreiden kannattajista 56 prosenttia. Viidennes, 18 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomi ei ole varautunut hyvin eikä huonosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään, miehistä 19, ja naisista 18 prosenttia. Vihreiden kannattajista tätä mieltä on 29 prosenttia, vasemmistoliiton 26, SDP:n 19, kokoomuksen 14, keskustan 13 ja perussuomalaisten kannattajista seitsemän prosenttia. Joka kymmenes, 13 prosenttia, pitää Suomen varautumista turvapaikanhakijoiden lisääntyvään määrään hyvänä, naisista 14 ja miehistä 11 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 16 prosenttia, SDP:n ja vihreiden 15, vasemmistoliiton 12, keskustan yhdeksän ja perussuomalaisten kannattajien seitsemän prosenttia. Miten Euroopan unioni on varautunut turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään 9 Kolme neljästä, 72 prosenttia, on sitä mieltä, että Euroopan unioni on varautunut huonosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään, miehistä 73 ja naisista 70 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee 87 prosenttia, keskustan ja kokoomuksen 79, vasemmistoliiton 78, SDP:n 69 ja vihreiden kannattajista 66 prosenttia. Alle viidennes, 17 prosenttia, katsoo, että EU ei ole varautunut hyvin eikä huonosti turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään, miehistä 18 ja naisista 17 prosenttia. Yksi kymmenestä, yhdeksän prosenttia, ajattelee, että Euroopan unioni on varautunut hyvin turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään. (kuvat 14, 15 ja 16) Euroopan unionin yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa pidetään tarpeellisena Selvä enemmistö, 86 prosenttia, on sitä mieltä, että tarvitaan Euroopan unionin yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, naisista 88 ja miehistä 84 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa tukee 95 prosenttia, SDP:n ja vihreiden 92, keskustan 90, vasemmistoliiton 86 ja perussuomalaisten 74 prosenttia. EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan suhtautuu kielteisesti 11 prosenttia, miehistä 14 ja naisista kahdeksan prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa vastustaa neljännes, 26 prosenttia, vasemmistoliiton 11, keskustan kahdeksan, SDP:n ja vihreiden seitsemän ja kokoomuksen kannattajista viisi prosenttia. (kuva 17) Suomen osallistumisen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen koetaan lisäävän turvallisuutta Kysymyksessä on esitetty kymmenen eri tekijää, joiden vaikutuksesta Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen kysytään. Suomen osallistuminen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, lisää turvallisuutta 74 prosenttia (75 % v. 2014), ei vaikutusta, 19 prosenttia (20 %), vähentää turvallisuutta, neljä prosenttia (2 %). Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen, lisää turvallisuutta 56 prosenttia (61 % v. 2014), ei vaikutusta, 26 prosenttia (25 %), vähentää turvallisuutta 12 prosenttia (10 %). 10 Suomen jäsenyys Euroopan unionissa, lisää turvallisuutta, 50 prosenttia (54 % v. 2014), ei vaikutusta, 35 prosenttia (37 %), vähentää turvallisuutta, 11 prosenttia (7 %). Suomen kansainvälisen taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen, lisää turvallisuutta 45 prosenttia (45 % v. 20014), ei vaikutusta, 40 prosenttia (40 %), vähentää turvallisuutta, yhdeksän prosenttia (9 %). Suomalaisten osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, lisää turvallisuutta 40 prosenttia (41 % v. 2014), ei vaikutusta 41 prosenttia (44 %), vähentää turvallisuutta, 14 prosenttia (11 %). Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, lisää turvallisuutta, 38 prosenttia (42 % v. 2014), ei vaikutusta, 34 prosenttia (31 %), vähentää turvallisuutta, 23 prosenttia (22 %). Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, lisää turvallisuutta, 35 prosenttia (37 % v.2014), ei vaikutusta, 18 prosenttia (20 %), vähentää turvallisuutta, 36 prosenttia (33 %). Ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä, lisää turvallisuutta, seitsemän prosenttia (7 % v. 2014), ei vaikutusta, 42 prosenttia (34 %), vähentää turvallisuutta, 46 prosenttia (54 %). (kuvat 18, 19, 20 ja 21) Luottamus puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut Kolme neljäsosaa, 74 prosenttia, katsoo että Suomen puolustuspolitiikkaa on hoidettu hyvin (69 % v. 2014), naisista 74 (71 %), ja miehistä 73 prosenttia (69 %). Kokoomuksen kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna 85 prosenttia (80 % v. 2014), keskustan 79 (77 %), vihreiden 78 (71 %), SDP:n 75 (78 %), vasemmistoliiton 72 (75 %) ja perussuomalaisten kannattajista 47 prosenttia (57 %). Viidennes, 21 prosenttia, on sitä mieltä, että puolustuspolitiikkaa on hoidettu huonosti (25 % v. 2014), miehistä 24 (28 %), ja naisista 17 prosenttia (23 %). Perussuomalaisten kannattajista pitää puolustuspolitiikkaa huonosti hoidettuna 50 prosenttia (39 % v. 2014), SDP:n 21 (20 %), vasemmistoliiton 20 (22 %), vihreiden 19 (26 %), keskustan 18 (21 %) ja kokoomuksen kannattajista 12 prosenttia (20 %). (kuvat 22 ja 23) Maanpuolustustahto korkealla Neljä viidesosaa, 78 prosenttia, katsoo että, jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta (76 % v.2014). Miehistä näin ajattelee 84 prosenttia (82 %), ja naisista 73 (70). 11 Yli 50 -vuotiaista myönteisesti vastaa 82 prosenttia (77 % v. 2014), 35 - 49 -vuotiaista 79 (79 %), 25 - 34 -vuotiaista 77 (74 %) ja 15 - 24 -vuotiaista 67 prosenttia (70 %). Keskustan kannattajista myönteisesti vastaa 89 prosenttia (83 %), SDP:n 83 (79 %), kokoomuksen 81 (87 %), perussuomalaisten 80 (75 %), vasemmistoliiton 77 (61 %) ja vihreiden kannattajista 67 prosenttia (66 %). Vajaa viidennes, 16 prosenttia, on päinvastaista mieltä (19 %), naisista 21 (22 %) ja miehistä 12 prosenttia (16 %). Vihreiden kannattajista 26 prosenttia (27 %), vasemmistoliiton 19 (31 %), perussuomalaisten ja kokoomuksen 15 (24 % ja 12 %), SDP:n 13 (19 %) ja keskustan kannattajista kahdeksan prosenttia (15 %). Kantaansa ei osaa sanoa viisi prosenttia (5 % v. 2014). (kuvat 24 ja 25) Henkilökohtainen maanpuolustustahto pysynyt erittäin korkealla tasolla Selvä enemmistö kansalaisista, 87 prosenttia, on itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin (84 % v. 2014), miehistä 91 prosenttia (89 %) ja naisista 83 (79 %). Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee 93 prosenttia (95 % ja 85 % v. 2014), keskustan 89 (88 %), vihreiden 88 (89 %), SDP:n 84 (88 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 79 prosenttia (77 %). (kuvat 26 ja 27) Yleistä asevelvollisuutta tuetaan laajasti Kolme neljäsosaa, 75 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomessa tulee säilyttää nykyisenkaltainen yleinen asevelvollisuus (75 % v. 2014). Naisista tätä mieltä on 76 prosenttia (75 %), ja miehistä 73 (75 %). Yli 50- vuotiaista näin ajattelee 83 prosenttia (83 %), 35 - 49 -vuotiaista 70 prosenttia (65 %), 25 - 34 -vuotiaista 65 prosenttia (69 %) ja alle 25 - vuotiaista 64 prosenttia (75 %). Perussuomalaisten kannattajista yleisen asevelvollisuuden kannalla on 87 prosenttia (78 % v. 2014), keskustan 85 (82 %), SDP:n 84 (86 %), kokoomuksen 78 (76 %), vasemmistoliiton 62 (43 %) ja vihreiden kannattajista 59 prosenttia (54 %). Sotilaallisen koulutuksen saavien määrän vähentämistä eli valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymistä kannattaa 13 prosenttia (11 % v. 2014), miehistä 15 (12 %) ja naisista 11 prosenttia (11 %). Vasemmistoliiton kannattajista valikoivuuden lisäämisen kannalla on 23 prosenttia (33 % v. 2014), vihreiden 22 (17 %), keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kannattajista 10 prosenttia (12 %, 10 % ja 9 %) ja perussuomalaisten kannattajista kahdeksan prosenttia (4 %). 12 Asevelvollisuudesta luopumista ja ammattiarmeijaan siirtymistä tukee 10 prosenttia (12 % v. 2014), miehistä 11 (12 %), ja naisista yhdeksän prosenttia (12 %). (Kuvat 28 ja 29) Puolustusmäärärahojen nykytaso ja korottaminen saavat tukea Puolet, 47 prosenttia, on sitä mieltä, että puolustusmäärärahoja on korotettava (56 % v. 2014). Miehistä näin ajattelee yli puolet, 54 prosenttia (61 %), ja naisista 40 (51 %). Kokoomuksen kannattajista korottamisen kannalla on 62 prosenttia (71 % v. 2014), perussuomalaisten 59 (71 %), keskustan 53 (62 %), SDP:n 49 (56 %), vasemmistoliiton 27 (29 %) ja vihreiden kannattajista 22 prosenttia (42 %). Puolustusmäärärahojen säilyttämistä nykytasolla tukee kaksi viidesosaa, 42 prosenttia, (36 % v. 2014), naisista 47 prosenttia (39 %) ja miehistä 37 (33 %). Vihreiden kannattajista nykytason kannalla on 60 prosenttia (42 % v. 2014), SDP:n 46 (42 %), vasemmistoliiton 44 (52 %), keskustan 43 (35 %), perussuomalaisten 35 (24 %) ja kokoomuksen kannattajista 33 prosenttia (23 %). Puolustusmäärärahoja vähentäisi nykytasosta seitsemän prosenttia (6 % v. 2014), miehistä yhdeksän (6 %) ja naisista viisi prosenttia (6 %). Vasemmistoliiton kannattajista vähentämisen kannalla on neljännes, 24 prosenttia (19 % v. 2014), vihreiden 13 (15 %), perussuomalaisten kuusi (3 %), SDP:n viisi (2 %), kokoomuksen neljä (6 %) ja keskustan kannattajista yksi prosentti (3 %). (kuvat 30 ja 31) Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti Kun kysytään arvioita Suomen harjoittamasta sotilaallisesta yhteistyöstä eri tahojen kanssa, voidaan todeta, että enemmistö suhtautuu siihen myönteisesti. Erityisen myönteisesti suhtaudutaan sotilaalliseen yhteistyöhön pohjoismaiden ja Ruotsin kanssa, sitä tuskin vastustetaan. Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön lähes kaikki, 94 prosenttia, suhtautuu myönteisesti (94 % v. 2014). Kielteisesti suhtautuu vii prosenttia (4 %). Saman verran, 94 prosenttia, suhtautuu myönteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön kaikkien pohjoismaiden kanssa (94 % v. 2014). Kielteisesti suhtautuu neljä prosenttia (4 %). Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Euroopan unionissa suhtautuu myönteisesti 84 prosenttia (86 % v. 2014). Miehistä 87 prosenttia (89 %) ja naisista 81 (82 %). 13 Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu 95 prosenttia (95 % v. 2014), keskustan ja vihreiden 87 (89 % ja 92 %), SDP:n 86 (96 %), perussuomalaisten 84 (76 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 74 prosenttia (76 %). Kielteisesti suhtautuu 12 prosenttia (11 %). Miehistä 13 (9 %) ja naisista 13 prosenttia (14 %). Vasemmistoliiton kannattajista kielteisesti suhtautuu 22 prosenttia (16 %), perussuomalaisten 16 (22 %), SDP:n 13 (4 %), keskustan 12 (9 %), vihreiden 11 (6 %) ja kokoomuksen kannattajista neljä prosenttia (4 %). Sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa myönteisesti suhtautuu 58 prosenttia (56 % v. 2014), miehistä 63 (61 % v. 2014), ja naisista 52 prosenttia (51 %). Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu 83 (81 % v. 2014), keskustan 60 (57 %), vihreiden 56 (57 %), SDP:n 55 (57 %), perussuomalaisten 49 (49 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 35 prosenttia (30 %). Kielteisesti suhtautuu 37 prosenttia (39 %), naisista 38 (42 %), ja miehistä 35 prosenttia (36 %). Vasemmistoliiton kannattajista kielteisesti suhtautuu 59 prosenttia (70 %), perussuomalaisten 51 (46 %), SDP:n 43 (39 %), vihreiden 41 (42 %), keskustan 34 (40 %) ja kokoomuksen kannattajista 13 prosenttia (17 %). (kuvat 32, 33, 34, 35 ja 36) Puolustusvoimilla sotilaallisia tehtäviä Suomessa ja maailmalla MTS on viimeksi vuonna 2012 esittänyt kysymyksen Puolustusvoimien sotilaallisista tehtävistä. Kysymyksessä on mukana kolme eri tehtävää, joita kutakin arvioidaan erikseen. Verrattuna vuoteen 2012, on vahvistunut näkemys siitä, että osallistuminen kriisien ja turvallisuusuhkien torjuntaan eri puolilla maailmaa (+ 9 prosenttiyksikköä) sekä Euroopan unionin puolustaminen (+ 8 prosenttiyksikköä) kuuluvat Puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin. Nytkin ollaan lähes yksimielisiä siitä, että Suomen alueellisen koskemattomuuden puolustaminen kuuluu Puolustusvoimien tehtäviin. Suomen alueellisen koskemattomuuden puolustaminen Lähes kaikki, 96 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen alueellisen koskemattomuuden puolustaminen kuuluu Puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin (95 % v. 2012), kaksi prosenttia katsoo, että se ei ole (3 %). Osallistuminen Euroopan unionin puolustamiseen Yli puolet, 59 prosenttia, katsoo, että Euroopan unionin puolustaminen kuuluu Suomen puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin (51 % v. 2012). Naisista tätä mieltä on 63 (51 %) ja miehistä 56 prosenttia (52 %). Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 67 prosenttia (58 % v. 2012), keskustan 63 (63 %), vihreiden 59 (61 %), SDP:n 57 (51 %), perussuomalaisten 50 (39 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 48 prosenttia (37 %). 14 Kolmannes, 34 prosenttia, on sitä mieltä, että tämä ei kuulu Suomen Puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin (42 % v. 2012), miehistä 44 (44 %) ja naisista 33 prosenttia (41 %). Perussuomalaisten kannattajista näin ajattelee 46 prosenttia (57 % v. 2012), vasemmistoliiton 45 (57 %), SDP:n 39 (46 %), keskustan ja kokoomuksen 31 (35 % ja 37 %) ja vihreiden kannattajista 30 prosenttia (35 %). Osallistuminen kriisien ja turvallisuusuhkien torjuntaan eri puolilla maailmaa Yli puolet, 56 prosenttia, on sitä mieltä, että kriisien ja turvallisuusuhkien torjuntaan osallistuminen eri puolilla maailmaa kuuluu Puolustusvoimien sotilaallisiin tehtäviin (47 % v. 2012), naisista 60 (46 %) ja miehistä 52 prosenttia (47 %). Vihreiden kannattajista tällä kannalla on 68 prosenttia (57 % v. 2012), kokoomuksen 65 (55 %), vasemmistoliiton 57 (42 %), keskustan 55 (47 %), SDP:n 54 (44 %) ja perussuomalaisten kannattajista 53 prosenttia (29 %). Päinvastaista mieltä on 39 prosenttia (48 % v. 2012), miehistä 44 (47 %) ja naisista 33 prosenttia (46 %). Perussuomalaisten kannattajista kielteisesti suhtautuu 47 prosenttia (66 %), vasemmistoliiton 41 (53 %), SDP:n 40 (52 %), keskustan 37 (51 %), kokoomuksen 34 (41 %) ja vihreiden kannattajista 28 prosenttia (42 %). (kuva 37) Sotilaallisen uhkan todennäköisyys Suomea kohtaan arvioidaan epätodennäköiseksi MTS on kysynyt kahtena vuonna aiemmin, miten sotilaallisen uhkan todennäköisyyttä Suomea kohtaan arvioidaan. Tänä vuonna tulos on kutakuinkin sama kuin viime vuonna. Lähes kolme neljäsosaa, 71 prosenttia (72 % v. 2014), pitää sotilaallista uhkaa erittäin tai melko epätodennäköisenä. Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee 89 prosenttia (74 % v. 2014), vihreiden 79 (80 %), vasemmistoliiton 75 (71 %), keskustan 71 (78 %), SDP:n 65 (82 %) ja perussuomalaisten kannattajista 54 prosenttia (74 %). Viidennes, 22 prosenttia, pitää erittäin tai melko todennäköisenä Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa tulevan kymmenen vuoden kuluessa (21 % v. 2014). Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on 43 prosenttia (19 %), SDP:n 26 (14 %), keskustan 22 (17 %), vihreiden ja vasemmistoliiton 14 (14 % ja 16 %) ja kokoomuksen kannattajista kahdeksan prosenttia (17 %). Viis prosenttia (5 % v. 2014) katsoo, että sotilaallinen uhka ei ole lainkaan todennäköinen. (kuva 38) 15 Sotilaallisessa tilanteessa Suomen lähialueilla ei nähdä muutosta MTS:n vuoden 2014 mielipidetutkimuksessa kansalaisten näkemys sotilaallisesta tilanteesta Suomen lähialueilla seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttui aiemmasta selvästi. Tänä vuonna tulokset vastaavat viime vuoden tuloksia. Puolet, 48 prosenttia, katsoo, että sotilaallinen tilanne Suomen lähialueilla on sama kuin nykyisin seuraavan kymmenen vuoden aikana (46 % v. 2014), miehistä yli puolet, 54 prosenttia (51 %), ja naisista 43 prosenttia (42 %). Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on 56 prosenttia (54 % v. 2014), vihreiden 53 (49 %), kokoomuksen ja SDP:n 50 (40 % ja 49 %), keskustan 47 (51 %) ja perussuomalaisten kannattajien 40 prosenttia (49 %). Uhkaavampana sotilaallisen tilanteen kokee 44 prosenttia (46 %), naisista puolet, 49 prosenttia (50 %), ja miehistä 40 prosenttia (43 %). Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on 51 prosenttia (49 % v. 2014), SDP:n 49 (44 %), keskustan 47 (43 %), kokoomuksen 45 (52 %), vihreiden 42 (46 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 31 prosenttia (42 %). Vähemmän uhkaavampana sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla näkee viisi prosenttia (6 % v. 2014), sekä miehistä (6 %) että naisista (6 %). (kuvat 39 ja 40) Venäjän viimeaikaisten toimien kielteisen vaikutuksen Suomen turvallisuuteen arvioidaan heikentyneen MTS kysyi viime vuonna ensimmäisen kerran: Miten arvioisitte Venäjän viimeaikaisten toimien vaikutusta Suomen turvallisuuteen? Yli puolet, 57 prosenttia arvioi vaikutuksen kielteiseksi (63 % v- 2014), sekä miehistä (60 %) että naisista (65 %). Vihreiden kannattajista tätä mieltä on 64 (75 % v. 2014), kokoomuksen 63 prosenttia (70 %), keskustan 59 (67 %), perussuomalaisten ja SDP:n 56 (61 % ja 70 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 42 prosenttia (53 %). Reilu kolmannes, 37 prosenttia, ei näe vaikutusta kielteisenä eikä myönteisenä (33 % v- 2014), miehistä 38 (36 %) ja naisista 36 prosenttia (30 %). Vasemmistoliiton kannattajista näin ajattelee 51 prosenttia (45 % v. 2014), perussuomalaisten 42 (36 %), SDP:n 40 (28 %), keskustan 34 (30 %), kokoomuksen ja vihreiden kannattajista 32 prosenttia (27 % ja 23 %). Myönteisenä vaikutuksen kokee kolme prosenttia (4 % v. 2014). (kuva 41) 16 Suomen puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa Kolmannes, 34 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomella on erittäin tai melko hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuisi tavanomaisin asein käytävään sotaan (33 % v. 2014). Miehistä tätä mieltä on 35 prosenttia (40 %), ja naisista 32 (27 %). Perussuomalaisten kannattajista pitää Suomen puolustuskykyä hyvänä 44 prosenttia (31 % v. 2014), keskustan 42 (40 %), kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden 31 (30 %, 43 % ja 24 %) ja vasemmistoliito kannattajista 20 prosenttia (35 %). Kaksi kolmasosaa, 64 prosenttia, katsoo, että Suomella olisi melko tai erittäin huonot mahdollisuudet puolustautua (63 % v. 2014). Naisista näin ajattelee 64 prosenttia (69 %), ja miehistä 64 (59 %). Vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on 75 prosenttia (63 % v. 2014), kokoomuksen 69 (69 %), SDP:n 67 (56 %), vihreiden 65 (73 %), perussuomalaisten 53 (68 %) ja keskustan kannattajista 57 prosenttia (60 %). (kuvat 42 ja 43) Luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt Suomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna hieman alle kaksi kolmasosaa, 63 prosenttia (70 % vuonna 2014), miehistä 65 (72 %) ja naisista 61 prosenttia (68 %). Tämä kysymys on esitetty vuodesta 1964 lähtien, ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna pitäneiden osuus on vaihdellut 96 - 62 prosentin välillä. Nuoremmat ikäluokat suhtautuvat kriittisemmin kuin vanhemmat. Hieman yli puolet, 55 prosenttia, 15 - 25 -vuotiaista pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna (65 % v. 2014), yli 50- vuotiaista näin ajattelee 69 prosenttia (73 %). Kokoomuksen kannattajista Suomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 83 prosenttia (82 % v. 2014), keskustan 73 (78 %), SDP:n 63 (81 %), vasemmistoliiton 61 (77 %), vihreiden 57 (83 %) ja perussuomalaisten kannattajista 50 prosenttia (51 %). Kolmannes, 32 prosenttia, pitää Suomen ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna (25 % v. 2014), miehistä 32 (25 %) ja naisista 31 prosenttia (26 %). Ikäluokittain katsottuna kriittisimmin suhtautuvat 35 - 49 -vuotiaat, heistä 38 prosenttia pitää ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna (29 %), 25 - 34 - vuotiaista 37 (24 %), 15 - 24 -vuotiaista 29 prosenttia (22 %) ja yli 50 -vuotiaista 27 prosenttia (24 %). Ulkopolitiikkaa huonosti hoidettuna pitäneidenosuus on vaihdellut 33 - 2 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannattajista ulkopolitiikkaa pitää huonosti hoidettuna 47 prosenttia (46 % v. 2014), vihreiden 38 (15 %), vasemmistoliiton 36 (22 %), SDP:n 35 (17 %), keskustan 24 (20 %) ja kokoomuksen kannattajista 15 prosenttia (15 %). 17 Kantaansa ei osaa sanoa viisi prosenttia (5 % v. 2014). Eniten epätietoisia on 15 - 24 -vuotiaissa, 16 prosenttia (12 %). (kuvat 44 ja 45) Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus laskenut hieman Hieman yli puolet, 54 prosenttia, tukee Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta (58 % v. 2014), miehistä 56 (59 %), ja naisista 52 prosenttia (57 %). Tämä kysymys on esitetty vuodesta 1996 lähtien ja tähän asti sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vaihdellut 79 - 58 prosentin välillä. Vasemmistoliiton kannattajista sotilaallisen liittoumattomuuden kannalla on 73 prosenttia (79 % v. 2014), perussuomalaisten ja SDP:n 66 (61 % ja 69 %), keskustan ja vihreiden 57 (65 % ja 61 %) ja kokoomuksen kannattajista 32 prosenttia (32 %). Suomen sotilaallista liittoutumista tukee kolmannes, 33 prosenttia, (34 % v. 2014), miehistä 37 (36 %), ja naisista 30 prosenttia (32 %). Kokoomuksen kannattajista sotilaallista liittoutumista tukee 57 prosenttia (64 % v. 2014), vihreiden 33 (34 %), perussuomalaisten ja SDP:n 30 (30 % ja 27 %), keskustan 29 (27 %) ja vasemmistoliiton 16 prosenttia (20 %). Kantaansa ei osaa sanoa 12 prosenttia (8 % v. 2014), naisista 18 (11 %), ja miehistä seitsemän prosenttia (6 %). Keskustan kannattajista ei osaa sanoa 13 prosenttia (4 %), kokoomuksen ja vihreiden 11 (4 % ja 4 %), vasemmistoliiton 10 (0 %) ja SDP:n kannattajista neljä prosenttia (4 %). Alle 25- vuotiaista ei osaa sanoa 18 prosenttia (11 % v. 2014), 25 - 49-vuotiaista 16 89 %), yli 50- vuotiaista 10 (6 %) ja 25 - 35-vuotiaista kahdeksan prosenttia (10 %). (kuvat 46 ja 47) Pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi vai ei - epävarmuus lisääntynyt Kysymykseen, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi, yli puolet, 58 prosenttia vastaa kielteisesti (60 % v. 2014), miehistä 61 (60 %), ja naisista 55 prosenttia (60 %). MTS on esittänyt tämän kysymyksen vuodesta 2005 lähtien ja tähän asti kielteisesti vastaavien osuus on vaihdellut 60 - 71 prosentin välillä. Myönteisesti tähän kysymykseen vastaa 27 prosenttia (30 % v. 2014), miehistä 31 (32 %), ja naisista 24 prosenttia (28 %). Kantaansa ei osaa sanoa 15 prosenttia (10 %), naisista 21 (13 %), ja miehistä kahdeksan prosenttia (8 %). Myönteisesti vastanneiden määrä on vaihdellut tähän asti 18 - 30 prosentin välillä. Ei osaa sanovien osalta 5 - 12 prosentin välillä. 18 Vasemmistoliiton kannattajista Nato- jäsenyyttä vastustaa 81 prosenttia (88 % v. 2014), keskustan ja SDP:n 66 (69 % ja 63 %), vihreiden 62 (63 %), perussuomalaisten 61 (66 %), ja kokoomuksen kannattajista 28 prosenttia (33 %). Kokoomuksen kannattajista Nato- jäsenyyttä tukee yli puolet, 56 prosenttia (62 % v. 2014), SDP:n 27 (29 %), perussuomalaisten 25 (27 %), keskustan 22 (24 %), vihreiden 21 (30 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 14 prosenttia (11 %). Kantaansa ei osaa sanoa 15 prosenttia (10 % v. 2014). Kannastaan epävarmoja on vihreiden kannattajissa 17 prosenttia (7 %), kokoomuksen 15 (5 %), perussuomalaisten 14 (6 %), keskustan 12 (8 %), SDP:n seitsemän (8 %) ja vasemmistoliiton kannattajista viisi prosenttia (7 %). (kuvat 48 ja 49) Venäjä ja turvallisuus perusteina sekä kielteiselle että myönteiselle Nato- kannalle Toista kertaa peräkkäin kaikki vastaajat saivat omin sanoin perustella, miksi vastasivat kyllä, ei tai en osaa sanoa. Tänä vuonna kantaansa perusteli 815 vastaajaa, eli 81 prosenttia kaikista vastaajista. Sekä kielteisesti että myönteisesti Nato- jäsenyyteen suhtautuvien perusteluissa löytyy samoja tekijöitä. Miksi ei Natoon? ( N = 512) Eniten Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien perusteluissa todettiin Venäjä, itänaapuri, 139 kappaletta (”ei ärsytetä itänaapuria”, ”Venäjä ei tykkää”). Toiseksi eniten perusteluissa mainitaan, että nykytilanne on hyvä, liittoutumattomuus ja puolueettomuus hyvä Suomelle, 66 kappaletta (”liittoutumattomuus Suomelle paras ratkaisu”). Esille tuotiin myös, se että suomalaiset joutuisivat muiden sotiin ja konflikteihin, joihin ei haluttaisi, sekä oman päätösvallan ja itsenäisyyden menettäminen. (”Nuoret miehet joutuvat selkkauksiin maailmalle”, ”Parempi olla ulkona liitoista, ettei asevelvolliset joudu sotimaan”). Myös kustannukset ja rahanmeno huolestuttivat (”Toisi kuluja, kun pitäisi osallistua muidenkin sotiin”). Miksi kyllä Natoon (N = 257) Eniten Natoon liittymistä perusteltiin turvallisuudella, 130 kappaletta, (”Saadaan apua, laajempi tuki ja turva”, ”Maailman epävakaaseen tilanteeseen tuo turvaa”). Venäjä ja Venäjän uhka tuotiin myös esille, 48 kappaletta, (”Suurempi riski Suomelle on idästä tuleva uhka”, Kai sieltä jotain apuja saisi, jos Putiini hyökkäis”). Huoli siitä, että Suomi ei pärjää yksin, 32 kappaletta (”Ei me pärjätä yksin”). 19 En osaa sanoa (N = 46) Perusteluina sille, että ei osannut ottaa asiaan kantaa, esitettiin useimmiten se, että ei tiedä asiasta, ei ole seurannut asiaa, 27 kappaletta (”En osaa sanoa, ei ole riittävästi taustatietoa”). 20 MTS:n tutkimusjaosto 2015 - 2019 Puheenjohtaja Harriet Lonka, HTL, projektinjohtaja Varapuheenjohtaja Jan Koskimies, eduskuntasihteeri Jäsenet Soili Haverinen, tohtorikoulutettava, teologian maisteri Jyrki Heinonen, vararehtori, eversti Anna Jungner - Nordgren, tiedottaja Mikko Kinnunen, yksikön päällikkö Antti Koskela, talouspoliittinen asiantuntija Esko Kurvinen, toimitusjohtaja Anni Lahtinen, pääsihteeri Juha Mäenpää, ammatillinen erityisopettaja Timo Perälä, tutkija Jussi Salonranta, poliittinen suunnittelija Jenna Simula, kansanedustajan avustaja, tradenomi Unto Vesa, tutkija emeritus Heli Viiri, maa- ja metsätaloustieteen tohtori MTS:n puheenjohtajat Puheenjohtaja Sofia Vikman, kansanedustaja Varapuheenjohtaja Petteri Leino, puolustusministerin erityisavustaja Varapuheenjohtaja Markku Pakkanen, kansanedustaja Sihteeristö Heli Santala, pääsihteeri Markus Kinkku, yleissihteeri