Riskinarvioinnin täydennyskoulutus Kuopiossa

Riskinarvioinnin täydennyskoulutus Kuopiossa kuvaa suunnitelmaa Kuopion yliopiston kampuksella tarjottavasta ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Tarkoituksena on perehdyttää ympäristöviranomaisia, terveysviranomaisia ja ympäristö- tai kemikaalilupia hakevia yrityksiä riskinarvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin. Perimmäisenä tavoitteena on ympäristön ja terveyden parantaminen osuvamman luvituksen avulla; myös lupamenettelyt helpottuvat kun hakijan ja viranomaisen ammattitaito ja käytettävissä olevat tiedot ovat paremmat.

HUOMAA, että kyseinen kuvaus on suunnitelma, eikä kuvattua koulutusta ainakaan vielä järjestetä.

Täydennyskoulutus kootaan yhtenäiseksi koulutuspaketiksi, jonka suorittamisesta myönnetään todistus. Tarkoituksena on yleensä suorittaa koko paketti, vaikka yksittäisten kurssien ja osakokonaisuuksienkin suorittaminen on mahdollista.

Tarkoitus

Tarkoituksena on perehdyttää ympäristöviranomaisia, terveysviranomaisia ja ympäristö- tai kemikaalilupia hakevia yrityksiä riskinarvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin. Perimmäisenä tavoitteena on ympäristön ja terveyden parantaminen osuvamman luvituksen avulla; myös lupamenettelyt helpottuvat kun hakijan ja viranomaisen ammattitaito ja käytettävissä olevat tiedot ovat paremmat.

Koulutuksen rakenne

Kohderyhmä

Koulutuksen kohderyhmään kuuluvat

• ympäristölupaviranomaiset
• terveysviranomaiset
• ympäristölupia hakevat yritykset
• yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat, jotka antavat lausuntoja tai tekevat tutkimusta aihepiiristä

Koulutuksen sisältö

Koulutus sisältää perustietoja riskinarvioinnin kannalta tärkeiltä tieteenaloilta, kuten

• ympäristöepidemiologia
• toksikologia
• ekotoksikologia
• riskianalyysi
• altistustutkimus
• riskiviestintä ja
• ympäristöinformatiikka.

Koulutuksen sisältö pääpiirteissään on seuraava:

• Riskinarvioinnin teoreettinen perusta
  • Riskinarvioinnin tarkoitus
  • Hyvän riskinarvioinnin tunnuspiirteet
  • Erilaiset riskinarvioinnin viitekehykset ja niiden vaatimukset (Reach, Pima, Yva, Tva)
• Riskinarvioinnin yleiset rakenteet ja prosessit
  • Riskinarvioinnin rakenne
  • Riskinarvioinnin tekemisen vaiheet ja prosessit
  • Yleiset tiedonmuokkausprosessit
  • Riskinarvioinnin toteutus käytännössä
• Riskinarvioinnin osat ja taustalla olevat periaatteet ja epävarmuudet
  • Tapauskohtaiset erityispiirteet riskinarvioinnin kannalta
  • Toiminnan ja päästöjen arviointi
  • Kohteen arviointi (taustatekijät)
  • Kulkeutumisen arviointi
  • Ekologinen riskinarviointi
  • Terveysriskinarviointi
    • Altistumisen arviointi
    • Terveysvaikutukset ja annos-vasteiden määrittely
    • Terveysriskien karakterisointi
  • Ympäristön laatukriteerit ja muut päätösperusteet

Koulutuksen laajuus on noin 20 opintopistettä.

Koulutuksen muoto on luultavasti lyhyitä luento- ja harjoitusjaksoja sekä etäopetusta. Harjoitustöillä on suuri merkitys, ja ne toteutetaan internet-välitteisen työskentelytilan avulla.

Koulutuksen toteuttajina toimivat pääosin samat kouluttajat kuin jatkokoulutuksessa. Myös koulutusjaksoja pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhdessä jatkokoulutuksen kanssa. Koulutuksen sisällöstä ja sen kehittämisestä vastaa KTL yhteistyössä muiden laitosten kanssa. Varsinainen koulutus toteutetaan siten, että KTL vastaa kampuksen sisäisestä eli kouluttajien koulutuksesta, kun taas Koulutus- ja kehittämiskeskus vastaa varsinaisesta ulospäin suuntautuvasta koulutuksesta. Sisäistä koulutusta käytetään myös opetussisältöjen testaamiseen ja kehittämiseen.

Koulutuksen suorittamisen kriteerinä käytetään kursseista järjestettäviä tenttejä sekä harjoitustöiden hyväksyttävää suorittamista. Koulutuksen läpikäyneelle henkilölle todistuksen myöntää Koulutus- ja kehittämiskeskus.

Koulutuksen kehittäminen

Riskinarvioinnin täydennyskoulutusta ei ole aikaisemmin tässä mittakaavassa järjestetty Kuopiossa - eikä koko Suomessa. Niinpä tarkat koulutusselosteet ja sisällöt on luotava ensin. Tähän apuna käytetään Kuopion yliopistolla annettavaa tieteellistä jatkokoulutusta ja sen materiaaleja. Koulutuksen kehittämien on suuri työ, joka alkaa vuonna 2008. Se painottuu vuoden 2008 jälkimmäiselle puoliskolle ja vuodelle 2009. Varsinainen koulutus alkaa vuonna 2009, ja vuonna 2010 toiminnan pääpaino alkaa suuntautua siihen. Kehitystyön tärkeimmät tehtävät ovat

• alustavan koulutusselosteen luominen (2008)
• koulutuksen tarvekartoitus potentiaalisten koulutettavien keskuudessa (2008)
• päivitetyn koulutusselosteen tekeminen (2009)
• olemassaolevan koulutusmateriaalin kerääminen jatkokoulutuksen pohjalta (2008-2009)
• uuden tarvittavan koulutusmateriaalin luominen (2009)
• kouluttajaverkoston rakentaminen Kuopion ja Joensuun jatkokoulutusverkoston pohjalta (2008-)
• ensimmäisten kurssien järjestäminen (2009)
• palautteen keruu ja sisällön päivitys (2009)
• koulutussisällöt valmiina (2010)

Kehitystyöstä vastaa KTL ja akatemiatutkija Jouni Tuomisto. Kehitystyö perustuu Kuopion ja Joensuun kampuksilla olevaan tietotaitoon ja erityisesti KTL:ssä toimineen ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikön (2002-2007) toimintaan. Kehitystyötä koordinoimaan tarvitaan täydennyskoulutuskoordinaattori, jonka vastuulla kehitystyön toteutus on. Koordinaattoriksi etsitään väitellyttä tutkijaa soveltuvalta alalta. Lisäksi ulkopuolisena palveluna ostetaan konsultaatiota kurssien tuotteistukseen.

	2008	2009	2010	Yhteensä
Henkilö-kk	6	6	6	18
Palkat sivukuluineen	21060	21060	21060	63180
Matkat	700	700	700	2100
Konsultaatio	5000	5000	5000	15000
Yhteensä	26760	26760	26760	80280

Koulutuksen tuotos

Täydennyskoulutuksen tuotoksena on kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, joilla on hyvä näkemys riskinarvioinnista yleensä ja kykyä soveltaa tietoja omassa työssään. Erityisenä tuloksen mittarina voidaan pitää niiden henkilöiden määrää, jotka suorittavat koko koulutuskokonaisuuden ja saavat suorituksesta todistuksen.

Perustelut

Riskinarvioinnin tarve on yhteiskunnassa lisääntynyt. Kemikaalilainsäädäntö Reach edellyttää suurelle määrälle kemikaaleja riski- tai altistusperusteisia ilmoitus- ja lupamenettelyjä. Yhteiskunnallisesti merkittävien rakennus- ja muiden hankkeiden valmisteluun kuuluu olennaisena osana erilaisia vaikutusarviointeja. Teolliseen toimintaan liittyy lukuisia lupamenettelyjä. Kaikki nämä menettelyt ja määräykset pohjautuvat viime kädessä tavoitteeseen suojella ympäristöä tai terveyttä. Sekä yrityksillä että viranomaisilla on erityinen tarve pystyä perustelemaan omat pyrkimyksensä suhteessa ympäristöön ja terveyteen. Riskinarviointi on menetelmä, jonka avulla tämä perustelu on mahdollista. Erilaiset hallinnolliset menettelyt ovat itse asiassa vain yksinkertaistettuja erityistapauksia riskinarviointimenetelmästä, jonka perimmäinen tehtävä on tuoda tieteellisesti perusteltua ja relevanttia tietoa päätöksenteon käyttöön. Suunnitellun täydennyskoulutuksen avulla on mahdollista saada yleisnäkemys yhtäältä riskinarvioinnista menetelmänä valaista tieteellisen tiedon ja päätöksenteon suhdetta, toisaalta hallintomenettelyjen roolista tässä suhteessa, ja kolmanneksi omien pyrkimysten suhteesta edellä mainittuihin.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>