SOTERKO

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




SOTERKO on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä ja yhteistyöelin, joka perustettiin 1.2.2011 Valtioneuvoston asetuksen 27.1.2011/70 mukaisesti.[1] Siihen kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja Raha-automaattiyhdistys voivat osallistua yhteenliittymän toimintaan.

Yhteenliittymän tavoitteena on lisätä hyvinvointi- ja terveystutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, lisätä sosiaali- ja terveysalan tietotaitoa, parantaa tuottavuutta sekä vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi yhteenliittymän tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja alan ammattityötä tutkimus- ja kehittämistoiminnan, asiantuntijapalveluiden sekä innovaatiotoiminnan avulla.

SOTERKOn tehtävät

Yhteenliittymän tehtävänä on:

  1. toteuttaa laaja-alaisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksiin liittyviä tutkimusohjelmia ja muita yhteisiä ohjelmia ja hankkeita sekä tehdä tähän liittyviä esityksiä;
  2. tehostaa väestön hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän tiedon ja tutkimusaineistojen hallintaa, edistää valtion tuella luotujen tietovarantojen käyttöä sekä kehittää hyvinvointia ja terveyttä koskevaa tilastotuotantoa;
  3. sovittaa yhteen edellä mainittuun tutkimukseen perustuvien asiantuntijapalveluiden tuottamista sekä hyvinvoinnin ja terveyden kehitykseen liittyvää seurantaa;
  4. sovittaa yhteen yhteisiä tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja; sekä
  5. edistää sosiaali- ja terveysalan laitosten, tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden välistä yhteistyötä sekä niiden kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

SOTERKOon kuuluu ohjelma nimeltä Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia (RISKY).

Ohjelma toteuttaa Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategioita sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan kolmatta strategista valintaa: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.[2] Ohjelmassa pyritään myös toteuttamaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. [3] Ohjelmassa on huomioitu myös Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita (Pohjoinen ilmasto ja ympäristö, Kestävä energia, Terve arki kaikille).[4] Lisäksi huomioidaan hallitusohjelma,[5] hallitusohjelmassa mainitun kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteet,[6] sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015.[7]

Ohjelma edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita.


RISKYn tavoitteet:

Yleistavoitteet (vaikuttavuus)

  • Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy
  • Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien riskien huomioiminen päätöksenteossa tehostuu
  • Väestön terveys ja hyvinvointi paranee


Odotettavissa olevat tulokset

  • Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten
  • Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista
  • Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin

Tietokiteet Soterkon toiminnassa

Miten tietokiteet voisivat hyödyntää Soterko-yhteistyötä 2016-2017?

Aihealueen nimi ja lyhyt kuvaus toiminnasta 2016 – 2017 (esim. alustavat tavoitteet ja toimintamuodot, jotka täsmennetään toimintasuunnitelmassa)

Tieteellisesti perusteltujen tulkintojen tarjoaminen vastauksiksi säädösvalmistelun tai muun yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tämä toteutetaan käyttämällä tietokiteitä eli verkossa joukkoistetusti toteutettuja tiedonkeruuhankkeita. Soterko-laitokset vastaavat oman osaamisalueensa tietokiteistä ja verkkotyöskentelyn moderoimisesta. Tietokiteiden tuottamiseen vaadittavista toimintamalleista ja verkkotyökaluista THL:ssä on usean vuoden kokemus.

Ensimmäiseksi aihepiiriksi voitaisiin valita esimerkiksi vaikuttavuus ja maahanmuutto, joka on myös Soterko-tutkimuspäivän yhtenä teemana. Aihepiiriin liittyviä konkreettisia kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi "Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin?" (vastuu THL), "Mitkä ovat maahanmuuttajien erilaisten kotouttamistoimien taloudelliset toteutuskustannukset ja vaikutukset?" (VATT), "Miten maahanmuuttajat käyttävät sosiaaliturvaa?" (Kela), "Millaisia ovat maahanmuuttajien työyhteisökokemukset ja miten niitä voidaan parantaa?" (TTL).


Perustelut, miksi aihealue tulisi valita SOTERKO-toiminnan fokukseksi (Esim. yhteys aiheen liittymäkohdat hallitusohjelmien kärkihankkeisiin, merkittäviin STN-tutkimus-konsortioihin tai TEAS-hankkeisiin, korkeakoulujen tai hallinnonalojen yhteistyön tiivistämiseen jne.)

Tarve hyödyntää tutkimuslaitosten tietoa tehokkaammin yhteiskunnan päätöksenteossa on tullut esiin lukuisissa viimeaikaisissa raporteissa (mm. Raivio 2015, OHRA 2014). Toisaalta poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja tieteellinen argumentaatio uhkaa hävitä meluun. Näitä ongelmia voidaan vähentää keskittämällä tieteellisesti perusteltua tiedontuotantoa verkkoon niin, että ei hyödynnetä ainoastaan asiantuntijatietoa ja vedota asiantuntijan auktoriteettiin, vaan aktiivisesti pyritään keräämään myös maallikoiden tyypillisiä näkemyksiä asiasta. Kaikki näkemykset alistetaan samalla tavalla kritiikille siitä, ovatko väitteen sopusoinnussa havaintojen kanssa, ja yhteensopimattomat hylätään. Tavoitteena on jaettu ymmärrys osapuolten kesken niin, että eri osapuolet pystyvät ymmärtämään, mistä ollaan samaa mieltä, mistä eri mieltä ja miksi.

Tätä lähestymistapaa kokeillaan VN-TEAS-ohjelman vuoden 2015 toimeenpanossa, eli tätä lähestymistapaa ollaan ajamassa sisään päätösvalmistelun puolella. Sisäänajosta vastaa Yhtäköyttä-hanke, jonka koordinaatio on THL:ssä. Juuri nyt on otollinen aika tiedon tarjoajien eli erityisesti valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitosten aktiiviselle roolille tiedon tarjoamisessa tämän ajattelun kanssa yhdenmukaisessa muodossa. Se paitsi parantaisi päätösvalmistelun tietopohjaa myös antaisi vahvemman olemassaolon oikeutuksen Soterko-laitoksille, jotka ovat viime vuosina olleet rajun saneerauksen kohteena.

Operatiivisen työryhmän kokoonpano (4-5 jäsentä ja heidän taustaorganisaationsa. Huom. nämä ovat vasta ajatuksia, eikä henkilöiltä itseltään ole varmistettu)

Sari Löytökorpi, VNK, Yhtäköyttä-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
Anna-Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK
Sirpa Kekkonen, VNK
Pekka Kahri, THL, tietojohtaja
Jussi Nissilä, Oxford Research Oy
Jouni Tuomisto, THL, Yhtäköyttä-hankkeen koordinaattori

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymästä 27.1.2011/70 [1]
  2. STM:n strategia [2]
  3. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia [3]
  4. Suomen Akatemian nimeämiä ihmiskunnan suuria haasteita [4]
  5. Suomen hallitusohjelma 2011 [5]
  6. Kansallinen kemikaaliohjelma [6]
  7. Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015. [7]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja