Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan/Yhteenveto

Rokotteen vertailuperusteet

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Mitä pneumokokkikonjugaattirokotteiden vertailuperusteita pitäisi käyttää syksyllä 2014 tehtävässä hankintakilpailutuksessa, jossa hankitaan kansallisen rokotusohjelman mukainen lasten pneumokokkirokote?

• Mahdollisia vertailuperusteita ovat hinta, hyöty, turvallisuus ja tekniset ominaisuudet.
  • Hinta tarkoittaa rokotteen tarjoushintaa.
  • Hyöty tarkoittaa rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavaa tautitaakan vähenemistä. Tämän seurauksena terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee ja terveydenhuollon kustannukset pienenevät.
  • Turvallisuus
  • Tekniset ominaisuudet
• Pneumokokkikonjugaattirokotteiden hyötyä voidaan arvioida pneumokokki-bakteerien aiheuttamien tautien vähentämisessä.
• Hyötyä arvioidaan koko Suomen väestössä.

Vastaus

Tällä hetkellä (8.9.2014) ehdotus on, että vertailuperusteiksi otettavat terveysvasteet tai kriteerit ovat a) hinta, b) invasiivinen pneumokokkitauti (IPD) ja c) tekniset kriteerit. Jos olisi riittävästi luotettavaa aineistoa, myös keuhkokuume ja ylähengitystievasteet pitäisi ottaa kriteereiksi. IPD:ssä arvioidaan vakavien pneumokokkitapausten vähenemää, jos rokote otettaisiin kansalliseen rokotusohjelmaan. Sen arvioimisessa otetaan huomioon sekä rokotetuille tuleva suora suoja että rokottamattomille tuleva ns. laumasuoja.

Perustelu

Tieteellisiä raportteja on runsaasti kahden EU:ssa ja Suomessa myyntiluvan saaneen pneumokokkikonjugaatti(PCV)rokotteen tehosta ja vaikuttavuudesta (Synflorix/PCV10, GSK; Prevenar/PCV7 eli PCV13-rokotteen edeltäjä, Pfizer). PCV-rokote sisältää pneumokokin serotyypit 1, 4, 5, 6B, 7F, 9V, 14, 18C, 19F, ja 23F. PCV13-rokote sisältää näiden 10 serotyypin lisäksi serotyypit 3, 6A ja 19A.

Hankintalaki sallii vertailuperusteiksi ainoastaan selkeästi osoitetut ja hyötyyn suhteutettavissa olevat valmisteiden erot. Käytännössä rokotehankinnoissa ei usein voida ottaa huomioon varsinkaan ns. teknisiä eroja. Myyntiluvan saaneiden pneumokokkikonjugaattirokotteiden turvallisuudessa ei ole osoitettu olevan eroa.

Jotta hyötyä voidaan arvoida, pitää tuntea seuraavat seikat:

• rokotteeseen sisältyvät pneumokokkibakteerin serotyypit
• rokottamisella estettävä pneumokokkitautien ilmaantuvuus
• mahdollinen suoja Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan

Perusoletus on, että sekä PCV10:n että PCV13:n käyttö pikkulasten rokotusohjelmassa vähentää oleellisesti rokotteeseen sisältyvien serotyyppien aiheuttamia tauteja koko väestössä. Rokotuksilla saavutettavaa vakavien pneumokokkitautien vähenemää arvioidaan epidemiologisen mallin avulla. Yksittäisten serotyyppien kohdalla oletuksia voidaan vielä tarkentaa (esim. serotyypit, joille rokote tuottaa vain ns. suoran suojan rokotetuille tai ns. ristisuoja rokotteeseen sisältymättömiä serotyyppejä vastaan).

Vaatimus, että tunnetaan rokotuksilla estettävissä oleva pneumokokkitautien määrä (ilmaantuvuus) tarkoittaa, että rokotteiden vertailussa käytetään lähtökohtaisesti tautimuotona vakavaa, veriviljelyllä varmistettua pneumokokkitautia (IPD = invasive pneumococcal disease). Uuden tutkimustiedon mukaan voidaan lisäksi arvioida vakavaa pneumokokkitautia muistuttavan taudin rokotuksilla estettävissä oleva määrä alle 5-vuotiaissa lapsissa (Palmu et al., Lancet Infectious Diseases, 2014). Muiden tautimuotojen kohdalla ei voida luotettavasti arvioida rokotuksilla estettävissä olevan taudin määrää, vaikka tällaisia hyötyjä arvellaan olevan. Jos olisi riittävästi luotettavaa aineistoa, myös keuhkokuume ja ylähengitystievasteet pitäisi ottaa kriteereiksi.R↻

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Epidemiologinen malli

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Miten arvioidaan vakavan pneumokokkitaudin tautitaakka tilanteessa, jossa kansalliseeen rokotusohjelmaan on valittu tietyt rokoteserotyypit sisältävä konjugaattirokote?

• Vakava pneumokokkitauti tarkoittaa invasiivista, veriviljelyllä varmennettua pneumokokkitautia (ks. vertailuperusteet).
• Arvioidaan tautitapausten vuosittainen määrä kaikissa ikäryhmissä.
• Rokotuskattavuus, rokotteen teho ja aika rokotusten aloittamisesta ovat riittävät, jotta rokoteserotyyppien nielukantajuus ja tauti häviävät.
• Oletetaan, että rokoteserotyyppien nielukantajuus korvautuu täysin muilla pneumokokin serotyypeillä, joiden taudinaiheuttamiskyky säilyy ennallaan.

Vastaus

Ennuste vakavien pneumokokkitautitapausten vuosittaisesta määrästä ikäluokittain lasketaan laskennallisen mallin avulla (ks. 'Perustelut' alla). Tässä vaiheessa ennuste koskee veriviljelypositiivista vakavaa pneumokokkitautia (invasive pneumococcal disease, IPD).

Voit verrata eri rokotteita keskenään tai rokotetta/rokotteita tilanteeseen, jossa ei rokoteta lainkaan.

• Ohje käyttäjälle: Valitse vertailuun haluamasi rokotteet ja klikkaa painiketta "Aja koodi".

PCV10, PCV13 ja 'Ei rokoteta'-skenaarion voi tehdä suoravalintana. Sen lisäksi voit tarkastella myös rokotetta, johon itse valitset haluamasi serotyypit. Tulokset lasketaan erilliselle välilehdelle.

Skenaariot Mitkä vaihtoehdot otetaan tarkasteluun?: PCV-10 PCV-13 Ei rokoteta Haluatko lisäksi määritellä oman rokotteen?: En Kyllä Oma rokote Valitse serotyypit uuteen konjugaattirokotteeseen: 1 3 4 6A 6B 6C 7F 8 9N 9V 10 11 12 14 15 16 18C 19A 19F 20 22 23A 23F 33 35 38 Other + Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) library(ggplot2) if(custom_vac) { vac <- c(vac, "Oma") } if (length(vac) == 0) stop("Mitään skenaariota ei valittu") user_args <- list( Scenario = vac ) temp <- opbase.data("Op_en6353", subset = "serotypes_in_typical_pneumococcal_vaccines") temp$Obs <- NULL colnames(temp)[colnames(temp) == "Result"] <- "Serotype" user_args$Vaccines <- temp[temp$Vaccine %in% user_args$Scenario, ] if(custom_vac) { user_args$Vaccines <- rbind( user_args$Vaccines, data.frame(Vaccine = "Oma", Serotype = vac_user) ) } objects.latest("Op_en6353", code_name = "initiate") # [[:op_en:Epidemiological modelling]] ovariables VacCar, VacIPD objects.latest("Op_en6007", code_name = "answer") # [[OpasnetUtils/Drafts]] openv.setN(100) ## Read the annual IPD and carriage incidence data. ## The 0 entries in IPD and carriage data are replaced by small values. IPD <- Ovariable("IPD", ddata = "Op_fi4305.pneumokokki_vaestossa") IPD@data <- IPD@data[IPD@data$Observation == "Incidence" , colnames(IPD@data) != "Observation"] Car <- Ovariable("Car", ddata = "Op_fi4305.pneumokokki_vaestossa") Car@data <- Car@data[Car@data$Observation == "Carrier" , colnames(Car@data) != "Observation"] serotypes<-c( "19F", "23F", "6B", "14", "9V", "4", "18C", "1", "7", "6A", "19A", "3", "8", "9N", "10", "11", "12", "15", "16", "20", "22", "23A", "33", "35", "38", "6C", "Oth" ) # Näyttää monimutkaiselta tuo servacin määrittely. Eikö voisi tehdä helpomminkin? servac <- merge(data.frame(Vaccine = user_args$Scenario), data.frame(Serotype = serotypes)) servac <- merge( data.frame(user_args$Vaccines, Result = 1), servac, all.y = TRUE ) servac$Result <- as.numeric(!is.na(servac$Result)) servac <- Ovariable( "servac", data = servac ) p_user <- q_user <- adultcarriers <- 1 p <- Ovariable("p", data = data.frame(Result = p_user)) q <- EvalOutput(Ovariable("q", data = data.frame(Result = q_user))) # EvalOutput must be used because q is mentioned twice in the code and there will otherwise be a merge mismatch. # The true number of adult carriers may actually be larger than estimated. This adjusts for that. Car <- Car * Ovariable("adjust", data = data.frame(Age = c("Under 5", "Over 5"), Result = c(1, adultcarriers))) VacCar <- EvalOutput(VacCar) VacIPD <- EvalOutput(VacIPD) if (1==0) { cat("servac\n") oprint(summary(servac)) cat("Number of carriers\n") oprint(summary(VacCar)) cat("Incidence of invasive pneumococcal disease.\n") oprint(summary(VacIPD)) } if("Iter" %in% colnames(VacCar@output)) N <- max(VacCar@output$Iter) else N <- 1 if (1==0) {ggplot(VacCar@output, aes(x = Serotype, weight = result(VacCar) / N, fill = Vaccine)) + geom_bar(position = "dodge") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Carriers", y = "Number of carriers in Finland") } ggplot(VacIPD@output, aes(x = Serotype, weight = result(VacIPD) / N, fill = Vaccine)) + geom_bar(position = "dodge") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Incidence of invasive pneumococcal disease", y = "Number of cases per year") ggplot(VacIPD@output, aes(x = Vaccine, weight = result(VacIPD) / N, fill = Age)) + geom_bar(position = "stack") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Incidence of invasive pneumococcal disease", y = "Number of cases per year")

Perustelut

Pneumokokkitaudin rokotusten jälkeinen tautitaakka arvioidaan nielukantajuuden laskennallisen korvautumismallin avulla. Mallissa rokoteserotyyppien nielukantajuus häviää vähitellen rokotusohjelman kohdeväestöstä sekä rokotetun että rokottamattoman väestönosan keskuudessa. Samalla rokotetyyppien nielukantajuus korvautuu ei-rokotetyyppien kantajuudella. Tämän korvautumisen seuraukset voidaan laskea ennen rokotuksia vallinneiden serotyyppikohtaisten nielukantajuusosuuksien ja tautimäärien perusteella. Mallissa oletetaan, että rokoteserotyyppien nielunkantajuus korvautuu täysin ei-rokotetyyppien kantajuudella rokotteen saamimsen jälkeen.

Korvautumisen seuraukset riippuvat oleellisesti kahdesta mallissa hyödynnetystä oletuksesta

1. Rokotteeseen kuulumattomien serotyyppien nielukantajuusosuudet toisiinsa verrattuina eivät muutu rokotuksen vaikutuksesta
2. Rokotuksella ei ole vaikutusta yksittäisten serotyyppien taudinaiheuttamiskykyyn

Rokottamisen vaikutus tautimäärään lasketaan nielukantajuuden muutosten kautta ja korvautuminen pneumokokkiserotyyppien nielukantajuudessa heijastuu suoraan muutoksena niiden aiheuttamissa tautimäärissä. Rokotusten vaikutus kokonaistautitaakkaan riippuu oleellisesti rokoteserotyyppien taudinaiheuttamiskyvystä verrattuna muiden serotyyppien taudinaiheuttamiskykyyn. Joidenkin serotyyppien kohdalla tarkastellaan kuitenkin myös vaihtoehtoista oletusta, jossa rokote voi vähentää serotyypin aiheuttaman taudin esiintymistä rokotettujen keskuudessa ilman vaikutusta nielukantajuuteen. Pneumokokkien aiheuttama vuosittainen tautimäärä arvioidaan kaikissa ikäryhmissä.

Mallissa keskitytään tarkastelemaan vakavia eli invasiivisia, veriviljelyllä varmennettua pneumokokkitautia (ks. vertailuperusteet). Nämä syntyvät bakteerien päästessä elimistön muuten steriileille alueille vereen, selkäydinnesteeseen tai aivoihin, joissa ne aiheuttavat bakteremiaa ja aivokalvontulehdusta. Pneumokokkien aiheuttamat välikorvan tulehdukset ja keuhkokuumeet jäävät vähemmälle huomiolle.

Korvautumismalli on rakennettu vastaamaan konjugaattirokotteiden käytöstä viimeisten 15 vuoden aikana eri puolilla maailmaa kertynyttä kokemusta ja alan tieteellistä tutkimusta. Joistakin viimeisimmistä alan vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista on luettelo erillisellä sivulla: Viitteet.

Korvautuminen

Korvautuminen on ilmiö, jossa rokotusten hävittämät pneumokokkiserotyypit korvautuvat väestössä osittain muilla serotyypeillä. Tällöin pneumokokkien kokonaismäärä ei vähene väestössä niin paljon kuin rokoteserotyyppien yleisyys antaisi olettaa. Ilmiötä on tarkemmin kuvattu omalla sivullaan.

Kuva 1. Korvautumismallin periaate. Pneumokokin nielukantajuus (carriage, x-akseli) ja sairastumistapaukset kantajuusepisodia kohden (case-to-carrier ratio, y-akseli) rokotteen serotyypeille (VT) ja serotyypeille joihin rokote ei vaikuta (NVT) ennen rokotusohjelmaa (kuva A) ja sen jälkeen (kuva A). Sairastumistapaukset (DVT ja DNVT) on saatu kertomalla akseleiden arvot ja ne vastaavat kuvaajassa suorakulmion muotoisia alueita. Rokottamisen vaikutuksesta rokoteserotyyppien nielukantajuus häviää ja korvautuu muiden serotyyppien kantajuudella (kuva B). Tautitapausten määrä laskee hävinneen ja korvaavan nielukantajuuden sairastuttavuuden (RVT ja RNVT) eroavuuden vuoksi. Tautihäviämä on (kuva B) merkitty sinisellä suorakulmiolla.

Aineisto

Epidemiologinen malli perustuu kahteen aineistoon: (a) pneumokokkibakteerin nielukantajuuden ilmaantuvuus ja serotyyppijakauma sekä (b) vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuus. Ks. aineistot alla olevast linkistä.

Näytä yksityiskohdat

Pneumokokin nielukantajuus (sarake Kantajuus, oireettomien kantajuusepisodien arvioitu lukumäärä vuodessa vuodessa)ja vakavan pneumokokkitaudin (IPD) keskimääräinen tapausmäärä vuodessa (sarake IPD) serotyypeittäin ja erikseen ikäryhmissä <5 ja 5+ vuotiaat. IPD-aineisto on vuosilta 2000-2009. Epidemiologisen mallin laskenta perustuu tähän aineistoon. Aineisto on sama kuin mallin esitelleessä tutkimisartikkelissa käytetty aineisto. Pneumokokki väestössä(tapausten lukumäärä vuodessa) Obs Serotyyppi Ikäluokka Kantajuus IPD 1 19F Under 5 156030 7.78 2 23F Under 5 156030 7.88 3 6B Under 5 126990 24.39 4 14 Under 5 41200 20.76 5 9V Under 5 22290 2.91 6 4 Under 5 12830 2.91 7 18C Under 5 10130 6.64 8 1 Under 5 10 0.31 9 7 Under 5 14180 3.02 10 6A Under 5 54940 3.94 11 19A Under 5 24320 9.88 12 3 Under 5 12160 1.25 13 8 Under 5 1350 0.1 14 9N Under 5 20940 0.83 15 10 Under 5 4050 0.41 16 11 Under 5 72270 0.42 17 12 Under 5 10 0.21 18 15 Under 5 33100 1.98 19 16 Under 5 3380 0.21 20 20 Under 5 1350 0.01 21 22 Under 5 12160 0.93 22 23A Under 5 3380 0.1 23 33 Under 5 680 0.42 24 35 Under 5 30400 0.31 25 38 Under 5 4050 0.42 26 6C Under 5 27470 0.01 27 Oth Under 5 24320 0.73 28 19F Over 5 168100 28.51 29 23F Over 5 314800 53.72 30 6B Over 5 256700 29.53 31 14 Over 5 209800 99.43 32 9V Over 5 114100 43.07 33 4 Over 5 62500 76.99 34 18C Over 5 200700 24.39 35 1 Over 5 100 6.58 36 7 Over 5 100 46.88 37 6A Over 5 158800 17.42 38 19A Over 5 54900 20.54 39 3 Over 5 30800 55.04 40 8 Over 5 8800 11.21 41 9N Over 5 8800 25.2 42 10 Over 5 20800 6.28 43 11 Over 5 97700 12.76 44 12 Over 5 100 13.89 45 15 Over 5 100 9.18 46 16 Over 5 191900 4.73 47 20 Over 5 25200 3.29 48 22 Over 5 72500 29.03 49 23A Over 5 22000 4.4 50 33 Over 5 100 5.64 51 35 Over 5 71300 12.41 52 38 Over 5 100 1.43 53 6C Over 5 79400 5.5 54 Oth Over 5 330100 11.2

Laskenta

Laskentaohjelman avulla voidaan verrata keskenään rokotteita PCV10 ja PCV13 (ks. käyttöliittymä yllä kohdassa 'Vastaus'). Lisäksi mukana vertailussa voi olla käyttäjän valitsemat serotyypit sisältävä pneumokokkirokote sekä tilanne, jossa ei rokoteta. Tuloksena esitetään mallin mukainen vakavien pneumokokkitautitapausten lukumäärä Suomessa vuosittain ensin serotyyppikohtaisesti ja sen jälkeen erikseen eri ikäluokissa. Ohjelmakoodi perustuu viitteen liitetiedostoon S1.

Alkuperäinen koodi arkistoitu täällä.

Herkkyysanalyysi

Epidemiologisen mallin herkyyttä rokotteisiin sisältyvien serotyyppien oletetun suojan suhteen tarkastellaan erillisellä sivulla: herkkyysanalyysi. Herkkyysanalyysin perusteella mallin antamiin ennusteisiin eniten vaikuttava oletus liittyy serotyypin 3 rooliin 13-valenttisessa rokotteessa.

Funktioiden alustus (vain sovelluskehittäjille)

Mallissa käytetään samoja funktioita ja ovariableja kuin englanninkielisessä mallissa. Katso siis op_en:Epidemiological modelling#Initiate functions.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Taloudellinen arviointi

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?

• Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
• Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.

Vastaus

Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.

Taloudellista arviointia varten laadittu ohjelmakoodi laskee inkrementaaliset kustannusvaikuttavuussuhteet (ICER) kahdelle vaihtoehtoiselle rokotteelle.

Käyttäjältä kysytään seuraavat syötteet:

• (a) rokotteisiin sisällytettävät serotyypit (oletuksena PCV10 ja PCV13)
• (b) rokotteiden annoshinnat

Ohjelma hyödyntää epidemiologisen mallin antamia ennusteita vakavan pneumokokkitaudin vuosittaisille tapausmäärille. Voit myös tarkastella valmista malliajoa, jossa on käytetty oletusarvoja.

Ohje käyttäjälle: Valitse vertailuun haluamasi rokotteet, niiden hinnat ja klikkaa painiketta "Aja koodi".

Inkrementaaliset kustannusvaikuttavuussuhteet (ICER-arvot) listataan uuteen välilehteen aukeavalla ohjelman tulostussivulla yhteenvetotaulukossa 3. Pienempää ICER-arvoa vastaava rokote on vaihtoehdoista kustannusvaikuttavampi. Huomaa, että jos valittu rokote on kokonaisvaikutukseltaan terveydenhuollon kustannuksia säästävä (t.s. jos säästetyt hoitokustannukset ovat rokotteen kokonaishintaa suuremmat), kaikilla tulostuksessa näkyvillä luvuilla ei ole mielekästä tulkintaa.

Vaihtoehdot Valitse vertailtavat rokotteet: PCV-10 PCV-13 Mikä on rokotteen PCV10 annoshinta?: Mikä on rokotteen PCV13 annoshinta?: Haluatko muuttaa rokotteiden PCV-10 ja/tai PCV-13 serotyyppejä?: Ei Kyllä User defined vaccine Valitse PCV-10 serotyypit: 1 3 4 5 6A 6B 6C 7F 8 9N 9V 10 11 12 14 15 16 18C 19A 19F 20 22 23A 23F 33 35 38 Other Valitse PCV-13 serotyypit: 1 3 4 5 6A 6B 6C 7F 8 9N 9V 10 11 12 14 15 16 18C 19A 19F 20 22 23A 23F 33 35 38 Other + Näytä koodi- Piilota koodi #http://fi.opasnet.org/fi/Special:Opasnet_Base?id=op_fi4433.pneumokokki_vaestossa library(OpasnetUtils) library(ggplot2) openv.setN(100) if (length(vac) == 0) stop("Mitään skenaariota ei valittu") vac <- c("No_vaccination",vac) if(price10 == '') price10 <- 0 if(price13 == '') price13 <- 0 n_vac <- 1.8e5 vacprice <- data.frame( Vaccine = c("No_vaccination", "PCV10", "PCV13"), Result = c(0, price10, price13) ) vacprice <- EvalOutput(Ovariable("vacprice", data = vacprice[vacprice$Vaccine %in% vac , ])) * n_vac temp <- opbase.data("Op_en6353", subset = "serotypes_in_typical_pneumococcal_vaccines") temp$Obs <- NULL colnames(temp)[colnames(temp) == "Result"] <- "Serotype" serotypes <- temp[temp$Vaccine == "Existing serotypes" , "Serotype"] userserotypes <- temp[temp$Vaccine %in% vac , ] if(custom_vac) { userserotypes <- data.frame( Vaccine = c(rep("PCV10", length(vac_user10)), rep("PCV13", length(vac_user13))), Serotype = c(vac_user10, vac_user13) ) } # Näyttää monimutkaiselta tuo servacin määrittely. Eikö voisi tehdä helpomminkin? # -- Pointti on siis että kullekin käyttäjän valitsemalle rokotteelle tehdään merkintä # sen sisältämistä serotyypeistä 1 sisältyy 0 ei. Näin skenaariot saadaan tehtyä yksinkertaisella # kertolaskulla (ovariable). Alla oleva koodi on täysin vektorisoitu ja kiertää siten kaksi # lyhyttä for looppia (R:n puolella), mikä on kieltämättä aika pieni voitto tässä tapauksessa... servac <- merge( data.frame(userserotypes, Result = 1), # Serotypes, either default or user-defined merge(data.frame(Vaccine = vac), data.frame(Serotype = serotypes)), # All combinations of vaccines and serotypes all.y = TRUE ) servac$Result <- as.numeric(!is.na(servac$Result)) servac <- Ovariable( "servac", data = servac ) objects.latest("Op_en6358", code_name = "initiate") # [[:op_en:Economic evaluation]] ovariable ICER, function sumtable objects.latest("Op_en6353", code_name = "initiate") # [[:op_en:Epidemiological modelling]] ovariables VacCar, VacIPD objects.latest("Op_en6007", code_name = "answer") # [[OpasnetUtils/Drafts]] ## Read the annual IPD and carriage incidence data. ## The 0 entries in IPD and carriage data are replaced by small values. #IPD <- Ovariable("IPD", ddata = "Op_fi4305.pneumokokki_vaestossa") #Op_fi4305=pääsivu, tässä vain 2 ikäluokkaa, tätät ei käytetä talousmalliin IPD <- Ovariable("IPD", ddata = "Op_fi4433.pneumokokki_vaestossa") #Op_fi4433=Markunkoesivu tässä 101 ikäluokkaa, talousmallin versio IPD@data <- IPD@data[IPD@data$Observation == "Incidence" , colnames(IPD@data) != "Observation"] #Car <- Ovariable("Car", ddata = "Op_fi4305.pneumokokki_vaestossa") Car <- Ovariable("Car", ddata = "Op_fi4433.pneumokokki_vaestossa") # [[Markunkoesivu]] Car@data <- Car@data[Car@data$Observation == "Carrier" , colnames(Car@data) != "Observation"] p_user <- q_user <- adultcarriers <- 1 p <- Ovariable("p", data = data.frame(Result = p_user)) q <- EvalOutput(Ovariable("q", data = data.frame(Result = q_user))) # EvalOutput must be used because q is mentioned twice in the code and there will otherwise be a merge mismatch. ## The true number of adult carriers may actually be larger than estimated. This adjusts for that. #Car <- Car * Ovariable("adjust", data = data.frame(Age = c("Under 5", "Over 5"), Result = c(1, adultcarriers))) #VacCar <- EvalOutput(VacCar) VacIPD <- EvalOutput(VacIPD) if (1==0) { cat("servac\n") oprint(summary(servac)) cat("Number of carriers\n") oprint(summary(VacCar)) cat("Incidence of invasive pneumococcal disease.\n") oprint(summary(VacIPD)) } #if("Iter" %in% colnames(VacCar@output)) N <- max(VacCar@output$Iter) else N <- 1 if("Iter" %in% colnames(VacIPD@output)) N <- max(VacIPD@output$Iter) else N <- 1 if (1==0) {ggplot(VacCar@output, aes(x = Serotype, weight = result(VacCar) / N, fill = Vaccine)) + geom_bar(position = "dodge") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Carriers", y = "Number of carriers in Finland") } ggplot(VacIPD@output, aes(x = Serotype, weight = result(VacIPD) / N, fill = Vaccine)) + geom_bar(position = "dodge") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Figure 1. Number of IPD cases per year, by serotype.", y = "Number of cases per year") VacIPD@output$Agegroup <- cut( as.numeric(levels(VacIPD@output$Age)[VacIPD@output$Age]), breaks = c(0, 3, 5, 15, 65, 80, 101), include.lowest = TRUE ) VacIPD@marginal <- c(VacIPD@marginal, FALSE) #oprint(VacIPD) ggplot(VacIPD@output, aes(x = Vaccine, weight = result(VacIPD) / N, fill = Agegroup)) + geom_bar(position = "stack") + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "Figure 2. Number of IPD cases per year, by age group.", y = "Number of cases per year") ###################### #QALYpercase <- Ovariable("QALYpc", ddata = "Op_en6358.qalys_lost") # [[Economic evaluation]] QALYs per case #costpercase <- Ovariable("costpc", ddata = "Op_en6358.costs_incurred") # [[Economic evaluation]] QALYs per case #QALY <- VacIPD * QALYpercase #cost <- VacIPD * costpercase + vacprice # Sum over Serotype VacIPD <- oapply(VacIPD, NULL, sum, c("Serotype"), na.rm = TRUE) Costs <- EvalOutput(Costs) # Healthcare costs Total_costs <- oapply(Costs, NULL, sum, c("Outcome", "Age")) #oprint(Total_costs) Total_costs <- oapply(Total_costs, Total_costs@output[colnames(Total_costs@output) %in% c("Vaccine", "Iter")], mean) health_care_costs <- Total_costs Total_costs <- Total_costs + vacprice Total_costs@output <- Total_costs@output[c(colnames(Total_costs@output)[colnames(Total_costs@output) %in% c("Vaccine", "Iter")], "Result")] Total_costs@marginal <- colnames(Total_costs@output) %in% c("Vaccine", "Iter") QALYs <- EvalOutput(QALYs) #### Tässä voi tehdä tapauskohtaista säätöä valitsemalla sopivat indeksit. qalyind <- "Vaccine" if("Iter" %in% colnames(QALYs@output)) qalyind <- c(qalyind, "Iter") #costind <- "Vaccine" #if("Iter" %in% colnames(Total_costs@output)) costind <- c(costind, "Iter") qalysum <- oapply(QALYs, INDEX = QALYs@output[qalyind], FUN = sum) qalysum@name <- "" colnames(qalysum@output)[colnames(qalysum@output) == "QALYsResult"] <- "Result" #costsum <- oapply(Total_costs, INDEX = Total_costs@output[costind], FUN = sum) costsum <- Total_costs #oprint(costsum) #oprint(qalysum) #### The actual model ICER <- EvalOutput(ICER) if (FALSE){#!is.null(debug_plot)) { temp <- QALYs temp <- oapply(temp, NULL, sum, "Outcome") temp@output$Age <- as.numeric(as.character(temp@output$Age)) plot1 <- ggplot( temp@output, aes(x = Age, y = QALYsResult, colour = Vaccine, group = Vaccine) ) + geom_line() + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "QALYs lost due to IPD", y = "QALYs lost per year") # + facet_wrap(~ Outcome) temp <- Costs temp <- oapply(temp, NULL, sum, "Outcome") temp@output$Age <- as.numeric(as.character(temp@output$Age)) plot2 <- ggplot( temp@output, aes(x = Age, y = CostsResult, colour = Vaccine, group = Vaccine) ) + geom_line() + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "IPD health care cost (excl. vaccination)", y = "") # + facet_wrap(~ Outcome) temp <- VacIPD temp@output$Age <- as.numeric(as.character(temp@output$Age)) plot3 <- ggplot( temp@output, aes(x = Age, y = VacIPDResult, colour = Vaccine, group = Vaccine) ) + geom_line() + theme_gray(base_size = 24) + labs(title = "IPD cases per year", y = "Cases per year") } #if (!is.null(debug_plot)) plot3 #if (!is.null(debug_plot)) plot2 #if (!is.null(debug_plot)) plot1 # Rigid implementation which doesnt allow uncertainty... qorder <- qalysum@output$Vaccine[order(result(qalysum), decreasing = TRUE)] QALYs_incremental <- c(0, -diff(result(qalysum)[match(qorder, qalysum@output$Vaccine)])) QALYs_gained <- cumsum(QALYs_incremental) Cost_total <- result(Total_costs)[match(qorder, Total_costs@output$Vaccine)] Cost_incremental <- c(0,diff( Cost_total)) ICER2 <- Cost_incremental / QALYs_incremental ICER2[1] <- 0 ipdtable <- oapply(VacIPD, VacIPD@output["Vaccine"], sum)@output colnames(ipdtable)[colnames(ipdtable) == "VacIPDResult"] <- "N_of_IPD_cases" oprint( ipdtable[order(match(ipdtable$Vaccine, qorder)),], sortable = FALSE, include.rownames = FALSE, caption = "Table 1. Number of cases of invasive pneumococcal disease (IPD) per year (see also Figures 1-2 below).", caption.placement = "top", digits = rep(0, ncol(ipdtable) + 1) ) ############################## ## print health care costs table sum_table1A <- data.frame( Vaccine = qorder, Medical_costs = result(health_care_costs)[match(qorder,health_care_costs@output$Vaccine)] * 1e-6, ## this row was corrected by Markku Nurhonen (mnud) 14 April 2015 ## old version listed prices sometimes in wrong order: Vaccine_programme_cost = result(vacprice) * 1e-6, Vaccine_programme_cost = result(vacprice)[match(qorder,vacprice@output$Vaccine)] * 1e-6, Health_care_costs = result(costsum)[match(qorder,costsum@output$Vaccine)] * 1e-6 ) oprint( sum_table1A, sortable = FALSE, include.rownames = FALSE, caption = "Table 2. Health care costs (in MEUR)", caption.placement = "top", digits = c(0,0,2,2,2) ) ############################## ## print summary table tekstia<-data.frame(Columns=c(" 1 Vaccine ", " 2 QALYs gained ", " 3 Incremental effect ", " 4 Health-case costs ", " 5 Incremental cost ", " 6 ICER ", " "), Content=c("vaccination programme", "QALYs gained in the Finnish population (*) as compared to 'no vaccination'", "difference in QALYs gained", "medical costs due to IPD in the Finnish population(*) plus the cost of vaccination (in MEUR, 180000 doses) ", "health-care cost difference (in MEUR)", "incremental cost-effectiveness ratio (in euros). The programme with the lower ICER is identified as the more cost-effective", "(*) QALYs and health-care costs refer to the Finnish population of 5.4 million individuals")) oprint( tekstia, include.rownames = FALSE, include.colnames = FALSE, caption = "Columns appearing in Table 3 (below)", caption.placement = "top" ) sum_table2 <- data.frame( Vaccine = qorder, QALYs_gained = QALYs_gained, Incremental_effect = QALYs_incremental, Health_care_costs = Cost_total * 1e-6, Incremental_cost = Cost_incremental * 1e-6, ICER = ICER2 ) oprint( sum_table2, sortable = FALSE, include.rownames = FALSE, caption = "Table 3. Cost-effectiveness analysis summary table ", caption.placement = "top", digits = c(0,0,0,0,2,2,2) ) ##########################################################################3333 kuva <- VacIPD@output colnames(kuva)[colnames(kuva) == "Age"] <- "Ikä" colnames(kuva)[colnames(kuva) == "Vaccine"] <- "Rokote" colnames(kuva)[colnames(kuva) == "Agegroup"] <- "Ikäryhmä" levels(kuva$Rokote) <- c("PCV10", "PCV13", "Ei rokoteta") # "PCV10", "PCV13", "No_vaccination" kuva$Ikäryhmä <- cut( as.numeric(levels(kuva$Ikä)[kuva$Ikä]), breaks = c(0, 2, 15, 30, 55, 75, 101), include.lowest = TRUE ) ggplot(kuva, aes(x = Rokote, weight = kuva$VacIPDResult / N, fill = Ikäryhmä)) + geom_bar(position = "stack") + theme_gray(base_size = 18) + labs( title = "Vakavat pneumokokkitaudit Suomessa ikäryhmittäin", y = "Tapausten lukumäärä vuodessa" )

Perustelut

Vaihtoehtoisten rokotteiden rokotusohjelmat järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V₁ < V₂ < V₃, jne). Inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotusohjelmaa verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. ICER lasketaan jakamalla odotettu kustannusten erotus odoteulla terveysvaikutusten erotuksella:

$ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},$

missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.

Rokotusohjelma jätetään pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteiden ohjelmista. Jäljelle jäävien rokotusohjelmien ICER:eitä verrataan keskenään siten, että ohjelmaa verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotusohjelmaa verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Vertailussa jäljelle jää kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) rokotusohjelma.

Arvioidut hoitokustannukset ja elinvuosimenetykset ilman rokotusohjelmaa

Meningiitti- ja bakteremiatapausten terveyspalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa (vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit) sekä meningiitin komplikaatioiden yleisyys arvioitiin Hoitoilmoitus­järjestelmästä (HILMO) poimitusta rekisteriaineistosta (2000-2006). Aineiston menigiittitapauksista (N=255) 12 %:lla (N= 30) oli kuulovaurioon viittaava ICD10-diagnoosi meningiittidiagnoosin jälkeen. Kuulovaurion saaneista 20 %: lla (N=6) oli meningiittidiagnoosin jälkeen sisäkorvaistutetoimenpide (DFE00, istutteen asettaminen korvasimpukkaan). Meningiittitapauksista 16 %:lla oli neurologiseen komplikaatioon viittaava diagnoosi. Kuolemaan johtaneiden IPD tapausten määrät perustuvat suomalaiseen aineistoon . Keskimääräisen tautiepisodin kustannukset hoitovuosittain saatiin kertomalla keskimääräinen palvelujen käyttö yksikkökustannuksilla. Erikoissairaanhoidon keskimääräiset vuodeosastohoitojen ja poliklinikkakäyntien kustannukset arvioitiin tautiryhmittäin muodostettujen aineistojen HUS-kustannustiedoista (HILMO). Kaikki kustannukset ovat vuoden 2012 hintatasossa. Yli vuoden kuluttua toteutuvat terveysvaikutukset ja kustannukset diskontattiin 3 %:n diskonttokorolla.

Kustannusvaikuttavuusanalyysissä käytetyn aineiston yhteenvetotaulukko Kustannusvaikuttavuuslaskelmat perustuvat ikävuosikohtaiseen (0,1,2,...100 vuotiaat) aineistoon invasiivisesta taudista ja menetetyistä elinvuosista.

1. QALY_menin = QALY menetykset aivokalvontulehdustapausten johdosta jälkiseurauksineen (vuosissa, *)
2. QALY_bact = QALY menetykset bakteremiatapausten johdosta (vuosissa, *)
3. CFR = kuolemantapausten osuus aivokalvontulehdus- ja bakteremiatapauksista (case fatality ratio)
4. Life_y_lost = Menetetyt elinvuodet IPD:stä aiheutuvien kuolemantapausten johdosta (*)
5. Cost_ menin = Hoitokustannukset (medical costs) aivokalvontulehdustapauksista jälkiseurauksineen (euroa. *)
6. Cost_ bact = Hoitokustannukset bakteremiatapauksista  (euroa. *)
7. Menin_osuus = Aivokalvontulehdustapausten osuus kaikista IPD tapauksista
   (*) laskelmissa käytetty diskonttokorko on 3%/vuosi

Arvioidut hoitokustannukset ja menetetyt elinvuodet yhtä sairaustapausta kohti (aivokalvontulehdus tai bakteremia)

Ikäryhmä	QALY_menin	QALY_bact	CFR	Life_y_lost	Cost_menin	Cost_bact	Menin_osuus
<5 vuotiaat	0.22	0.0079	0.014	31.1	22 070	1 986	0.037
5-64 vuotiaat	0.16	0.0079	0.112	20.7	26 488	9 000	0.046
65+ vuotiaat	0.08	0.0079	0.196	9.4	21 529	6 823	0.019

• Huom. Taulukko listaa muuttujien ikäluokkakohtaiset (painotetut) keskiarvot. Mallin laskenta perustuu ikävuosikohtaisiin arvoihin.

Arvioidut hoitokustannukset ja menetetyt elinvuodet yhteensä koko väestössä ilman rokotusohjelmaa (vuoden aikana)

Age group	QALY_meningitis	QALY_bacteremia	Life_years_lost	Cost_meningitis	Cost_bacteremia
<5 vuotiaat	0.83	0.75	43.64	81 591	189 444
5-64 vuotiaat	2.89	2.90	895.01	470 949	3 308 515
65+ vuotiaat	0.51	2.34	555.60	125 916	2 020 437

Aiemmassa arvioinnissa (2008) käytetyt hoitokustannusarviot

Invasiivisesta pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.

Odotetut pneumokokkitautien ja välikorvatulehduksen (kaikki taudinaiheuttajat) aiheuttamat vuosittaiset diskontatut (5 %) hoitokustannukset (€) ilman rokotusohjelmaa (arvio 2008)

	AOM* (kaikki taudin aiheuttajat)	Keuhkokuume TK*	Keuhkokuume ESH	Bakteremia	Aivokalvotulehdus	Yhteensä
0v	6 935 217	13 638	339 659	38 418	41 573	7 368 504
1-4v	24 107 113	177 649	1 505 050	116 540	24 092	25 930 444
5-9v	-	-	975 775	16 351	9 673	1 001 799
10-19v	-	-	1 274 803	21 184	7 749	1 303 736
20-64 v	-	-	24 216 258	2 162 396	291 975	26 670 629
65v +	-	-	59 840 384	1 675 858	114 853	61 631 095
Yhteensä	31 042 329	191 287	88 151 929	4 030 747	489 916	123 906 208
< 5 v	31 042 329	191 287	1 844 709	154 958	65 665	33 298 948

*Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle, jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.

Laskenta (vain sovelluskehittäjille)

Funktioiden alustus varsinaista mallia varten. Varsinainen malli on kohdassa Vastaus.

+ Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) # Initiate model components primary_outcomes <- Ovariable("primary_outcomes", ddata = "Op_en6358.primary_outcomes") secondary_outcomes <- Ovariable("secondary_outcomes", ddata = "Op_en6358.secondary_outcomes") costs_per_outcomes <- Ovariable("costs_per_outcomes", ddata = "Op_en6358.costs_per_outcomes") QALYs_per_outcomes <- Ovariable("QALYs_per_outcomes", ddata = "Op_en6358.QALYs_per_outcomes") Outcomes <- Ovariable( "Outcomes", dependencies = data.frame( Name = c("primary_outcomes", "secondary_outcomes", "VacIPD"), Ident = c(rep("Op_en6358/initiate", 2), "Op_en6353/initiate") ), formula = function(...) { # Primaries out <- VacIPD * primary_outcomes # Secondaries temp <- out * secondary_outcomes # Combine outcomes under single index temp@output <- temp@output[!colnames(temp@output) %in% "Outcome"] colnames(temp@output)[colnames(temp@output) == "Outcome_new"] <- "Outcome" temp@output <- temp@output[colnames(temp@output) %in% colnames(out@output)] out <- orbind(out, temp) return(out) } ) # Healthcare costs Costs <- Ovariable( "Costs", dependencies = data.frame( Name = c("Outcomes", "costs_per_outcomes"), Ident = rep("Op_en6358/initiate", 2) ), formula = function(...) { out <- Outcomes * costs_per_outcomes return(out) } ) # QALYs lost QALYs <- Ovariable( "QALYs", dependencies = data.frame( Name = c("Outcomes", "QALYs_per_outcomes"), Ident = rep("Op_en6358/initiate", 2) ), formula = function(...) { out <- Outcomes * QALYs_per_outcomes return(out) } ) # Initiate analysis ovariable ICER and function sumtable ICER <- Ovariable("ICER", dependencies = data.frame(Name = c( "qalysum", "costsum", "QALYs" )), formula = function(...) { qalyorder <- oapply(QALYs, INDEX = QALYs@output["Vaccine"], FUN = sum) qalyorder <- as.character(qalyorder@output$Vaccine[order(result(qalyorder), decreasing = TRUE)]) qalysum2 <- qalysum costsum2 <- costsum # Take the Vaccine group from the previous group (based on reverse QALY order, i.e. worst first. levels(qalysum2@output$Vaccine) <- qalyorder[match(levels(qalysum2@output$Vaccine), qalyorder) + 1] levels(costsum2@output$Vaccine) <- qalyorder[match(levels(costsum2@output$Vaccine), qalyorder) + 1] # Remove NAs from the index or otherwise they will match anything. qalysum2@output <- qalysum2@output[!is.na(qalysum2@output$Vaccine) , ] costsum2@output <- costsum2@output[!is.na(costsum2@output$Vaccine) , ] out <- (costsum - costsum2) / (-1 * (qalysum - qalysum2)) # The formula calls for QALY _savings_, hence * -1 return(out) } ) sumtable <- function() { out <- merge( merge( merge( qalysum@output, costsum@output, by = "Vaccine" ), vacprice@output, all.x = TRUE ), ICER@output, all.x = TRUE ) out <- out[c("Vaccine", "Result.x", "Result.y", "vacpriceResult", "ICERResult")] colnames(out) <- c("Vaccine", "QALY", "Costs incl. price", "Vaccination price", "ICER") out <- out[ order(out$QALY, decreasing = TRUE) , ] return(out) } objects.store(primary_outcomes, secondary_outcomes, costs_per_outcomes, QALYs_per_outcomes, Outcomes, Costs, QALYs, ICER, sumtable) cat("Initiated ovariables primary_outcomes, secondary_outcomes, costs_per_outcomes, QALYs_per_outcomes, Outcomes, Costs, QALYs, ICER and function sumtable\n")

Kustannuslaskentakoodin alustus

+ Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) cost_table <- opasnet.csv("/0/0e/Pneumococcus_cost_table.csv", wiki = "opasnet_en") #cost_table<-re#ad.table("Cost_Table.dat") ## 101*8 taulukko ## Title of cost_table: ## QALY losses and medical costs per case, separately for meningitis and bacteremia. ## (Note: QALY losses and costs for meningitis cases include sequlae.) ##Columns of cost_table : #1# Age (years) age<-cost_table[,1] #2# QALYs lost due to one meningitis case (incl. sequlae) QALY_men<-cost_table[,2] #3# QALYs lost due to one bacteremia case QALY_bac<-cost_table[,3] #4# case-fatality ratio for a meningitis or bacteremia case (ie for an IPD case) CFR<-cost_table[,4] #5# life years lost per one fatal IPD case LYL<-cost_table[,5] #6# Medical costs due to one meningitis case (including sequlae) COST_men<-cost_table[,6] #7# Medical costs due to one bacteremia case COST_bac<-cost_table[,7] #8# Proportion of meningitis cases among all IPD cases (rest are bacteremia) PROP_men<-cost_table[,8] ## Tässä koodissa "Cost_calculation.R" luetaan taulukko "Cost_Table.dat" ja muunnetaan ## se taukukoksi "Loss_per_IPDcase" vastaamaan yhtä IPD tapausta. ## ## Tällöin kust.vaik.-mallin antamat tulokset saadaan funktiossa ## "calc_qalys_and_med_costs" kun argumentiksi annetaan IPD tapausten määrät ## Suomessa ikävuosittain (101 kpl). Nämä IPD tapausten määrät vastaavat joko ## "ei rokoteta" tilannetta tai lasketaan epidemiologisen mallin avulla eri ## rokotevaihtiehdoille. (opasnetissä IPD-vektorit saadaan siis ovariablien kautta). ## ## Funktio "calc_3_ouput_tables" tuottaa 3 tulostaulukkoa. ## Nämä ovat kust.vaik.-mallin lopputulokset. ## Markku Nurhonen 15.8.2014 ###################################################################################### ## Adjust matrix "Loss_per_case" to correspond to one ipd case ## (instead of just meningitis or bacterremia case) onevec<-rep(1,101) adjustment<-cbind(onevec,PROP_men,(onevec-PROP_men),onevec,CFR,PROP_men,(onevec-PROP_men),onevec) Loss_per_case<-cbind(age,QALY_men,QALY_bac,CFR,LYL,COST_men,COST_bac,PROP_men) Loss_per_IPDcase<-Loss_per_case*adjustment ## Matriisia Loss_per_IPDcase käytetään päivitettäessä ## kustannuksia ja QALY-arvoja IPD insidenssien muuttuessa ## rokotteiden vaihtuessa calc_qalys_and_med_costs<-function(ipd_novacc,ipd,Loss_per_IPDcase) ## for two given 101-long IPD vectors ## ipd_novacc = ipd under NO vaccination ## ipd = ipd under vaccination ## this function gives a list of ## non-fatal,fatal and total QALYs gained: result[[1]]:(1,2,3) ## and medical costs under novacc and vacc: result[[2]]:(1,2) ## Loss_per_IPDcase is a 101*8 matrix { Loss_total_novacc<-matrix(ipd_novacc,101,8)*Loss_per_IPDcase Loss_total<-matrix(ipd,101,8)*Loss_per_IPDcase Gain<-apply(Loss_total_novacc-Loss_total,2,sum) ##koko populaatio ## Now columns 2+3 are nonfatal, 5 is fatal QALYs ## list Qalys gained: nonfatal, fatal and total QALYs<-c(Gain[2]+Gain[3], Gain[5], Gain[2]+Gain[3]+Gain[5]) ## Now columns 6+7 are medical costs ## list med cost under novacc and vacc medical_cost0<-cbind(Loss_total_novacc[,6]+Loss_total_novacc[,7],Loss_total[,6]+Loss_total[,7]) medical_cost<-apply(medical_cost0,2,sum) list(QALYs,medical_cost) } calc_3_output_tables<-function(ipd0,ipd1,ipd2,vaccine_cost1,vaccine_cost2,Loss_per_IPDcase) ## for 3 given 101-long IPD vectors ## ipd0 = ipd under NO vaccination ## ipd1= ipd under vaccination 1 ## ipd1= ipd under vaccination 2 ## and ## vaccine_cost1,vaccine_cost2= ## per dose costs of vaccines 1 and 2 ## Loss_per_IPDcase is a 101*8 matrix ## ## calculate a list of 3 output tables ## rows and columns as indicated below ## ## typical call of this function: ## calc_3_ouput_tables(IPD_noVac,IPD_pcv10,IPD_pcv13,20,40,Loss_per_IPDcase) { c1<-calc_qalys_and_med_costs(ipd0,ipd1,Loss_per_IPDcase) c2<-calc_qalys_and_med_costs(ipd0,ipd2,Loss_per_IPDcase) ## output table 1 ## columns(3): vaccination, non fatal, fatal and total qalys gained ## rows: no_vacc, vacc1, vacc2 table1<-rbind(rep(0,3),c1[[1]],c2[[1]]) qalys_gained<-table1[,3] ## output table 2 ## columns(3): medical costs, vaccination programme costs, health care costs ##rows: no_vacc, vacc1, vacc2 vaccine_cost_tot<-180000*c(0,vaccine_cost1,vaccine_cost2) med_cost<-c(c1[[2]],c2[[2]][2]) healthcare_cost<-med_cost+vaccine_cost_tot table2<-cbind(med_cost,vaccine_cost_tot,healthcare_cost) ## ouput table3 ## columns(5): 1.QALYs gained compared to no_vacc ## 2.incremental effects (=incremental QALYS gained) ## 3.Health care costs 4.incremental costs ## 5.ICER=column4/column2 ##rows: no_vacc, vacc1, vacc2 incr_qalys<-(c(qalys_gained,0)-c(0,qalys_gained))[seq(3)] incr_costs<-(c(healthcare_cost,0)-c(0,healthcare_cost))[seq(3)] table3<-cbind(qalys_gained,incr_qalys,healthcare_cost,incr_costs,c(0,incr_costs[-1]/incr_qalys[-1])) list(table1,table2,table3) } objects.store(age, QALY_men, QALY_bac, CFR, LYL, COST_men, COST_bac, PROP_men, onevec, adjustment, Loss_per_case, Loss_per_IPDcase, calc_qalys_and_med_costs, calc_3_output_tables ) cat("Objects age, QALY_men, QALY_bac, CFR, LYL, COST_men, COST_bac, PROP_men, onevec, adjustment, Loss_per_case, Loss_per_IPDcase, calc_qalys_and_med_costs, calc_3_output_tables successfully stored.\n" )

Herkkyysanalyysi

Taloudellisen mallin herkyyttä rokotteisiin sisältyvien serotyyppien oletetun suojan suhteen tarkastellaan erillisellä sivulla: herkkyysanalyysi.

Herkkyysanalyysin perusteella serotyypin 3 rooli 13-valenttisessa rokotteessa on tärkeä. Lisäksi oletukset liittyen serotyypin 6A rooliin 10-valenttisessa rokotteessa ovat merkittäviä.

Jos serotyyppiä 3 ei oteta huomioon rokoteserotyyppinä 13-valenttisessa rokotteessa, on ero 10- ja 13-valenttisen rokotteen välillä säästetyissä laatupainotetuissa elinvuosissa (QALY) ja säästetyissä hoitokustannuksissa vähäinen. Tästä syystä, ottaen lisäksi huomioon käytettyyn malliin liittyvät epävarmuudet, voidaan 10- ja 13-valenttisen rokotteen katsoa olevan vaikutuksiltaan samanarvoiset.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

• What is cost-effectiveness?

Kommentoi

Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.

Pneumokokki

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Pneumokokki eli Streptococcus pneumoniae on maailmanlaajuisesti yleinen keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion (bakteremia) aiheuttaja. Pneumokokki-bakteeri aiheuttaa vuosittain lapsille n. 100 vakavaa (sairaalahoitoa vaativaa) bakteeritulehdusta (aivokalvontulehduksia ja verenmyrkytyksiä) sekä keuhkokuumeita ja korvatulehduksia. Pneumokokin luonnollinen elinympäristö on ihmisen nenänielu. Ihmisen ja pneumokokkibakteerin yhteiselo on tavallisesti harmitonta, mutta sopivissa olosuhteissa pneumokokit voivat aiheuttaa vakaviakin tauteja. Näin tapahtuu, jos pneumokokki pääsee ihmiskehon alueelle, joka on normaalisti steriili, esimerkiksi vereen, keuhkopussi- tai aivo-selkäydinnesteeseen. Erilaisia pneumokokkeja on löydetty runsaat 90, joista noin 20 aiheuttaa eniten tauteja. Pneumokokki on yleinen ja merkittävä taudinaiheuttaja, jonka aiheuttamiin tauteihin liittyy edelleen suuri kuolleisuus. Pneumokokkitaudit iskevät erityisesti pikkulapsiin ja vanhuksiin.

Pneumokokki leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa. Se voi tarttua myös kosketuksen kautta. Monet terveetkin ihmiset kantavat pneumokokkeja nenänielussaan ja voivat tietämättään levittää bakteeria eteen päin, vaikkeivät itse sairastu. Oireet ovat ylläkuvattujen tautien mukaisia: kuumeisia yleisinfektioita tai korvatulehduksen oireita. Pneumokokit aiheuttavat myös vakavia infektioita kuten keuhkokuumeitta tai verenmyrkytyksiä. Pneumokokkia hoidetaan antibiooteilla, joista useat tehoavat siihen.

Pneumokokkitaudit

Vakavista pneumokokkibakteerien aiheuttamista infektioista yleisin on verenmyrkytys (90 prosenttia vakavista pneumokokki-infektioista) ja toiseksi yleisin aivokalvontulehdus (5–10 prosenttia vakavista infektioista). Muita pneumokokkien aiheuttamia vakavia tulehduksia ovat sydämen sisäkalvon tulehdus, vatsakalvontulehdus ja niveltulehdus. Näiden infektioiden osuus on 1–2 prosenttia pneumokokkien aiheuttamista vakavista infektioista.

Baktereeminen pneumokokki-infektio tarkoittaa sitä, että bakteeri löytyy verestä. Tällainen infektio on vakava ja saattaa kehittyä henkeä uhkaavaksi tilaksi. 10–40 prosenttia baktereemiseen pneumokokki-infektioon sairastuneista menehtyy. Lähes kaikki sairauksiin menehtyvät ovat vanhuksia tai jotakin perussairautta sairastavia työikäisiä. Suomalaislapsista noin yksi sadasta vakavaan pneumokokkitautiin sairastuneesta kuolee.

Pneumokokki on, yhdessä meningokokkibakteerin kanssa, yleisin aivokalvotulehduksen aiheuttaja. Pneumokokin aiheuttamaan aivokalvotulehdukseen sairastuneista aikuisista kuolee 20–30 prosenttia. Lapsilla vastaava luku on neljä prosenttia. Kolmasosalle aivokalvotulehduksesta toipuneista jää pysyvä kuulovaurio.

Pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita eli pneumonioita arvellaan hoidettavan Suomessa noin 25 000 joka vuosi. Keuhkokuumeita aiheuttavat muutkin bakteerit ja virukset, mutta pneumokokki on yksin tai yhdessä muiden bakteerien kanssa aiheuttajana 30–50 prosentissa aikuisten ja 20–40 prosentissa lasten keuhkokuumeista. Lisäksi pneumokokki on yleisin lasten korvatulehdusta aiheuttava bakteeri. Korvatulehdusta sairastavilta lapsilta 43–59 prosentilla löytyy välikorvaeritteestä pneumokokki. Suomessa arvioidaan hoidettavan vuosittain lähes 500 000 korvatulehdusta.

Suomalaisten tutkimusten mukaan pneumokokki aiheuttaa viidenneksen nenän sivuontelotulehduksista. Myös silmän sidekalvotulehduksen aiheuttajana pneumokokki on yleinen. Välikorvatulehdus ja poskiontelontulehdus hoidetaan hoitosuositusten mukaisesti antibiooteilla. Aikuisilla kaksi kolmasosaa välikorva- ja poskiontelotulehduksista paranee ilman antibioottihoitoa. Vakavissa infektioissa tarvitaan yleensä sairaalahoitoa.

Pneumokokkitautien esiintyvyys

Vuonna 2013 invasiivisia veri- tai likvoriviljelyllä todettuja pneumokokkitautitapauksia ilmoitettiin 724 (13/100 000) (2012: 752, 14/100 000). Ilmaantuvuus oli aiempaan tapaan suurempi miehillä kuin naisilla (15 vs. 12/100 000). Alueellinen vaihtelu ilmaantuvuudessa sairaanhoitopiirien välillä oli noin kaksinkertainen (10–24/100 000), mikä saattaa liittyä eroihin veriviljelyiden ottoaktiivisuudessa. Alle 5-vuotiaiden lasten osuus sairastuneista oli 4,6 % ja yli 65-vuotiaiden 44,0 %. Pelkän antigeeni- tai nukleiinihappo-osoituksen perusteella ilmoitettuja tapauksia oli 18. Näistä ei ole serotyyppitietoa saatavilla.

Vuonna 2013 määritettiin serotyyppi 721:lle viljelyllä varmistetulle pneumokokkitapaukselle. Tapaukset jakaantuivat 40 serotyyppiin tai seroryhmään (kuva 16). Edellisvuosista poiketen yleisin serotyyppi oli 3 (12,2 %). Seuraavaksi yleisimmät serotyypit olivat 14 (9,9 %), 22F (9,9 %), 19A (9,4 %) ja 4 (8,8 %). Nämä viisi yleisintä serotyyppiä kattoivat puolet (50,3 %) kaikista tapauksista.

Vuonna 2013 PCV10-rokoteserotyyppien (1, 4, 5, 6B, 7F, 9V, 14, 18C, 19F, 23F) aiheuttamat vakavat pneumokokkitaudit vähenivät edelleen kaikissa ikäryhmissä rokotuksen käyttöönottoa edeltäviin vuosiin verrattuna (2008–2009). Alle 2-vuotiailla PCV10-serotyyppien aiheuttamia tapauksia todettiin 6 kpl vuonna 2013. Kaikki nämä tapaukset todettiin yhtä lukuun ottamatta lapsilla, jotka eivät ikänsä puolesta olleet saaneet rokotusta tai joiden vanhemmat olivat kieltäneet lapsen rokottamisen. Muiden kuin PCV10-serotyyppien aiheuttamat tapaukset lisääntyivät jonkin verran vanhemmissa ikäryhmissä rokotuksen käyttöönottoa edeltäviin vuosiin verrattuna.

Mikrobilääkeherkkyys määritettiin 668 invasiiviselle pneumokokkikannalle. Penisilliinille herkkyydeltään alentuneiden (MIC>0,06 mg/L) osuus oli 19 % ja penisilliinille täysin resistenttejä (MIC>2 mg/L) kantoja löytyi vain yksi. Makrolideille resistenttien kantojen osuus on myös edelleen laskenut; 17 % invasiivisista pneumokokkikannoista oli resistenttejä erytromysiinille. Moniresistenttien (PEN IR-ERY R-TET R) kantojen osuus oli 4 %. Vuonna 2013 ei löytynyt yhtään levofloksasiinille (MIC>2 mg/L) resistenttiä kantaa. Keftriaksonille resistenttejä (MIC>2 mg/L) kantoja oli 1 (0,2 %). Vuoteen 2012 verrattuna näyttää siltä, että penisilliinille resistenttien ja herkkyydeltään alentuneiden kantojen osuus on kääntynyt laskuun. Makrolidiresistenssin lasku myös jatkuu.

Veren ja aivoselkäydinnesteen pneumokokkilöydösten serotyypit 2012, lkm.

Veren ja aivoselkäydinnesteen pneumokokkilöydökset iän ja rokotteen sisältämien serotyyppien mukaan 2008-2012, lkm.

