SETURI/TEKAISU: Pienhiukkasten tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen, mutta näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Kokonaiskuolleisuus
  • Uudet kroonisen bronkiitin tapaukset
  • Vakavien oirepäivien lukumäärä (RAD)

Annos-vaste funktiot

Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion (Tuomisto et al. 2008) [2] alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta, joka perustuu epidemiologiseen tutkimukseen. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.

Risk ratio (RR)

Kuolleisuus (per 1 ug/m3)

  • 1.0062 (1.0014 - 1.011)

Yksikköriski (UR)

Krooninen bronkiitti

  • 5.33E-05 (1.70E-05 - 1.13E-03; 95 CI) tapausta/a/1 µg m-3/henkilö[3]

Vakava oirepäivä (RAD)

  • 0.0902 (0.0792 - 0.1013; 95 CI) d/a/1 µg m-3/henkilö[4]

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Kokonaiskuolleisuus vuonna 2006 = 48 106 tapausta [5] (SETURI Y&T lehdessä julkaistussa [1] tapaumäärälaskennessa käytetty)
  • Kokonaiskuolleisuus vuonna 2010 = 50 910 tapausta [6] (aineisto ikäryhmittäin, TEKAISUn tautitaakkapäivityksessä käytetty[7])

Seuraavia terveysvasteita ei raportoitu SETURI:n Y&T lehden julkaisussa[1], vaikka aineistoa laskentavaiheessa kerättiinkin.

  • Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapausta vuodessa) = 2205 (2026 - 2386; 95 CI) [8]
  • Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapausta vuodessa) = 23 840 (ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34))[9]

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Kuolleisuus = 309 073 DALY/vuosi (laskettu WHO:n 3%:n diskonttauksella ja ikäpainotuksella, vuoden 2010 aineisto)

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Haittapainokerroin

  • Uusi krooninen bronkiitti = 0.15 VIITE!
  • Vakava oirepäivä (RAD) = 0.099 (käytetty WHO:n lower respiratory infections haittapainoa [10])

Sairauden kesto

  • Uusi krooninen bronkiitti = 8 vuotta VIITE!
  • Vakava oirepäivä (RAD) = 0.003 vuotta (eli 1 päivä)

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw F and Horalek J., 2009[11]) laskettuna 10x10 km ruuduissa.

  • 8.5 ug/m3 (7.7 - 9.4)

PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 2 ug/m3

Altistuva väestö

Periaatteessa kaikki suomalaiset altistuvat pienhiukkasille (prevelenssi 1), mutta terveysvaikutukset näyvät pääasiassa vain aikuisväestössä. Tästä syystä SETURIn tapausmäärälaskenta kohdistettiin kroonisen bronkiitin ja oirepäivien osalta vain aikuisväestöön.

Kuolleisuus

  • 5 307 690 henkilöä [12]

Uusi krooninen bronkiitti

  • Aikuiset >27 v. = 3 600 000 henkilöä

Vakava oirepäivä

  • 15-64 v. = 3 500 000 henkilöä

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistu arvio:

  • Kuolleisuus = 4%

Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Kuolleisuus = 3.9% (Y&T lehden TEKAISU jutussa[7] DALY jutussa raportoitu 4%)

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

  • Kuolleisuus = 1 800 tapausta/vuosi
  • Uusi krooninen bronkiitti = 1 200 tapausta/vuosi
  • Vakava oirepäivä = 2 100 000 päivää/vuosi

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Kuolleisuus = 2 005 tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Kuoleman aiheuttamat menetetyt elinvuodet 12 171 DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU jutussa[7] raportoitu 12 363 DALY/vuosi, ero johtuu PAF:ista)

Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto

  • Uusien kroonisten bronkiittitapausten aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 1 024 DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU jutussa[7] raportoitu 716 DALY/vuosi, ero johtuu virheellisesti ikäryhmiin jaetusta tapausmäärästä)
  • Vakavien oirepäivien aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 570 DALY/vuosi

Keskeiset epävarmuudet

Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. ↑ Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008
  3. ↑ Hurley F, Hunt A, Cowie H, Holland M, Miller B, Pye S, Watkiss P, 2005. Methodology Paper (Volume 2) for Service Contract for carrying out cost-benefit analysis of air quality related issues, in particular in the clean air for Europe (CAFE) programme. AEA Technology Environment, 133 pp. http://ec.europa.eu/environment/archives/cafe/pdf/cba_methodology_vol2.pdf
  4. ↑ Hurley F, Hunt A, Cowie H, Holland M, Miller B, Pye S, Watkiss P, 2005. Methodology Paper (Volume 2) for Service Contract for carrying out cost-benefit analysis of air quality related issues, in particular in the clean air for Europe (CAFE) programme. AEA Technology Environment, 133 pp. http://ec.europa.eu/environment/archives/cafe/pdf/cba_methodology_vol2.pdf
  5. ↑ Tilastokeskus; http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.html
  6. ↑ Tilastokeskus; http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.html
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  8. ↑ Syöpärekisteri http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
  9. ↑ WHO mortality data
  10. ↑ http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD2004_DisabilityWeights.pdf
  11. ↑ de Leeuw F and Horalek J., 2009. Assessment of the health impacts of exposure to PM2.5 at a European level. ETC/ACC Technical Paper 2009/1. http://air-climate.eionet.europa.eu/reports/ETCACC_TP_2009_1_European_PM2.5_HIA
  12. ↑ Tilastokeskus, Toukokuu 2008 http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Pienhiukkasten_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=21539”