Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2574
Moderaattori:Tiinu (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Millainen palvelurakenne olisi toimiva Suomessa?

Vastaus

Vastaus ei ole valmis.

Perustelut

Olisiko sinulla tarjota konkreettisia neuvoja upouudelle sote-koordinaatiotyöryhmälle?

Tämä keskustelu on tiivistetty YLEn verkkosivulta[1] 22.4.2013. Sen sijaan tätä keskustelua ei ole otettu mukaan tiivistelmään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvaihtoehdot

• Tehdään valtakunnalliselle pohjalle yleisterveydenhoidon järjestelmä johon sisällytetään myös työterveydenhoito. ←#: Näin on kaikissa muissakin EU- ja Pohjoismaissa. --Jouni Tuomisto 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)
• Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat toimiva järjestelmä ja ne on säilytettävä.
• Sote-uudistus pitää tehdä riittävän laajojen Sote-alueiden varaan. ←#: Kuntavaalien yhteydessä voisi valita myös sote-alueen valtuuston. --Jouni Tuomisto 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)
• Keskusta on jo aiemmin ehdottanut vaihtoehdoksi kotikunta-maakunta -mallia. Tässä mallissa terveydenhuollon järjestämisvastuu ja sosiaalitoimi kuuluvat maakunnalle.
• Terveydenhuolto siirretään valtion tehtäväksi. Terveydenhuoltoon ei saa sotkea sosiaaliasioita. Ne voisivat jäädä kunnille.
• Erikoissairaanhoidon järjestäminen: 1. Kolme 24h päivystävää huippu sairaalaa: Helsinki, Kuopio. Oulu. 2. Kuusi (6) - kahdeksan (8) pelastus helikopteri asemaa, joiden paikat lasketaan matemaatisesti.
• Kaksiportainen malli, jossa kunnat/kuntayhtymät järjestävät peruspalvelut ja yliopistosairaalat erikoissaisaanhoidon.
• Kuntapohjainen järjestelmä ⇤#: Sote-uudistus ei voi onnistua kuntapohjalta. Kunnilla ei ole paras asiantuntemus. --Jouni Tuomisto 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)

Sote-järjestelmän rahoitusvaihtoehdot

• Vain valtion veroilla.
• 18 alueen kuntaveroilla ja valtionosuuksilla.
• Alueellinen järjestäjä-rahoittaja vastaa, useita toimijoita tuottamassa. Viite: THL Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittäminen: Kohti yksikanavaista alueellista järjestäjä-rahoittajaa pdf
• Rahoitetaan kunnista.
• Nykyjärjestelmä, jossa rahoitusta tulee kunnista, kuntayhtymistä, KELAlta, työterveysmaksuina ja valtiolta.

Sote-uudistukseen liittyviä muita rahoitusehdotuksia.

• Yksityiseltä terveydenhuollolta Kela-korvaukset pois.
• Lääkehuolto samaan valtion järjestelmään.
• Kehitettävä maakuntaverotus tueksi maakunnalliselle järjestäjä-rahoittajalle.
• Lisää progressiota tuloveroon varmistaisi rahoitukse riittävyyden sote-puolelle, mitä ei enää tapahdu.
• Yksityisten veroparatiisiyhtiöiden tukeminen verovaroista lopetettava.

Ohjeita sote-uudistuksen valmistelutyöhön

• Hallitus ei voi onnistua sote-uudistuksessa, joten pitäisi lopettaa yrittämästä.
• Tehtävä annettava asiantuntijoille, poliitikot ulos.
• Kuntauudistus erotettava sote-uudistuksesta. --#: Asiantuntijoiden ehdottamat 20 - 30 kuntaa eivät Suomelle riitä. --Jouni Tuomisto 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)
• Valmisteluun on varattava aikaa pari vuotta, ei 6 kk riitä.
• Valmistelun on oltava parlamentaarista eikä yksin hallituksen käsissä.
• Poliittinen ohjaus asiantuntijaohjauksen sijasta on erittäin huolestuttavaa.
• Otetaan oppia muiden malleista, esimerkiksi SITRA Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
• Menkää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin tutustumaan. Siinä on mallia koko Suomelle eikä taas tarvitse keksiä polkupyörää uudestaan.
• Poliitikkojen ja asiantuntijoiden keskusteltava enemmän.
• Hallituksen on erottava, ja uusi hallitus aloittakoon alusta.
• Valmistelutyö kansalaisraadille.
• Toteutus tehtävä pieninä osauudistuksina.
• Kuntarajakeskustelu lykättävä sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Rajat voisivat olla samatkin.
• Palvelurakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että se soveltuisi jokaiselle kunnalle. Erilaisilla kunnilla tulisi olla yhdenmukaiset palvelut kaikille kuntalaisille ja niiden tulisi vastata kuntien yleistä tasoa.