	PCV10 rokoteserotyypit					Ei-rokoteserotyypit					Ei tietoa
	<2	2-4	5-64	65-	Yht.	<2	2-4	5-64	65-	Yht
2008	49	26	305	198	578	13	6	177	118	314	34
2009	47	26	301	166	540	12	4	149	117	282	33
2010	51	35	253	167	506	8	5	155	123	291	39
2011	34	16	232	150	432	11	11	172	145	339	8
2012	8	15	192	147	362	7	2	178	180	367	21

Veren ja aivoselkäydinnesteen pneumokokkilöydösten mikrobilääkeresistenssi 1998-2012, lkm ja % I - herkkyydeltään alentunut; R - resistentti; Moniresistenssi - kannat samanaikaisesti resistenttejä penisilliinille (I+R), enrytromysiinille (R) ja tetrasykliinille (R)

	Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut tapaukset	Tutkitut kannat	Erytromysiini (R) (%)	Penisilliini (I+R) (%)	Moniresistentti (%)
1998	561	84	3,6	0	0
1999	568	471	5,9	7,2	0
2000	601	439	8,0	3,7	1,4
2001	658	360	18,8	7,5	5,0
2002	599	594	16,3	8,0	3,7
2003	721	739	21,9	12,7	57
2004	748	748	20,5	9,6	3,7
2005	753	731	20,5	9,6	4,4
2006	741	760	27,9	16,4	5,4
2007	788	794	23,2	14,4	3,5
2008	924	930	24,5	17,7	3,4
2009	854	848	28,4	19,9	4,7
2010	827	819	28,6	23,4	1,7
2011	779	780	26,8	21,9	2,8
2012	751	154	22,2	27,7	5,0

Rokotus

Kymmenen-valenttinen pneumokokkikonjugaattirokote (PCV10) on ollut osana lasten kansallista rokotusohjelmaa syyskuusta 2010 lähtien. Rokotukset annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Rokotusohjelman vaikuttavuutta seurataan ja kaikkien 1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneiden vakavan pneumokokkitaudin sairastaneiden lasten rokotustiedot selvitetään. Toistaiseksi ei imeväisenä saadun sarjan jälkeen anneta tehosteannoksia. Rokote on kuitenkin niin vasta otettu mukaan rokoteohjelmaan, että aika näyttää, onko tulevaisuudessa aihetta antaa tehosteannoksia esimerkiksi lääketieteellisille riskiryhmille.. Niille rokottamattomille lapsille sekä aikuisille, joiden riski sairastua vakaviin pneumokokkitauteihin on perussairauden johdosta suuri, suositellaan myös pneumokokkirokotteen käyttöä.

Pneumokokkikonjugaattirokote suojaa rokotettua lasta pneumokokkibakteerin aiheuttamilta vakavilta tautimuodoilta, kuten aivokalvontulehdukselta ja verenmyrkytykseltä. Se suojaa myös pneumokokin aiheuttamalta keuhkokuumeelta ja välikorvantulehdukselta. Rokote myös estää pneumokokin nielukantajuutta ja sitä kautta taudin tarttumista rokotetun lähellä oleviin ihmisiin. Näin rokote saa aikaan ns. laumasuojaa.

Suojan kestosta ei ole täyttä varmuutta, koska kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokote on ollut markkinoilla vasta vuodesta 2009. Suojan arvioidaan kestävän ainakin viisi vuotta, mahdollisesti paljon pitempäänkin. Kun käyttökokemus lisääntyy, täsmentyy tieto suojan kestosta.

Pneumokokkikonjugaattirokote torjuu vaikeita tautimuotoja erittäin tehokkaasti. Rokote vähentää verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia yli 90 prosenttia. Mitä lievempi tauti, sen alhaisempi on suojateho. Tämä johtuu osittain siitä, että pneumokin lisäksi näitä tauteja aiheuttavat muutkin bakteerit ja virukset. Rokote vähentää keuhkokuumetta noin 20 prosenttia ja kaikkia välikorvantulehduksia noin seitsemän prosenttia.

Pneumokokkirokotussuosituksen mukaan ns. riskiryhmään kuuluville alle viisivuotiaille lapsille suositetaan tietyissä tapauksissa sekä konjugaatti- että polysakkaridirokotetta. Pneumokokkikonjugaatti- ja polysakkaridirokotteet eivät ole täysin eri rokotteita, koska ne on suunnattu osittain samoja taudinaiheuttajia (eri serotyyppejä) vastaan. Pneumokokkikonjugaattirokote suojaa pikkulapsia kymmeneltä tai kolmeltatoista pneumokokin serotyypiltä ja synnyttää lisäksi immunologisen muistin näitä rokoteserotyyppejä vastaan. Pneumokokkipolysakkaridirokote suojaa 23 yleisintä pneumokokin serotyyppiä vastaan mutta ei kehitä immunologista muistia. Jos pneumokokkitaudin riski arvioidaan erityisen suureksi (esim. pernan puuttuessa), suositellaan alle viisivuotiaille molempia rokotteita. Polysakkaridirokotteen voi antaa vasta lapsen täytettyä kaksi vuotta.

Riskiryhmät

Minkä tahansa ikäiset ihmiset voivat sairastua pneumokokin aiheuttamiin tauteihin, mutta pikkulapsilla ja yli 50-vuotiailla on lisääntynyt riski sairastua. Ikä on tärkeä vakavien pneumokokin aiheuttamien tautien riskitekijä, sillä immuunijärjestelmä heikkenee iän myötä, jolloin ihmisestä tulee alttiimpi infektioille.

Myös tietyillä riskiryhmillä on suurempi todennäköisyys saada vakava pneumokokin aiheuttama tauti tai siihen liittyvä komplikaatio. Pernan osuus pneumokokki-infektion torjunnassa on keskeinen. Siksi esimerkiksi pernan toimimattomuus, pernan puuttuminen synnynnäisesti tai pernan poisto lisäävät merkittävästi vakavien ja rajusti etenevien pneumokokki-infektioiden riskiä.

Pneumokokin aiheuttamien tautien altistavia tekijöitä ovat immuunipuutokset (esim. HIV-infektio), keuhkoahtaumatauti ja muut krooniset keuhkosairaudet, diabetes, sydämen vajaatoiminta, maksan tai munuaisen vajaatoiminta, aivo-selkäydinnestefisteli, nefroottinen oireyhtymä ja hemodialyysiä edellyttävät munuaissairaudet, pahanlaatuiset sairaudet (lymfooma, multippeli myelooma sekä lymfaattinen leukemia), muut immuunipuutokset ja elinsiirrot sekä pysyvä immunosuppressiivinen lääkitys muusta syystä. Myös tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja pysyvä laitoshoito lisäävät vakavien pneumokokin aiheuttamien tautien riskiä.

Katso myös

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokotevalmisteet

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Mitä käyttäjien tulisi tietää kahdesta pneumokokkirokotevalmisteesta (Synflorix ja Prevenar 13) ennen päätöstä?

Vastaus

	Prevenar 13	Synflorix
Kohderyhmä	6 viikon - 17 vuoden ikäisille	6 viikon - 5 vuoden ikäisille
Serotyypit	1 3 4 5 6A 6B 7F 9V 14 18C 19A 19F 23F	1 4 5 6B 7F 9V 14 18C 19F 23F
Tutkimukset	1 266 lasta, 2-15 kk 598 lasta, 5-17 v 835 aikuista, 50-64 v 938 aikuista, yli 70 v 900 aikuista, 18-49 v	30 000 lasta, alle 7 kk 24 000 lasta, 6-16 vko 5 000 lasta, n. 3kk 1 650 lasta, 6-12 vko lisätutkimus, 2-5 v.
Yhden pistoksen apteekkihinta	86,41 €	67,10 €

Perustelu

Prevenar 13 ja Synflorix ovat rokotteita. Rokotteiden injektioneste eli suspensio sisältää Streptococcus pneumoniae (S. pneumoniae) -bakteerin osia. Rokotteita käytetään suojaamaan lapsia S. pneumoniaen aiheuttamia invasiivisia sairauksia, keuhkokuumetta ja äkillistä välikorvatulehdusta vastaan.

Injektio annetaan alle kahden vuoden ikäisillä lapsilla reisilihakseen ja yli kaksivuotiailla olkalihakseen.

Miten rokotteet vaikuttavat?

Rokotteet vaikuttavat ”opettamalla” immuunijärjestelmää (kehon luonnollista puolustusmekanismia) puolustautumaan sairauksia vastaan. Kun ihmiselle annetaan rokotetta, immuunijärjestelmä tunnistaa rokotteen sisältämät bakteerin osat vieraiksi ja tuottaa vasta-aineita niitä vastaan. Jos immuunijärjestelmä altistuu bakteerille, se pystyy tuottamaan vasta-aineita nopeammin. Tämä auttaa suojautumaan sairautta vastaan.

Prevenar 13 ja Synflorix sisältävät pieniä määriä polysakkarideja (eräs sokerityyppi), jotka on eristetty S. pneumoniae -bakteeria ympäröivästä kapselista. Nämä polysakkaridit on puhdistettu ja sitten liitetty kantajaan, jotta immuunijärjestelmä tunnistaisi ne paremmin. Rokote on myös ”kiinnitetty” alumiiniyhdisteeseen paremman vasteen aikaansaamiseksi.

Miten rokotteita on tutkittu?

Prevenar 13

Prevenar 13:n kykyä käynnistää vasta-aineiden tuotanto (immunogeenisyys) lapsilla arvioitiin kahdessa päätutkimuksessa. Niihin osallistui 1 266 tervettä lasta, joille annettiin rokote 2 - 15 kuukauden ikäisinä. Kolmanteen tutkimukseen osallistui 598 5–17 vuoden ikäistä lasta, jotka olivat aikaisemmin saaneet Prevenar-rokotteen tai jotka eivät koskaan aikaisemmin olleet saaneet rokotetta invasiivista pneumokokkisairautta vastaan. Prevenar 13 -rokotetta verrattiin Prevenariin. Tutkimuksissa vertailtiin Prevenar 13- ja Prevenar-rokotteen aikaansaamaa immuunivastetta niille seitsemälle polysakkaridille, jotka ovat yhteisiä molemmille. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa rokotteita tutkittiin suoraan, kun taas kolmannessa tutkimuksessa Prevenar 13:n tuloksia vertailtiin aikaisemmin tehdyn Prevenar-tutkimuksen tuloksiin. Prevenar 13 -rokotteen kuuden lisäpolysakkaridin aikaansaamaa immuunivastetta verrattiin alhaisimpaan Prevenarin polysakkaridien aikaansaamaan immuunivasteeseen. Lapsilla tehdyissä lisätutkimuksissa tarkasteltiin vaikutuksia, jotka aiheutuivat tehosterokotteiden antamisesta, Prevenarista Prevenar 13 -rokotteeseen siirtymisestä sekä Prevenar 13 -rokotteen käyttämisestä lapsilla muiden, rutiininomaisesti annettavien rokotteiden rinnalla.

Prevenar 13 -rokotetta tutkittiin myös aikuisilla kolmessa päätutkimuksessa. Ensimmäiseen tutkimukseen osallistui 835 50–64-vuotiasta aikuista, joita ei ollut aikaisemmin rokotettu S. pneumoniaen aiheuttamia invasiivisia sairauksia vastaan. Toiseen tutkimukseen osallistui 938 yli 70- vuotiasta aikuista, jotka oli jo vähintään viisi vuotta aikaisemmin rokotettu S. pneumoniaen aiheuttamia invasiivisia sairauksia vastaan. Molemmissa tutkimuksissa Prevenar 13 -rokotetta verrattiin samanlaiseen rokotteeseen, joka sisälsi polysakkarideja S. pneumoniaen 23 eri tyypistä (23- valenttinen polysakkaridirokote). Tutkimuksissa verrattiin immuunivastetta kuukausi näillä kahdella rokotteella rokottamisen jälkeen. Kolmannessa tutkimuksessa, johon osallistui 900 18–49 vuoden ikäistä aikuista, verrattiin immuunivastetta Prevenar 13:een 60–64-vuotiailla aikuisilla.

Synflorix

Synflorixia arvioitiin laajassa tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 30 000 alle 7 kuukauden ikäistä lasta. Lapsille annettiin joko Synflorix-rokote tai vertailurokote, joka ei tehonnut S. pneumoniae-bakteeria vastaan. Lapsia seurattiin keskimäärin kahden vuoden ajan Synflorixin invasiivisia sairauksia ehkäisevän tehon arvioimiseksi.

Synflorixia tutkittiin myös laajassa tutkimuksessa, jossa oli mukana noin 24 000 6 – 16 viikon ikäistä lasta. Tutkimuksessa keskityttiin pääasiassa rokotteen etuihin muualla kuin sairaalassa saadun keuhkokuumeen ehkäisyssä. Tutkimuksessa lapsille annettiin jokok Synfloix-rokote tai vertailurokote, joka ei tehonnut S. pneumoniae –bakteeria vastaan, ja heitä seurattiin keskimäärin 30 kuukautta.

Toisessa päätutkimuksessa selvitettiin, voiko Synflorix ehkäistä äkillistä välikorvantulehdusta. Tutkimukseen osallistui lähes 5 000 kolmen kuukauden ikäistä lasta. Tutkimusrokotetta, joka sisältää samat polysakkaridit kuin Synflorix, verrattiin toiseen rokotteeseen, joka ei ole aktiivinen Streptococcus pneumoniae -infektiota vastaan (tässä tapauksessa A-hepatiittivirusrokote). Lapsia tarkkailtiin toisen ikävuoden loppuun saakka.

Synflorixin kykyä käynnistää vasta-aineiden tuotanto arvioitiin yhdessä päätutkimuksessa, johon osallistui 1 650 tervettä 6 – 12 viikon ikäistä lasta. Synflorixia verrattiin toiseen rokotteeseen, jolle on myönnetty Euroopan unionissa (EU) myyntilupa lasten suojaamiseksi Streptococcus pneumoniae – infektiolta ja joka sisältää seitsemän Synflorixin sisältämistä kymmenestä polysakkaridista. Tutkimuksessa verrattiin näiden kahden rokotteen kykyä tuottaa vasta-aineita eri polysakkarideille.

Lisätutkimuksissa tarkasteltiin tehosterokotusten ja rokotusten vaikutuksia vanhempiin lapsiin. Kahdessa kliinisessä tutkimuksessa 2 – 5 vuoden ikäisillä lapsilla tutkittiin Synflorixin kykyä tuottaa vasta-aineita erityisesti tässä ikäryhmässä verrattuna muihin ikäryhmiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa lapset saivat yhden Synflorix-annoksen ja toisessa tutkimuksessa kaksi annosta.

Mitä hyötyä rokotteista on?

Prevenar 13

Ensimmäisessä alle viiden vuoden ikäisillä lapsilla tehdyssä päätutkimuksessa Prevenar 13 tuotti vasteen, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin Prevenarin vaste kuudelle seitsemästä yhteisestä S. pneumonia-polysakkaridista; toisessa päätutkimuksessa vaste oli vähintään yhtä hyvä viidelle seitsemästä polysakkaridista. Silloin, kun vaste Prevenar 13 -rokotteelle oli vertailulääkevalmistetta pienempi, erot katsottiin pieniksi. Kaikki Prevenar 13 -rokotteen sisältämät lisäpolysakkaridit tuottivat vasteen, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin Prevenarilla ensimmäisessä päätutkimuksessa havaittu pienin vaste. Tämä voitiin havaita viiden lisäpolysakkaridin osalta kuudesta toisessa tutkimuksessa.

Lapsilla, joiden ikä oli 5-17 vuotta, Prevenar 13:n tuottama vaste oli vähintään yhtä hyvä kuin Prevenarin kaikkien niiden seitsemän S. pneumoniaen polysakkaridin osalta, jotka ovat rokotteille yhteiset. Kaikki Prevenar 13 -rokotteen sisältämät lisäpolysakkaridit tuottivat vasteen, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin Prevenarilla.

