SETURI/TEKAISU: Hengitysilman bentseenin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Bentseeni on yleinen ilmassa esiintyvä kontaminantti, lähtöisin polttoaineista (sis. nykyään n. 1% bentseeniä) ja polttoprosesseista. Keskimääräinen pitoisuus Helsingin ulkoilmassa oli noin 3µg/m3 (max 69 µg/m3)Expolis-tutkimus[1].

Bentseeni on todettu syöpävaaralliseksi (leukemiaa aiheuttavaksi) yhdisteeksi epidemiologisissa tutkimuksissa (sufficient evidence) ja eläinkokeissa (limited evidence). IARC on luokitellut sen ryhmään 1 (carcinogenic to humans) (IARC, 1999). Bentseenin riskinarviot (annos-vaste) perustuvat työperäisistä altistustasoista (satoja µg m-3) tehtyihin lineaarisiin interpolaatioihin. Matalien ympäristöaltistustasojen haitallisuus on myös kyseenalaistettu mm. Duarte-Davidson ym. toimesta, jotka perustivat riskinarvionsa kynnysarvolähestymistapaan myös syövän kohdalla [2] Lineaariseen, korkeammista altistustasoista tehtyyn ekstrapolaatioon perustuvia riskinarvioita voitaneen pitää yliarvioina. Kuitenkin eri lähestymistavat (lineaarinen ja kynnysarvo) tuottavat laskelmissa hyvin pieen tuloksen nykyisillä altistumistasoilla.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [3] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Leukemia

Annos-vaste funktiot

Leukemian elinikäinen yksikköriski 2,2-7,8 x 10-6 per ug/m3 perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin ja työperäiseen altistumiseen (IRIS 2003). Low-dose linearity utilizing maximum likelihood estimates (IRIS 2003). ([4] ). WHO:n (2000) suosittelema yksikköriski 6 x 10-6 ).

Yksikköriski (UR)

SETURIn Y&T lehdessä[3] käyetty:

  • Leukemia = 6 x 10-6 (2.2 x 10-6 - 7.8 x 10-6) (per ug/m3)

TEKAISUn tautitaakkapäivityksessä käytetty: [5]

  • Leukemia = 5 x 10-6 (per ug/m3) [6]

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Uusia leukemia tapauksia = 539 (vuonna 2010) [7]

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Leukemia = 2 886 DALY/vuosi (WHO 2004)

Altistuminen Suomessa

Sisäilmassa tupakointi ja polttoprosessit ovat tärkeimmät lähteet. Pitoisuudet ovat yleensä samaa tasoa tai matalampia kuin ulkoilmassa (median 2 µg/m3) [8]. Auton tankkauksen aiheuttama lisäaltistuminen bentseenille on pieni lyhyestä altistumisajasta johtuen, vaikkakin hetkelliset huippupitoisuudet voivat olla korkeita (1-10 mg/m3

Työperäinen altistuminen bentseenille on vähentynyt huomattavasti 1970-luvun alusta kun bentseenin käyttäminen liuottminea kiellettiin avoimissa prosesseissa. Kuitenkin työntekijät altistuvat nykyään bentseenille öljynjalostamoilla (bentseenin valmistuksessa), koksaamoissa, autokorjaamoissa (polttoaineenjakelun korjaus), polttoaineen kuljetuksessa, laboratorioissa ja saastuneen maan kunnostuspaikoilla.

Altistustasot

  • Koko väestö = 3.0 (1.0 - 5.0) ug/m3 [9]
  • Työperäinen altistuminen = 100 (10 - 960 ;95% persentiili) ug/m3 (TTL:n mittaukset 2004-2007, n=83)

Altistuva väestö

Koko väestö altistuu polttoprosesseissa syntyvälle bentseenille yhdyskuntailman ja sisäilman kautta. Bensiini sisältää jonkin verran bentseeniä, mutta tankkauksen lyhyen keston sekä haihtuvan polttoaineen talteenoton vuoksi polttoaineen tankkaus ei lisää merkittävästi pitkäaikaisen altistumisen keskiarvoja.

  • 5 307 690 henkilöä [10]

Työperäisesti altistuuvia on arviolta noin 5000. Tärkeimpiä aloja öljynjalostus ja kemian teollisuus, bensiinin kuljetus ja jakelu, auton polttoainejärjestelmien huolto.

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Kuolleisuus = 0.2% [5]

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[3] julkaistut arviot:

  • Leukemia = 1 (0 - 2) tapausta/vuosi

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Leukemia = 1 tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Leukemian aiheuttamat menetetyt terveet elinvuodet 6 DALY/vuosi [5]

Keskeiset epävarmuudet


Viitteet

  1. Hänninen, O.O., Alm, S., Katsouyanni, K., Künzli, N., Maroni, M., Nieuwenhuijsen, M.J., Saarela, K., Srám, R.J., Zmirou, D., Jantunen, M.J., 2004. The EXPOLIS Study: Implications for exposure research and environmental policy in Europe. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology 14: 440-456.
  2. R Duarte-Davidson, C Courage, L Rushton, L Levy, 2001. Benzene in the environment: an assessment of the potential risks to the health of the population. Occupational and Environmental Medicine 58:2-13 http://oem.bmj.com/cgi/content/abstract/58/1/2
  3. 3,0 3,1 3,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  4. IRIS 2003, http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0276.htm
  5. 5,0 5,1 5,2 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  6. IRIS 2003, http://www.epa.gov/ncea/iris/subst/0276.htm
  7. Syöpärekisteri http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
  8. Lyly ym., 2000.
  9. Hänninen, O.O., Alm, S., Katsouyanni, K., Künzli, N., Maroni, M., Nieuwenhuijsen, M.J., Saarela, K., Srám, R.J., Zmirou, D., Jantunen, M.J., 2004. The EXPOLIS Study: Implications for exposure research and environmental policy in Europe. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology 14: 440-456.
  10. Tilastokeskus, Toukokuu 2008 http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp