SETURI/TEKAISU: Juomaveden fluoridin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Fluoridin terveysriskiin vaikuttaa fluoridin kokonaissaanti (myös ravinnon sisältämä fluori, hammastahnat ja muut hammashoitoon liittyvät fluoridivalmisteet). Ne oletetaan tässä vakiotaustaksi. Terveysriskiin vaikuttaa eniten juomaveden epänormaali fluoridipitoisuus ja siitä saatava ylimääräinen fluoridiannos.

Fluoridi vaikuttaa hampaiden kiilteen muodostukseen. Pienillä pitoisuuksilla (juomavedessä fluoridia < 1 mg/l) fluoridilla on hampaisiin kariesta (reikiintymistä) ehkäisevä edullinen vaikutus. Liian suurilla pitoisuuksilla fluoridi aiheuttaa hampaan hypomineralisaatiota, mikä näkyy vaaleina laikkuina hampaissa (fluoroosi). [1]

Fluoroosi (kiillelaikkuisuus) tulee ilmi kehittyvissä hampaissa, lapsilla. Fluoroosista kärsivä hammas on ilmeisesti herkempi myös reikiintymään. Lievää fluoroosia pidetetään esteettisenä haittana, vakavampaa fluoroosia terveyshaittana.

Toinen mahdollinen haittavaikutus fluoridin riskinarvioon olisi luunmurtumat (lonkkamurtumat, selän nikamamurtumat jne.).

Fluoridi hakeutuu luuhun. Hammasvaikutus johtuu osittain tästä. Pienet fluoridiannokset vahvistavat luun tiheyttä ja se vähentää luun murtumariskiä [2] . Vaikutus on edullinen.

Isot fluoridiannokset muuttavat luun koostumusta (tätä kutsutaan myös fluoroosiksi) siten, että luu on kovempaa ja herkempää murtumaan (epäedullinen vaikutus). Siten fluoridilla on annos-vasteisesti edullisesta (luuntiheyttä lisäävä, murtumiselta suojaava) haitalliseen (luunmurtumat) liukuva vaste.

Annosvaste on jyrkkä. Sekä hampaita että muuta luuta koskeva fluoroosi alkaa juomaveden fluoridipitoisuuden ylittäessä 1 mg/l. Siten väestötasolla ”terveellinen” ja haitallinen juomaveden fluoridipitoisuus menevät päällekkäin.

Tieto fluoridin vaikutuksesta luumurtumariskiin perustuu pääasiassa fluoratun juomaveden (veteen lisätty fluoridia) ja fluoridilisien käyttöön [3] , mutta tulokset on ekstrapoloitavissa luonnon fluoridiin juomavedessä.

Yksittäisten väestötutkimusten tulokset fluoridin vaikutuksesta luumurtumariskiin ovat olleet (ilmeisesti jyrkästä hyöty-haitta-annosvasteesta johtuen) hyvin vaihtelevia. Meta-analyysin tulos koko fluoridiannosalueelta on, että fluoridi ei vaikuta luun murtumariskiin [4]. Koska luunmurtumariskinarvioon ei ole yksiselitteistä riskifunktiota, sitä ei valita kvantitatiivisen riskinarvion kohteeksi. Luunmurtumariski on kuitenkin syytä tiedostaa lisähaittana arvioitaessa fluoridin haitallisuutta kokonaisuutena.

Fluoridiin ei ole ollut kytkettävissä muita terveyshaittoja [5].

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [6] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Hampaiden fluoroosi (kiillelaikkuisuus)

Annos-vaste funktiot

12.5 %:lla lapsista (95 % CI 7 %, 21.5 %), joiden juomaveden fluoridipitoisuus ylittää 1 mg/l, esiintyy hampaiden fluoroosia, joka on vähintään esteettinen huoli (havaittava kiillelaikkuisuus).[7]

Lukuarvo perustuu laajaan meta-analyysiin juomaveden fluorauksen hyödyistä ja haitoista 5-14 vuotialle lapsille. ) [8]

Tätä tietoa käytetään hammasfluoroosin esiintyvyyden laskentaan ja fluoridin riskiarvioon.

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Ei oleellinen tieto tässä laskennassa

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Haittapainokerroin

  • Hampaiden fluoroosi = 0.0065 (Ei WHO 2004 disability weightiä saatavilla, käytetty Brennan&Spencer (2004) [9] aineistoon perustuen hampaiden kulumisen (0.011) ja hampaiden estettisen haitan (0.002) keskiarvoa)

Sairauden kesto

  • Hampaiden fluoroosi = 79 vuotta (kesto saatu ottamalla jäljellä oleva keskimääräinen elinikä ikäryhmille 0-4v (80 vuotta pojilla ja 82.5 vuotta työtöillä) ja 5-14v. (75.4 vuotta pojilla ja 78 vuotta tytöillä). TEKAISUn Y&T lehden DALY päivityksessä virheellisesti ilmoitettu luku 74.9 vuotta, jota ei ole kuitenkaan käytetty laskennassa.[10]

Altistuminen Suomessa

Pohjaveden fluoridi on alueellinen ongelma Suomessa. Fluoridia on erityisesti Kaakkois-Suomesta Uudellemaalle ulottuvalla alueella (Kymenlaakso, Loviisa, Porvoon ympäristö, Länsi-Uudellemaalle ylettyvä rapakivialue) sekä Lounais-Suomessa pienempiä alueita (Laitila, Vehmas, Ahvenanmaalla) [11]

Fluoridia on erityisesti kaivovedessä ja myös vesilaitosten vedessä siltä osin kuin pohjavettä käytetään vesilaitoksen raakavesilähteenä. Suomen rapakivialueilla n. 22 % kaivovesissä ja 55 % porakaivovesissä veden fluoridipitoisuus on yli 1.5 mg/l [12] , joka on juomaveden terveysperusteinen enimmäispitoisuusohjearvo Suomessa [13], [14].

Alueellisesti riskinarvioon sisällytetään Kaakkois-Suomen rapakivialue (sijaitsee Etelä-Suomen läänin alueella), koska se on suurin ja selvärajaisin. Se kattaa suurimman osan fluoridiongelmasta Suomessa.

Altistustasot

Riskilaskentaan ei ole valittua riskiryhmää koskevaa yksityiskohtaista keskiarvo-, min- ja max-tietoa juomaveden fluoridipitoisuuksista eikä sitä edes lähtökohtaisesti käytetä. Riskilaskenta perustuu lähtökohtaan, että juomaveden fluoridipitoisuuden ollessa todennäköisesti 1 mg/l tai suurempi, lapsi kuuluu riskiryhmään.

Best guess-arvoksi otetaan siten juomaveden fluoridipitoisuus 1 mg/l, jolle riskifunktio on määritetty. [15] Todellinen altistus ja keskiarvo voi olla tätä suurempi.

Min- ja Max-pitoisuuksia ei riskilaskentaan tarvita, eikä tarkkaa tietoa Etelä-Suomen läänin alueelta ole käytettävissä. Minimialtistumistasoksi voidaan olettaa yleinen fluoridin taustataso < 0.1 mg/l. Maksimialtistustasot ovat yli 3 mg/l. [16]

  • 1 (< 0.1 - > 3) mg/l

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 0.19 (0.1 - 2.7) mg/l (keskiarvo: suurten vesilaitosten valvontatutkimusten pohjavesilaitosten toimittaman talousveden keskiarvo koko Suomessa v. 2002) [17], min = mediaanipitoisuus rengaskaivoissa Suomessa) [18], max = suurten vesilaitosten valvontatutkimusten pohjavesilaitosten toimittaman talousveden todettu maksimipitoisuus koko Suomessa v. 2002) [19]

'Tämä on vaan tiedoksi fluoridipitoisuuden yleisestä tasosta juomavedessä. Lukuarvoja ei käytetä mitenkään riskilaskelmissa.'

Altistuva väestö

Fluoridille juomavedestä ylimäärin alstistuvat 0-14-vuotiaat lapset.

Ikäjakso 2-8 vuotta on altteinta hampaiden fluoroosille, mutta riskinarvioon otetaan kohderyhmäksi kaikki riskialueella asuvat 0-14-vuotiaat lapset.

Etelä-Suomen läänin alueella 300 000 ihmisen arvellaan käyttävän fluoridipitoista juomavettä [20] Tilastokeskuksen väestötiedoista (31.12.2008 tilanne[21])on laskettavissa, että suomalaisista n. 16.5 % on 0-14-vuotiaita lapsia. Olettaen, että fluoridille altistuva väestö edustaa keskimääräistä suomalaista väestöä, fluoridille ylimäärin altistuu n. 50 000 0-14-vuotiasta lasta (0.165 x 300 000).

  • Altistuvien lukumäärä on 50 000 0-14 v.lasta.

Kohderyhmän koko on todennäköisesti yliarvio, koska kaikki lapset eivät juo fluoridipitoista vettä ja käytetyn veden määrä vaihtelee. Toisaalta altistuviin kuuluu lisätä myös Luonais-Suomessa fluoridille altistuvat lapset, joiden lukumäärää ei pystytä arvioimaan. Etelä-Suomen läänin ulkopuolella altistuvat lapset korjaavat lukumääräarviota oikeaan suuntaan.

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

Ei oleellinen tässä laskennassa

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[6] julkaistut arviot:

  • Hampaiden fluoroosi = 400 (220 - 670) tapausta/vuosi

Tautitaakka

Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto Laskentaan on käytetty WHO:n ikäpainosta ja 3%:n diskonttausta.

  • Hampaiden fluoroosin aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 95 DALY/vuosi [10]

Keskeiset epävarmuudet

Juomaveden fluoridin annosvaste tunnetaan hyvin.

Suurin epävarmuus on, kuinka moni lapsi altistuu juomaveden fluoridille tasolla > 1 mg/l Suomessa. Valitulle Etelä-Suomen läänin alueelle keskittyy altistuvista suurin osa. Juomaveden fluoridi läänin alueella vaihtelee kuitenkin paljon (myös vesilaitoksitain) [22]

Altistuvien joukkoon on sisällytetty kaikki alle 15-vuotiaat lapset, koska tarkempi ikäryhmäerittely ei ole kokonaisepävarmuuden huomioiden perusteltua. Hammasfluoroosin riski on suurin ikäryhmässä 2-8 v., eli tältä osin arvio tuottanee hieman yliarviota.

Riskinarvio perustuu deterministiseen prevalenssilukuun (12.5 %) [23], jonka osuvuudesta suomalaiseen väestöön ei ole tietoa. Luku antaa kuitenkin ongelmasta suuruusluokan. Variaatio väestötasolla on joka tapauksessa suurta fluoridin kaksisuuntaisesta vaikutuksesta ja jyrkästä annosvasteesta johtuen.

Lisätietoja

Information about risks of fluoride by SCHER 2010

"Systeeminen altistuminen juomaveden fluoridille on yhdistetty (annosvasteiseen, ilman kynnysarvoa) lisääntyneeseen hampaiden ja luun fluoroosin riskiin. Rajallinen epidemiologinen tutkimustieto fluoridille altistumisesta viittaa haitallisiin terveysvaikutuksiin (mm. karsinogeenisyys, keskushermoston kehityshäiriöt ja lisääntymistoksisuus), mutta näyttö ei ole vahva."

"Useissa skenaarioissa havaittiin että juomaveden fluoraus ei aiheuttanut mitään riskiä elinympäristön organismeille ja siten fluorauksen lisäriskiä voidaan pitää vähäpätöisenä"

Viitteet

  1. ↑ McDonagh MS, Whiting PF, Wilson PM et al. Systematic review of water fluoridation. British Medical Journal 2000:321:855-859.
  2. ↑ Vestergaard P, Jorgensen NR, Schwarz P, Mosekilde L. Effects of treatment with fluoride on bone mineral density and fracture – a meta-analysis. Osteoporosis Int. 2008:19:257-268
  3. ↑ Australian National Health and Medical Research Council. Evidence-Based Dentistry 2008:9:39-43.
  4. ↑ Vestergaard P, Jorgensen NR, Schwarz P, Mosekilde L. Effects of treatment with fluoride on bone mineral density and fracture – a meta-analysis. Osteoporosis Int. 2008:19:257-268
  5. ↑ Australian National Health and Medical Research Council. Evidence-Based Dentistry 2008:9:39-43.
  6. ↑ 6,0 6,1 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  7. ↑ McDonagh MS, Whiting PF, Wilson PM et al. Systematic review of water fluoridation. British Medical Journal 2000:321:855-859.
  8. ↑ McDonagh MS, Whiting PF, Wilson PM et al. Systematic review of water fluoridation. British Medical Journal 2000:321:855-859.
  9. ↑ Brennan D., Spencer A. (2004). Disability weights for the burden of oral disease in South Australia. Population Health Metrics, 2004;2:7
  10. ↑ 10,0 10,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  11. ↑ Lahermo P. ym. (2002). Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus, ss. 17-22.
  12. ↑ GTK:n tilastotietoa viitteessä Talousvettä toimittavien laitosten valvonta, tutkimusohjelmat ja talousveden fluoriditilanne. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston julkaisuja 3/2005.
  13. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000)
  14. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001)
  15. ↑ McDonagh MS, Whiting PF, Wilson PM et al. Systematic review of water fluoridation. British Medical Journal 2000:321:855-859.
  16. ↑ Talousvettä toimittavien laitosten valvonta, tutkimusohjelmat ja talousveden fluoriditilanne. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston julkaisuja 3/2005.
  17. ↑ Outi Zacheus. Suurten vesilaitosten toimittaman talousveden valvonta ja laatu vuonna 2002. http://www.sttv.fi/Talousvesiraportti2002.pdf
  18. ↑ Lahermo P. ym. Tuhat kaivoa – Suomen fckLRkaivovesien fysikaaliskemiallinen laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155, Geologian tutkimuskeskus, fckLR2002.
  19. ↑ Outi Zacheus. Suurten vesilaitosten fckLRtoimittaman talousveden valvontafckLRja laatu vuonna 2002. http://www.sttv.fi/Talousvesiraportti2002.pdf
  20. ↑ Talousvettä toimittavien laitosten valvonta, tutkimusohjelmat ja talousveden fluoriditilanne. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston julkaisuja 3/2005.
  21. ↑ www.stat.fi/til/vaerak/tau.html
  22. ↑ Talousvettä toimittavien laitosten valvonta, tutkimusohjelmat ja talousveden fluoriditilanne. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston julkaisuja 3/2005.
  23. ↑ McDonagh MS, Whiting PF, Wilson PM et al. Systematic review of water fluoridation. British Medical Journal 2000:321:855-859.
Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Juomaveden_fluoridin_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20135