Lisätutkimukset osoittivat, että Prevenar 13 lisäsi vasta-ainetuotantoa tehosterokotteiden antamisen jälkeen ja tuki siirtymistä Prevenar 13 -rokotteeseen lapsilla, joiden rokottaminen oli aloitettu Prevenarilla. Prevenar 13 -rokotteen ei voitu osoittaa vaikuttavan muiden lapsille rutiininomaisesti annettavien rokotteiden immonogeenisyyteen.

Yli 50-vuotiailla aikuisilla molemmat Prevenar 13:lla tehdyt tutkimukset tuottivat immuunivasteen, joka oli vähintään yhtä hyvä kuin 23-valenttisella polysakkaridirokotteella kaikkien niiden 12:n S. pneumoniaen polysakkaridin osalta, jotka ovat näille kahdelle rokotteelle yhteiset. Lisäksi monen serotyypin osalta immuunivaste oli parempi Prevenar 13:lla. 18–49 vuoden ikäisillä aikuisilla Prevenar 13:n tuottama immuunivaste oli yhtä hyvä kuin 60–64-vuotiailla aikuisilla.

Synflorix

Invasiivisia sairauksia koskevassa tutkimuksessa Synflorix osoittautui olevan tehokas suoja invasiivisia sairauksia vastaan. Ei yhtäkään tapausta ilmennyt niiden 10 000 lasten keskuudessa, joille oli annettu kolme annosta Synflorixia ja yksi tehosteannos, yksi tapaus ilmeni niiden 10 000 lasten keskuudessa, joille oli annettu kaksi Synflorix-annosta ja yksi tehosteannos, ja 12 tapausta ilmeni niiden 10 000 lasten keskuudessa, joille oli annettu vertailurokote.

Synflorixin voitiin osoittaa vähentävän myös keuhkokuumeen esiintyvyyttä. Laajassa tutkimuksessa, jossa keskityttiin pääasiassa keuhkokuumeeseen, bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta sairastavien osuus oli Synflorix-rokotteen saaneilla lapsilla 2,3 prosenttia (240 lapsella yli 10 000:sta) verrattuna 3 prosenttiin (304 lapsella yli 10 000:sta) vertailurokotteen saaneilla.

Välikorvantulehdusta koskevassa tutkimuksessa tutkimusrokote, joka sisälsi samat polysakkaridit kuin Synflorix, oli äkillisen välikorvantulehduksen ehkäisemisessä vertailurokotetta tehokkaampi. Ensimmäistä äkillisen S. pneumoniae -bakteerin aiheuttaman välikorvantulehduksen episodia esiintyi rokotetta saaneilla lapsilla noin puolet vähemmän kuin vertailurokotetta saaneilla lapsilla. Synflorixin ja tutkimuksessa käytetyn rokotteen immuunivasteiden vertailun perusteella voidaan odottaa, että Synflorix tarjoaa samanlaisen suojan Streptococcus pneumoniae -bakteerin aiheuttamaa äkillistä välikorvantulehdusta vastaan.

Immunogeenisyystutkimuksessa Synflorix tuotti valtaosalle yhteisiä Streptococcus pneumoniae -polysakkarideja samanlaisen vasteen kuin vertailurokote. Synflorix ja vertailurokote käynnistivät yhtä tehokkaasti vasta-aineiden tuotannon viittä niille yhteistä polysakkaridia vastaan (4, 9V, 14, 18C ja 19F), mutta kahden polysakkaridin (6B ja 23F) suhteen vertailurokote oli Synflorixia tehokkaampi. Kolmen muun polysakkaridin (1, 5, 7F) suhteen Synflorix käynnisti vasta-aineiden tuotannon tehokkaasti.

Lisätutkimukset vauvoilla ja vanhemmilla lapsilla osoittivat, että vaikka Synflorix tuotti vertailurokotetta heikomman vasta-ainevasteen, se täytti etukäteen määritellyt kriteerit, ja se katsottiin hyväksyttäväksi tässä ryhmässä. Vasta-aineiden tuotanto lisääntyi tehosterokotusten jälkeen sekä Synflorixin että vertailurokotteen osalta.

Kun Synflorixia testattiin 2 – 5 vuoden ikäisillä lapsilla, Synflorixin hoitovaste oli verrannollinen nuoremman ikäryhmän vasteeseen, ja tulokset olivat paremmat kahta annosta saavilla lapsilla.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Viitteet

• Euroopan Lääkeviraston julkinen EPAR-yhteenveto Prevenar 13-rokotteesta

• Euroopan Lääkeviraston julkinen EPAR-yhteenveto Synflorix-rokotteesta

Kansallinen rokotusohjelma

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on luonnos Sivun olennainen sisältö ja rakenne on jo hahmottunut, mutta kuitenkin isoja sisältöpuutteita on edelleen.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Pauli (katso kaikki) Sivun edistyminen: Luonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Mitä käyttäjien tulisi tietää Suomen rokotusohjelmasta ennen päätöstä?

Vastaus

Pneumokokkikonjugaattirokote kuuluu Suomen rokotusohjelmaan kaikkien pikkulasten osalta. Rokote annetaan lapsille kolmessa osassa: kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä. Myös alle 5-vuotiaat pneumokokkitaudin riskiryhmään kuuluvat lapset voivat saada pneumokokkirokotteet ilmaiseksi kansallisen rokotusohjelman osana.

Perustelu

Lasten rokotusohjelma

Ikä	Tauti, jolta rokote suojaa	Rokote
2 kk	Rotavirusripuli	Rotavirus
3 kk	Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus	Pneumokokkikonjugaatti (PCV)
3 kk	Rotavirusripuli	Rotavirus
3 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys	Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
5 kk	Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus	Pneumokokkikonjugaatti (PCV)
5 kk	Rotavirusripuli	Rotavirus
5 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys	Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
12 kk	Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus	Pneumokokkikonjugaatti (PCV)
12 kk	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys	Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib)
12-18 kk	Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko	MPR
6 - 35 kk	Kausi-influenssa (vuosittain)	Kausi-influenssa
4 v	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio	DTaP-IPV
6 v	Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko	MPR
11-15 v tytöt 6. - 9. -luokalla	Kohdunkaulan syöpä	HPV
14 - 15 v	Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä	dtap

Riskiryhmät

BCG-rokotukset

Tuberkuloosirokotetta tarjotaan vain niille lapsille, joilla on THL:n määrittelemien rokotusaiheiden mukaisesti lisääntynyt vaara saada tuberkuloosi.

Kausi-influenssarokotukset

Lapsille ja nuorille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan, annetaan vuosittain ennen epidemiakauden alkua kausi-influenssarokotus THL:n antamien rokotusaiheiden mukaisesti.

Pneumokokkirokotukset

Alle 5-vuotiaat tiettyihin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset voivat saada pneumokokkirokotteet (PCV ja PPV) ilmaiseksi kansallisen rokotusohjelman osana. Ilmaisiin rokotuksiin ovat oikeutettuja lapset, joilla on sairautensa vuoksi erityisen suuri riski saada vakava pneumokokkitauti tai siihen liittyvä jälkitauti.

Puutiaisaivotulehdusrokotukset (TBE-rokotukset)

Kaikilla kolme vuotta täyttäneillä ahvenanmaalaisilla on oikeus saada TBE-rokotussuoja.

Hepatiittirokotukset

Lapselle, jolla elinolosuhteidensa vuoksi on lisääntynyt vaara saada hepatiitti A- tai hepatiitti B -tartunta, annetaan hepatiittirokotukset THL:n määrittämien rokotusaiheiden mukaisesti.

Aikuisten rokotusohjelma

Rokote	Kenelle ja milloin?
Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote, dT	Perussarjan saaneille annetaan tehosterokotus 10 vuoden välein
Poliorokote, IPV	Tehosterokotus annetaan henkilölle, joka matkustaa maahan, jossa poliota esiintyy ja jonka edellisestä poliorokotuksesta on yli 5 vuotta.
Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote, MPR	Jokaisella aikuisella tulee olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen MPR-rokotussuoja on puutteellinen, se täydennetään.

Riskiryhmät

Kausi-influenssarokotukset

Kausi-influenssarokotteen saavat kaikki ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan. Syksystä 2012 lähtien rokotukseen on ollut oikeutettu myös vakavalle influenssalle altiiden henkilöiden lähipiiri. Lähipiiriin kuuluvat muun muassa ikääntyneiden, vastasyntyneiden, raskaana olevien tai immuunipuutteisten perheenjäsenet ja esimerkiksi henkilö, joka avustaa vanhusta kauppa-asioissa. Myös omaishoitajat saavat rokotteen ilmaiseksi.

Puutiaisaivotulehdusrokotukset (TBE-rokotukset)

Kaikilla kolme vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla ahvenanmaalaisilla on oikeus saada TBE-rokotussuoja.

Hepatiittirokotukset

Henkilö, jolla elinolosuhteidensa vuoksi on lisääntynyt vaara saada hepatiitti A- tai hepatiitti B -tartunta, on oikeutettu hepatiittirokotuksiin THL:n määrittämien rokotusaiheiden mukaisesti.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Viitteet

• THL: Rokottajan käsikirja, lapset ja nuoret
• THL: Rokottajan käsikirja, riskiryhmät
• THL: Rokottajan käsikirja, aikuiset

Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta

• Ajantasaiseen tilasto THL:n sivulla: Vakavan pneumokokkitaudin (IPD) ilmaantuvuus Suomessa ennen ja jälkeen pneumokokkikonjugaattirokotteen (PCV10) sisällyttämisen kansalliseen rokotusohjelmaan 2010

Taulukkoa voi selata myös napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Näytä yksityiskohdat

Vakavan pneumokokkitaudin ilmaatuvuus 2004-2013. Alla olevan taulukon data on julkaistu THL:n pneumokokkiseurannan sivulla. Vakavan pneumokokkitaudit ikäryhmittäin vuosina 2004-2013(ilmaantuvuus/100 000 henkilövuotta) Obs Vuosi Ikä PCV10-rokotteen pneumokokkityypit PCV10-rokotteen sukulaistyypit Muut kuin PCV-rokotteen pneumokokkityypit ja niiden sukulaistyypit Tyypittämättömät näytteet Kaikki pneumokokkibakteerityypit 1 2004 0-1 35.8 20.1 5.2 4.4 61.2 2 2005 0-1 48.5 11.3 2.6 5.2 62.3 3 2006 0-1 57.3 6 5.1 0.9 68.5 4 2007 0-1 53.4 10.2 2.5 0 66.1 5 2008 0-1 42.1 7.6 4.2 1.7 53.9 6 2009 0-1 41.5 7.5 2.5 2.5 51.5 7 2010 0-1 43.5 3.3 3.3 1.6 50 8 2011 0-1 28 2.5 6.6 0 37 9 2012 0-1 6.7 0.8 5 0 12.5 10 2013 0-1 5.8 4.2 5.8 0.8 15.8 11 2004 2-4 18.3 4.1 0.6 2.4 23 12 2005 2-4 16.5 3.5 1.2 1.8 21.2 13 2006 2-4 14.6 2.3 0.6 0 17.5 14 2007 2-4 23 2.3 0.6 1.2 25.9 15 2008 2-4 14.7 1.7 1.7 0 18.1 16 2009 2-4 15.2 2.3 0 0.6 17.4 17 2010 2-4 20 1.7 1.1 0.6 17.4 18 2011 2-4 8.8 4.4 1.7 0 14.9 19 2012 2-4 8.2 1.1 0 0 9.2 20 2013 2-4 1.6 3.3 2.7 0 7.6 21 2004 5-17 1.7 0.1 0.1 0 1.9 22 2005 5-17 2.1 0 0.4 0.2 2.4 23 2006 5-17 1.8 0 0.4 0.1 2.2 24 2007 5-17 1.6 0.4 0.5 0.2 2.5 25 2008 5-17 2.4 0.1 0.4 0.1 2.9 26 2009 5-17 3 0.1 0.4 0.1 2.9 27 2010 5-17 1.4 0.6 0.1 0.3 2.2 28 2011 5-17 1.9 0.3 0.5 0 2.7 29 2012 5-17 0.9 0.4 0.6 0 1.9 30 2013 5-17 1.2 0.4 0.3 0 1.8 31 2004 18-49 6.6 0.6 1.8 0.3 9 32 2005 18-49 5.5 0.8 1.5 0.4 7.8 33 2006 18-49 5.2 0.9 1.4 0.2 7.5 34 2007 18-49 5.6 0.4 1.7 0.2 7.7 35 2008 18-49 7.2 0.7 2.1 0.5 10.1 36 2009 18-49 6.6 0.5 2.1 0.3 9.3 37 2010 18-49 5.1 0.6 2.6 0.4 8.4 38 2011 18-49 4.9 0.7 1.9 0 7.6 39 2012 18-49 3.7 1 1.8 0 6.5 40 2013 18-49 3.7 0.8 2.5 0.2 7.1 41 2004 50-64 10.4 1.8 4.9 1.4 17.2 42 2005 50-64 11.8 1.4 4.9 1.4 17.2 43 2006 50-64 11.8 1.4 5.3 0.9 18.5 44 2007 50-64 10.8 1.9 3.3 0.8 16 45 2008 50-64 12.2 3 6.9 1 22.2 46 2009 50-64 12.4 2.4 5 0.9 19.8 47 2010 50-64 12.3 2.2 5.2 0.8 19.6 48 2011 50-64 9.6 3.2 6.4 0.3 19.3 49 2012 50-64 9.4 3.3 6.5 0.1 19.2 50 2013 50-64 7.4 3.6 6.9 0.4 17.9 51 2004 65- 16.6 4.6 7.6 1 28.8 52 2005 65- 16.6 4.3 6.3 2 27.2 53 2006 65- 19.3 3.9 7.8 1.6 31.1 54 2007 65- 20.8 3.9 9 0.6 33.7 55 2008 65- 23.1 4.6 9 1.7 36.7 56 2009 65- 19 4.9 8.5 1.5 32.4 57 2010 65- 18.5 5.1 8.7 1.5 32.3 58 2011 65- 15.4 5.2 9.8 0.4 30.4 59 2012 65- 14.8 6.7 12.2 0.6 33.7 60 2013 65- 11.1 8.6 11.7 0.9 31.4 61 2004 Kaikki 8.7 1.8 3 0.7 14.3 62 2005 Kaikki 8.8 1.5 2.7 0.9 13.9 63 2006 Kaikki 9.3 1.6 2.6 0.6 14.1 64 2007 Kaikki 9.8 1.6 3.2 0.4 14.9 65 2008 Kaikki 10.8 1.9 3.9 0.8 17.3 66 2009 Kaikki 10.1 1.8 3.4 0.7 16 67 2010 Kaikki 9.4 1.7 3.7 0.7 15.5 68 2011 Kaikki 8 2.1 4.2 0.2 14.4 69 2012 Kaikki 6.7 2.4 4.5 0.1 13.8 70 2013 Kaikki 5.3 2.9 4.8 0.4 13.4

---

Alla oleva sisältö otettu THL:n raportista Pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden seuranta osana kansallista rokotusohjelmaa, Jukka Jokinen, Hanna Nohynek, Pekka Nuorti, Arto Palmu, Lotta Siira, Anni Virolainen-Julkunen, Mikko Virtanen, ISBN 978-952-245-653-3 (verkko), ISSN 1798-0089, URN:ISBN:978-952-245-653-3, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2012

Johdanto

Suomessa 10-valenttinen pneumokokkikonjugaattirokote (pneumococcal conjugate vaccine, PCV10, Synflorix®, GSK) otettiin lasten kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010. Tämä asiakirja kuvaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaa tehostettua seurantaa ja siihen käytettäviä menetelmiä kansallisen rokotusohjelman (national vaccination programme, NVP) väestövaikutusten arvioinnissa. THL on suomalainen tutkimus- ja kehittämislaitos, joka toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. THL perustettiin 1. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) yhdistymisen myötä.