Palvelujen tuottaminen

• Ohjataan potilaat suoraan erikoislääkärille kuten yksityispuolella, niin vähenee potilaan pompottelu ja tehostuu toiminta.
• Omalääkärijärjestelmä on hyvä, koska kokonaisnäkemys tarvitaan ja aina ei potilas tiedä oikeaa erikoisalaa.
• Kunnat voisivat tuottaa palveluja.
• Palveluiden keskittäminen kurjistaa pienten paikkakuntien tilannetta.
• Mielenterveyspalveluja tehostettava.
• Eri ammattikuntien työtehtäviä pitäisi uudistaa, joustavoittaa ja päällekkäisyyksiä karsia.
• Kunnat ovat aikoinaan syntyneet yhteisvastuun ja toinen toisistaan välittämisen yhteisöinä.Tätä luonnollista yhteisöä ei saa hajottaa.
• Niille terveyskeskuksen asiakkaille, joille ei voida antaa aikaa terveyskeskuslääkärille, annetaan maksusitoumus yksityislääkärin palkkioon. Samalla henkilö on oikeutettu käyttämään terveyskeskuksen laboratorio- ja röntgenpalveluja, jotka nykyään ovat ilmaisia.
• Työterveyspalveluille ja terveyskeskuspalveluille asetetaan sama käyttäjämaksu, joka voisi olla nykyistä hieman korkeampi.
• Myös psyykkisiä sairauksia sairastavat henkilöt otetaan fyysisten sairauksien hoidon piiriin. Nyt he eivät ole.
• Kansalaisilla ei tulisi olla vaikeuksia päästä hoitoon ja eri palveluihin. Palvelut tulisi sijoittaa lähelle niitä tarvitsevia ja kaipaavia.

Data

Päätökset(-)

Obs	Decision	Option	Variable	Cell	Change	Result
1	Sote-järjestäytyminen	Sote yhdessä kuntauudistuksen kanssa
2	Sote-järjestäytyminen	Sote erillään kuntauudistuksesta
3	Soten päävastuu	Soten päävastuu kunnilla
4	Soten päävastuu	Soten päävastuu sote-alueilla

Tavoitteet(-)

Obs	Tavoite
1	Kunnilla resurssit huolehtia tehtävistään
2	Sote-resurssit tehokkaassa ohjauksessa
3	Sote-resurssit yli 200000 asukkaan yksiköissä

Suhteet(-)

Obs	Asia1	Suhde	Asia2
1	Sote yhdessä kuntauudistuksen kanssa	Jos asia1 niin asia2	Soten päävastuu kunnilla
2	Soten päävastuu kunnilla	Jos asia1 niin asia2	Kunnat tarvitsevat paljon resursseja
3	Kunnat ovat pieniä	Jos asia1 niin asia2	Kunnilla on vähän resursseja
4	Kunnilla on vähän resursseja	Jos asia1 niin ei-asia2	Kunnilla on paljon resursseja
5	Kunnat tarvitsevat paljon resursseja	Jos asia1 niin ei-asia2	Kunnilla on vähän resursseja
6	Soten päävastuu sote-alueilla	Jos asia1 niin asia2	Sote-resurssit yli 200000 asukkaan yksiköissä

Laskenta

+ Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) päätökset <- opbase.data("Op_fi2574.paatokset") tavoitteet <- tidy(opbase.data("Op_fi2574.tavoitteet")) suhteet <- tidy(opbase.data("Op_fi2574.suhteet")) päätökset <- päätökset[ , !colnames(päätökset) %in% c("Variable", "Change", "Cell", "Result")] #colnames(tavoitteet)[colnames(tavoitteet) == "Result"] <- "Tavoite" #tavoitteet <- tavoitteet[ , colnames(tavoitteet) != "Asia"] oprint(päätökset) oprint(tavoitteet) oprint(suhteet) out <- merge(päätökset, suhteet, by.x = "Option", by.y = "Asia1") temp <- out colnames(temp)[colnames(temp) == "Result"] <- "Result1" oprint(temp) temp <- merge(temp[ , colnames(temp) != "Suhde"], suhteet, by.x = "Result1", by.y = "Asia1") oprint(temp)

Avainsanat

Palvelurakenne, Suomen hallitusohjelma

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>