Vaikuttavuusarvioinnin tausta ja perustelut on esitetty osiossa 2. Osiossa 3 kuvataan olemassa olevia tietolähteitä ja seurantamenetelmiä, joiden avulla seurataan pneumokokin aiheuttamaa tautitaakkaa mukaan lukien vakavan pneumokokkitaudin (invasive pneumococcal disease, IPD) ilmaantuvuus. Neljännessä osiossa käsitellään yksityiskohtaisemmin käyttöönotettuja ja suunniteltuja tehostettuja seurantamenetelmiä, sen jälkeen kun rokote sisällytettiin kansalliseen rokotusohjelmaan. Osio 5 on yhteenveto raportointisuunnitelmista.

Taustaa

Perustelut

Pneumokokkikonjugaattirokotteiden (PCV-rokotteet) on osoitettu vähentävän Streptococcus pneumoniae– bakteerin aiheuttamaa tautitaakkaa. Rokotteet sekä tuottavat tarvittavan immuunisuojan rokotetuille lapsille että suojaavat tartuttavuuden vähenemisen kautta välillisesti myös rokottamattomia lapsia ja aikuisia (laumasuoja). Yhdysvalloissa, jossa pikkulapset on rokotettu vuodesta 2000 lähtien 7-valentilla PCV-rokotteella (PCV7, Prevenar®, Pfizer) ja vuodesta 2010 lähtien PCV13-rokotteella, vakavan pneumokokkitaudin (IPD) esiintyvyys on vähentynyt huomattavasti kaikissa ikäryhmissä.

Lisäksi Yhdysvalloissa myös keuhkokuumeesta johtuvien sairaalahoitotapausten määrä on vähentynyt huomattavasti sekä alle 2-vuotiailla lapsilla että 18–39-vuotiailla aikuisilla sen jälkeen, kun PCV7- rokote sisällytettiin pikkulasten rokotusohjelmaan. Rokotteen serotyypeistä johtuvaan IPD:n esiinty vyyden vähenemiseen on kuitenkin joillakin alueilla liittynyt muiden kuin rokoteserotyyppien, etenkin serotyypin 19A, aiheuttamien IPD-tapausten lisääntyminen.

Jatkuva seuranta ja rokotusten väestövaikutusten arviointi on olennainen osa kaikkia rokotusohjelmia. Koska lasten PCV-rokote on äskettäin otettu käyttöön Suomessa, THL seuraa ohjelman kansanterveydellisten kokonaishyötyjen arvioimiseksi tarkkaan sekä IPD:n epidemiologiaa että keuhkokuumeen ja akuutin välikorvatulehduksen esiintyvyyttä kansallisten terveysrekisterien avulla.

Suomessa on mahdollista tehdä korkealaatuista vaikuttavuusseurantaa, sillä maassamme on jo vuosikymmeniä käytetty koko maan kattavia terveysrekistereitä. Lisäksi kansallisen rokotusohjelman kattavuus on ollut perinteisesti korkea ja maassa on tasavertaisesti kaikkien kansalaisten saatavilla oleva julkinen terveydenhuoltojärjestelmä.

Pneumokokkirokotteet Suomessa

Suomalaisen lääkemyyntitilaston mukaan PCV-rokotteita on ollut saatavilla apteekista vuodesta 2001, mutta niiden myynti on ollut varsin vähäistä, keskimäärin sata annosta kuukaudessa. 23-valenttisen pneumokokki-polysakkaridirokotteen käyttö aikuis- ja vanhusväestössä on ollut myös vähäistä. PCV10 (Synflorix, GSK) otettiin osaksi Suomen kansallista rokotusohjelmaa syyskuussa 2010, julkisen tarjouspyynnön jälkeen. Kohderyhmään kuuluvat kaikki 1. kesäkuuta 2010 tai sitä myöhemmin syntyneet lapset. Rokotusaikataulu on kaksi perusannosta kolmen ja viiden kuukauden iässä ja tehosterokotus 12 kuukauden iässä. Rokotteet annetaan yhdessä muiden Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden kanssa. Lapsille, joilla on pneumokokkitaudin riskitekijöitä, suositellaan annettavaksi yksi annos PCV-rokotetta neljän vuoden ikään saakka sekä polysakkaridirokoteannos kaksivuotiaille ja sitä vanhemmille.

Toukokuussa 2009, ennen kuin PCV-rokote otettiin käyttöön kansallisessa rokotusohjelmassa, THL käynnisti yhteistyössä Suomen terveyskeskusten (80 %) ja GSK:n kanssa FinIP-rokotetutkimuksen (Finnish Invasive Pneumococcal disease trial) arvioidakseen PCV10-rokotteen yleistä vaikuttavuutta väestössä. FinIP-tutkimus on aluesatunnaistettu, kaksoissokkoutettu tutkimus, jonka avulla arvioidaan PCV10:n kokonaisvaikuttavuutta IPD:n torjunnassa arvioimalla vaikutuksia sekä rokotettujen lasten (suorat ja epäsuorat vaikutukset eli kokonaisvaikutukset) että rokottamattomien lasten ja aikuisten (epäsuorat vaikutukset eli laumavaikutukset) keskuudessa. Kahdessa kolmanneksessa tutkimusalueista käytetään PCV10-rokotetta. Yksi kolmannes alueista on kontrollialueita, joilla lapset saavat joko B-hepatiittirokotetta (lapset, joiden ikä vaihtelee 1. rokoteannoksen kohdalla kuudesta viikosta 11 kuukauteen) tai A-hepatiittirokotetta (lapset, joiden ikä vaihtelee 1. rokoteannoksen kohdalla 12 kuukaudesta 18 kuukauteen). Lisäksi satunnaistetussa tutkimusasetelmassa arvioidaan erikseen 2+1- ja 3+1- rokotusaikataulujen vaikuttavuutta <7 kuukauden ikäisinä 1. rokoteannoksen saaneilla lapsilla. IPD:n lisäksi tutkimuksessa arvioidaan rokotteen kokonaisvaikutusta ja epäsuoraa vaikutusta sairaalassa alkaneeseen keuhkokuumeeseen, tärykalvon putkituksiin sekä mikrobilääkemääräyksiin. Kaikki FinIP-tutkimuksen seurantatiedot kerätään kansallisista rekistereistä.

Koska FinIP-tutkimukseen osallistuu ja sen puitteissa rokotetaan noin 50 000 lasta, tämä on otettava huomioon arvioitaessa kansallisen rokotusohjelman kokonaisvaikutusta. Lisätietoja on osiossa Tehostettu seuranta ja analyysisuunnitelma.

Olemassa olevat seurantajärjestelmät ja tietolähteet

Pneumokokkitautia koskevat rekisteritietolähteet

PCV-rokotteen käyttöä kansallisessa rokotusohjelmassa arvioidaan seuraavien kansallisten rekisterien avulla:

• KTL:n/THL:n vuodesta 1995 lähtien ylläpitämä valtakunnallinen tartuntatautirekisteri
  • vakava pneumokokkitauti (ml. serotyypitys ja mikrobilääkeherkkyys)
• STAKESin/THL:n vuodesta 1994 ylläpitämä valtakunnallinen hoitoilmoitusrekisteri
  • sairaalassa todettu keuhkokuume (ICD-10 tautiluokitus)
  • tärykalvoputken asettaminen (julkisen terveydenhuollon puitteissa)
• Kelan etuusrekisteri
• tärykalvoputken asettaminen (yksityisen terveydenhuollon puitteissa) (vuodesta 1964 lähtien)
  • mikrobilääkemääräykset (vuodesta 1995 lähtien ja nykyisessä muodossa vuodesta 2006 lähtien).

Kansallisen rokotusohjelman PCV-arvioinnin pääasiallisena tietolähteenä on valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. Se on väestöpohjainen laboratorioseurantajärjestelmä. Se sisältää kaikki Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden raportoimat IPD-tapaukset ja niiden eristetyt kannat (isolaatit). IPD-tapaus, joka määritetään verestä tai aivo-selkäydinnesteestä viljelyllä, kirjataan tavallisesti valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin n. viikon kuluessa näytteenottopäivämäärästä. Eri ilmoitukset samasta tapauksesta kolmen kuukauden aikajakson kuluessa lasketaan yhdeksi IPD-episodiksi THL:n rekisterissä. Pneumokokki-isolaattien serotyypitys ja mikrobilääkeherkkyyden määritys toteutetaan THL:n referenssilaboratorioissa. Vuoteen 2009 saakka serotyypitys suoritettiin THL:n laboratoriossa Oulussa, jossa käytettiin lateksiagglutinaatiota ja kaksisuuntaista immunoelektroforeesia sekä (tarvittaessa) kapselinturpoamisreaktiota (quellung). Vuodesta 2010 lähtien serotyypitys on suoritettu THL:n laboratoriossa Helsingissä, jossa käytetään PCR-pohjaista serotyypitystä ja (tarvittaessa) kapselinturpoamisreaktiota. Kaikkien IPD-isolaattien tilalle mikrobilääkeherkkyyden määrittäminen penisilliinille, erytromysiinille, tetrasykliinille, levofloksasiinille, klindamysiinille ja keftriaksonille suoritetaan THL:n laboratoriossa Turussa maljalaimennusmenetelmällä. Tämä tehdään yleensä 2–6 kuukauden kuluessa isolaatin vastaanottamisesta. Lisäksi THL:n koordinoima FiRe-hanke (Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä l. Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance) kerää vuosittain kliinisten laboratorioiden tekemät mikrobilääkeherkkyystulokset. Lisätietoja on saatavilla täältä. FiRe-tiedot sisältävät myös muita kuin IPD-isolaatteja koskevia tietoja, esim. keskikorvan eritenäytteitä akuuttia välikorvatulehdusta sairastavilta lapsilta. Näiden tietojen käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä PCV-ohjelman arvioinnissa tutkitaan.

Muita pneumokokkien mahdollisesti aiheuttamia kliinisiä oireyhtymiä ovat muun muassa keuhkokuume ja välikorvatulehdus. Valtakunnallinen hoitoilmoitusrekisteri (HILMO) sisältää kaikki suomalaisten sairaaloiden tekemät avohoito- ja sairaalapotilaiden diagnoosit (ICD10). HILMO on ollut käytössä vuodesta 1994 lähtien, ja siihen on kirjattu avohoitokäynnit sairaaloissa vuodesta 1999 lähtien. Nykykäytännön mukaan tiedot kerätään HILMOon vuosittaisina erinä. Tiedot ovat täydellisesti saatavilla noin yhdeksän kuukauden kuluttua vuoden vaihteesta.

Kela ylläpitää etuusrekisteriä, joka on ollut käytössä vuodesta 1964 lähtien. Rekisterin tietosisältö on vaihdellut vuosien varrella Suomen lakimuutosten myötä. Vuodesta 1995 on kerätty laajemmin tietoja kansallisista vakuutuskorvauksista, lääkemääräykset mukaan lukien. Vuodesta 2006 lähtien tähän rekisteriin on sisällytetty kaikki apteekeista ostetut lääkemääräyksellä saatavat lääkkeet. Tietojenkeruun aiheuttama viive on vähintään kuusi viikkoa.

Vakava pneumokokkitauti (IPD)

Muihin Euroopan maihin verrattuna IPD:n esiintyvyys on Suomessa verrattain korkea, mutta kuitenkin huomattavasti alhaisempi kuin Yhdysvalloissa ennen PCV-rokotteen käyttöönottoa. Taulukossa 1 kuvataan viimeaikaisia IPD:n lukumääriä Suomessa ikäryhmittäin ja kalenterivuosittain. Keskimääräinen esiintyvyys 0–1-vuotiaiden, 3–64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä oli vuosina 2004–2010 60, 11 ja 32 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti.

Taulukko 1: IPD:n esiintyvyys ikäryhmittäin ja kalenterivuosittain.

Kalenterivuosi	0-1 -vuotiaat	2-64 vuotiaat	Yli 65-vuotiaat	Yhteensä
2004	70	440	239	749
2005	73	435	230	738
2006	82	394	271	747
2007	78	418	295	791
2008	65	533	328	926
2009	62	498	295	855
2010	61	471	304	836

Kansallisen rokotusohjelman rokotuskattavuus Suomessa

Rokotusten ja immuunisuojan osaston joka toinen vuosi suorittamien kattavuustutkimusten mukaan rokotuskattavuus kansallisessa rokotusohjelmassa on yli 95 %. Pikkulasten ja lasten rokotteet annetaan kunnallisissa lastenneuvoloissa, joissa lapset käyvät tarkastuksessa kahdeksan kertaa ensimmäisten 12 elinkuukautensa aikana. Suomen koko väestömäärä on 5,4 miljoonaa, ja vuotuinen syntymäkohortti on noin 60 000.

Joka toinen vuosi suoritettavien kattavuustutkimusten lisäksi THL työstää parhaillaan Suomeen valtakunnallista rokotusrekisteriä, joka muissa Pohjoismaissa on jo pääosin toiminnassa. Rekisteriä on tarkoitus käyttää mm. PCV-rokotuskattavuuden seurantaan.

Tehostettu seuranta ja analyysisuunnitelma

Vakavien pneumokokkitautitapausten seuranta rokotetussa ikäluokassa

Kaikkien kansallisen PCV-rokotusohjelman piiriin kuuluvien lasten osalta (syntyneet 1.6.2010 tai sen jälkeen) sovelletaan tehostettua seurantaa: tartuntatautirekisteriin ilmeneviä IPD-tapauksia koskeva ilmoitus lähetetään sähköisesti rokotusten ja immuunisuojan osastolle. Tämän jälkeen rokotustiedot tarkistetaan perusterveydenhuollon potilastiedoista. Lisäksi lasten IPD-isolaattien serotyypitys on THL:n referenssilaboratoriossa asetettu etusijalle viiveen lyhentämiseksi.

Seurattavat väestöryhmät

Kansallisen rokotusohjelman kokonaisvaikuttavuutta (eli suoran ja epäsuoran vaikutuksen yhteisvaikutusta) arvioidaan 1. kesäkuun 2010 jälkeen syntyneillä lapsilla. Epäsuoraa vaikuttavuutta arvioidaan ennen 1. kesäkuuta 2007 syntyneillä lapsilla ikäryhmittäin tarkasteltuna. Kesäkuun 2007 ja kesäkuun 2010 välisenä aikana syntyneet lapset ovat suurelta osin täyttäneet FinIP-tutkimuksen kelpoisuusvaatimukset, ja heitä arvioidaan pääasiassa tutkimusasetelman sisällä.

Myöhemmin kerättävän tiedon perusteella suoritetaan tarkempi jako riskiryhmiin, esimerkiksi alhaisen syntymäpainon perusteella. Koska Suomen syntymäkohortti on suhteellisen pieni, on odotettavissa, että alaryhmäanalyysien voima on riittävä vasta monivuotisen seurannan jälkeen (katso myös taulukko 1). Kuvassa 1 kuvataan alle kaksivuotiaiden lasten rokotuskattavuuden oletettua lisääntymistä.

Kansallisen ohjelman pneumokokkirokotteen (PCV) arviointimenetelmät ja arvioiturokotuskattavuus alle 2-vuotiailla eri aikajaksoissa.

Pneumokokkitaudin tulosten seuranta

Vaikuttavuuden seurannassa väestötasolla käytetään seuraavia vastemuuttujia:

• vakava pneumokokkitauti (IPD)
• sairaalassa todettu keuhkokuume
• tärykalvoputkitustoimenpide
• avohoitopotilaan mikrobilääkehoito.

Pääasiallisena painopistealueena vaikuttavuusarviossa on IPD. IPD-tapausten määrä jaetaan edelleen kansallisen rokotusohjelman PCV-rokotteen kattamien serotyyppien ja seroryhmien (tällä hetkellä näihin kuuluvat PCV10-tyypit, PCV10:een liittyvät tyypit ja muut kuin PCV10-tyypit) sekä mikrobilääkeresistenssin mukaan. Tiedon keruu ja vaikuttavuusarvio muiden vastemuuttujien osalta edellyttää asianmukaisia tutkimuslupia.

Pneumokokkitaudin tapausmäärien vertailu

Eri vastemuuttujatapausten ilmaantuvuutta vertaillaan sekä eri ajanjaksojen välillä että niiden sisällä (esim. ennen tai jälkeen ja rinnakkaisina aikoina, katso myös kuva 1). Kalenteriaikojen arviointi suoritetaan kolmessa vaiheessa:

1. ennen FinIP-tutkimuksen alkua
2. FinIP-tutkimusvaiheessa
3. kansallisen rokotusohjelman PCV-rokotteen käyttöönoton jälkeen

FinIP-tutkimuksen sokkoutuksen purkamisen jälkeen vuonna 2012 rinnakkaisvertailussa Suomessa voidaan myös tunnistaa kolme erillistä aluetta:

1. FinIP-tutkimuksen alue, jolla PCV10-rokotetta annettiin (50 % väestöstä)
2. FinIP-tutkimuksen alue, jolla annettiin vertailurokotetta (~25 % väestöstä)
3. alue, joka ei kuulunut FinIP-tutkimuksen piiriin (~25 % väestöstä)

Lisätutkimukset

Lisätutkimuksia, jotka koskevat i) IPD-isolaatteja (kuten genotyypitystä) tai ii) kliinisissä käytännöissä samanaikaisesti tapahtuvien muutosten seurantaa ennen ohjelman täytäntöönpanoa ja sen aikana (kuten veriviljelytoiminnassa tapahtuvia muutoksia) suunnitellaan seurannan edetessä).

Raportointi

Vuotuinen raportti kansallisen PCV-rokotusohjelman vaikuttavuudesta väestötasolla julkaistaan THL:n julkisilla verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi kunkin vuoden touko- kesäkuuhun mennessä vuodesta 2012 alkaen. Raportti sisältää valtakunnallisesta tartuntatautirekisteristä ja KELAn rekistereistä saatuja tietoja, jotka koskevat raportointivuotta edeltävää vuotta, ja HILMOsta saatuja tietoja, jotka koskevat raportointivuotta kaksi vuotta vanhempia tietoja. Pääasiallisena painopisteenä on IPD:n esiintyvyydessä tapahtuneiden muutosten tutkiminen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on kokonaisvaikuttavuus ja epäsuora vaikuttavuus.

Suomen kansallisen rokotusohjelman pneumokokkikonjugaattirokotteen vaikuttavuuden arvioinnista vastaava työryhmä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomi

• Jukka Jokinen (puheenjohtaja), Rokotetutkimusyksikön päällikkö, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
• Hanna Nohynek, Erikoistutkija, Rokotusohjelmayksikön päällikkö, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
• Pekka Nuorti, Ylilääkäri, Tartuntatautien torjuntayksikkö, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
• Arto Palmu, Kliinisten tutkimusten yksikön päällikkö, Rokotusten ja immuunisuojan osasto
• Lotta Siira, Tutkija, Bakteriologian yksikkö, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
• Anni Virolainen-Julkunen, Ylilääkäri, Bakteriologian yksikkö, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto
• Mikko Virtanen, Tilastotutkija, Tartuntatautien torjuntayksikkö, Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Yhteystiedot:

Jukka Jokinen

Rokotetutkimusyksikön päällikkö

Rokotusten ja immuunisuojan osasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Mannerheimintie 166 00300 Helsinki

Puh: +358 20 6108683

Faksi: +358 20 6108675

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Korvautuminen

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Serotyyppien korvautumisella tarkoitetaan rokotteen sisältämien serotyyppien korvautumista niillä serotyypeillä, joita rokote ei sisällä. Rokotetussa väestössä korvautuminen on yleensä tapahtunut verrattain nopeasti rokotusohjelman aloittamisen jälkeen . Serotyyppien korvautuvuuden takia rokotteiden teho sairauden haittojen vähentämisessä on ollut odotettua heikompi.

Korvautumisen mekanismia kuvaavan laskentamallin avulla voidaan laskea arvioita eri serotyyppikombinatioita vastaavien rokotteiden vaikutuksille pneumokokkitautien ilmaantuvuuteen rokotetussa väestössä ja tunnistaa ne serotyypit, joita nykyisiin rokotteisiin olisi hyödyllisintä lisätä invasiivisen pneumokokki-infektion välttämiseksi.

Korvautumisilmiön huomioiminen ennusteissa tarkoittaa käytännössä sitä, että rokoteserotyyppien ennen rokotuksia aiheuttaman tautitaakan häviämisen lisäksi on otettava huomioon jäljelle jäävien serotyyppien taudinaiheuttamiskyky. Rokotusohjelman ennustetaan olevan nettovaikutukseltaan tautia vähentävä, jos rokoteserotyyppien aiheuttamien tautitapausten osuus kaikista tautitapauksista oli ennen rokotuksia suurempi kuin näiden serotyyppien osuus pneumokokkien kantajuudesta. Korvautumismallin avulla voidaan laskea ennusteita eri rokotusten nettovaikutusten eroille.

Kuva 1. Korvautumismallin periaate. Pneumokokin kantajuus (carriage, x-akseli) ja sairastumistapaukset kantajuusepisodia kohden (case-to-carrier ratio, y-akseli) rokotteen serotyypeille (VT) ja serotyypeille joihin rokote ei vaikuta (NVT) ennen rokotusohjelmaa (kuva A) ja sen jälkeen (kuva A). Sairastumistapaukset (DVT ja DNVT) on saatu kertomalla akseleiden arvot ja ne vastaavat kuvaajassa suorakulmion muotoisia alueita. Rokottamisen vaikutuksesta rokoteserotyyppien kantajuus häviää ja korvautuu muiden serotyyppien kantajuudella (kuva B). Tautitapausten määrä laskee hävinneen ja korvaavan kantajuuden sairastuttavuuden (RVT ja RNVT) eroavuuden vuoksi. Tautihäviämä on (kuva B) merkitty sinisellä suorakulmiolla.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

Rokotesanasto

Rokotussanastoa

Suomeksi	Englanniksi	Selitys
Epidemiologia	Epidemiology	Lääketieteen ala, joka tutkii tartuntatauteja ja muita sairauksia, joista on mahdollista saada tilastollista aineistoa.
Immuunisuoja, vastustuskyky	Immunity	Vastustuskyky tiettyä taudinaiheuttajamikrobia vastaan.
Inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde, ICER	Incremental cost-effectiveness ratio	Vertaa kahta vaihtoehtoa. Kertoo kuinka paljon vaikuttavammalla hoidolla/rokotteella/lääkkeellä saavutettu lisähyöty-yksikkö maksaa verrattuna vaihtoehtoon.
Invasiivinen pneumokokitauti	Invasive pneumococcal desease	Vakava pneumokokkitauti. Bakteeri on päässyt elimistön steriilille alueelle esim. vereen tai selkäydinnesteeseen.
Isolaatti	Isolate	Potilaasta eristetty puhdas mikrobikanta
Kantaja	Carrier	Kantajalla on bakteeri nenänielussa, mutta hän ei saa siitä oireita. Voi kuitenkin tartuttaa bakteerin eli kantajuuden muihin.
Konjugaattirokote	Conjugate vaccine	Rokote, jossa pneumokokin polysakkaridikapseli on yhdistetty eli konjugoitu proteiiniin.
Korvautuminen	Replacement	Rokotteen sisältämien serotyyppien korvautuminen bakteerikannassa niillä serotyypeillä, joita rokote ei sisällä. Rokotetussa väestössä korvautuminen on yleensä tapahtunut verrattain nopeasti rokotusohjelman aloittamisen jälkeen.
Laumavaikutus, laumasuoja	Herd immunity	Kun tarpeeksi moni on saanut rokotuksen, kantajuus ei pääse leviämään ja siten myös rokottamattomat ovat paremmassa suojassa kantajuudelta ja taudilta.
Mikrobilääkeherkkyys	Microbial sensitivity	Mikrobin herkkyys sitä vastaan käytettävälle lääkkeelle. Vastakohta mikrobilääkeresistenssille.
Mikrobilääkeresistenssi	Microbial resistance	Mikrobin kyky selviytyä antibioottihoidosta, joka normaalisti hävittää kyseisen mikrobin elimistöstä. Antibioottien holtiton käyttö lisää resistenssiä mikrobeissa.
Polysakkaridirokote	Polysaccharide vaccine	Pneumokokkibakteerien polysakkaridikuoresta johdettu rokote.
Inkrementaalinen kustannus	Incremental cost	Kalliimmasta rokotusohjelmasta aiheutuva kustannusten lisäys verrattuna halvempaan.
Rokotuskattavuus	Vaccination coverage	Kertoo, kuinka suuri osa kohdeväestöstä on saanut rokotteen.
Serotyyppi	Serotype	Bakteerien ja virusten luokittelussa alalajia pienempi yksikkö. Jaoittelu tehdään pinnan proteiinien perusteella.
Tautitaakka	Disease burden	Taudin aiheuttama kokonaishaitta, mitataan QALY:inä, joissa haittojen määrää painotetaan niiden vakavuudella ja kestolla.
Valenttisuus	Valence	Rokotteen sisältämien serotyyppien lukumäärä.

Katso myös

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.

• Tärkeimmät suomenkieliset terveyden ja hyvinvoinnin termit on luetteloitu kansallisessa ONKI3-ontologiassa: http://onki.fi/fi/browser/overview/tero

Pneumokokkirokotteen turvallisuus

Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu: Tämä sivu on täysluonnos Sivu on kirjoitettu kertaalleen alusta loppuun eli kaikki olennaiset sisällöt ovat jo paikoillaan. Kuitenkaan sisältöjä ei ole vielä kunnolla tarkistettu, ja esimerkiksi tärkeitä viitteitä voi puuttua.

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4528
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Onko pneumokokkirokote turvallinen?

Millaisia haittavaikutuksia rokotteen ottamisesta voi olla?

Vastaus

Käytyjen keskustelujen perusteella on tunnistettu seuraavat kysymykset, joihin etsitään tämänhetkinen paras vastaus. Keskustelujen yksityiskohdat ovat omalla sivullaan.

Vähentääkö rokote lasten välikorvantulehduksia?

Aluksi kyllä, mutta bakteerikannat voivat korvautua toisilla. Pitkäaikaisvaikutukset nähdään vasta, kunhan rokotetta on käytetty kauemmin.

Lisääntyykö antibioottiresistenssi rokotteen takia?

Antibioottiresistenssi voi lisääntyä, jos rokote ei tepsi resistentteihin serotyyppeihin ja ne pääsevät yleistymään. Tavallisempaa on kuitenkin ollut antibioottiresistenttien pneumokokkiserotyyppien vähentyminen rokotteen laajan käytön myötä.

Ovatko rokotevalmistajat luotettavia?

Voit itse arvioida tilannetta mm. tämän sivun keskustelun perusteella.

Voiko pneumokokkirokote aiheuttaa pikkulapsella kuolemaan johtavan pneumokokkitaudin tai vakavia neurologisia haittoja?

Ei voi.

Perustelut

Rokotteiden pakkausselostusten mukaiset haittavaikutukset löytyvät keskustelusivulta.

THL:n kuvaus pneumokokkirokotteesta

Rokotetta ei saa antaa henkilölle, joka on todennetusti saanut vakavan allergisen reaktion, anafylaksian, edellisen PCV-rokoteannoksen tai vastaavia aineosia sisältävän rokotteen jälkeen. Siirrä rokotusta, jos rokotettavalla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Pistoskohdan paikallisreaktiot ovat melko tavallisia. Ohimeneviä paikallisoireita (punoitus, kuumotus, turvotus, kipu tai ihottuma) esiintyy jopa noin neljäsosalla rokotetuista. Paikallisoireet ovat tavallisempia toisen tai kolmannen rokoteannoksen jälkeen. Paikallisreaktiot ovat useimmiten lieviä, mutta ne voivat olla myös laajoja. Lisäksi voi ilmetä ohimeneviä yleisoireita, ärtyneisyyttä ja kuumeetta.

Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. Oireita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.

Pneumokokkikonjugaattirokotteiden on osoitettu vähentävän Streptococcus pneumoniae -bakteerin aiheuttamaa tautitaakkaa. Rokotteet sekä tuottavat tarvittavan immuunisuojan rokotetuille lapsille että suojaavat tartuttavuuden vähenemisen kautta välillisesti myös rokottamattomia lapsia ja aikuisia (laumasuoja). Tällä hetkellä käytössä oleva Synflorix-rokote ei sisällä eläviä bakteereja, eikä siten voi aiheuttaa tautia.

Julkisuudessa on esitetty epäilyjä pneumokokkirokotteen turvallisuudesta. THL:n haittavaikutusrekisteriin saapuneiden ilmoitusten, FinIP-rokotetutkimuksen tulosten tai sairaaloiden hoitoilmoitustietojen tarkastelun perusteella ei ole nähtävissä merkkejä esimerkiksi neurologisten tai autoimmuunisairauksien lisääntymisestä.

THL seuraa tarkasti rokotusohjelman turvallisuutta ja vaikutuksia pneumokokin aiheuttamiin tauteihin. Suomessa tähän on erinomainen mahdollisuus laadukkaiden ja lähes ainutlaatuisten kansallisten terveysrekisterien avulla.

Suomessa arviolta jopa 150 000 lasta on jo (22.4.2013) saanut rokotteen osana neuvolan rokotusohjelmaa. Maailmanlaajuisesti rokotetta on käytetty yli 100 miljoonaa annosta vuonna 2009 saadun myyntiluvan jälkeen.

Julkisuudessa esitettyjä väitteitä turvallisuudesta

Vähentääkö rokote lasten välikorvantulehduksia?

Pneumokokki on yksi lasten välikorvantulehduksen aiheuttajista. Rokote vähentää niitä aluksi, mutta rokotteen torjumat pneumokokkikannat korvautuvat vähitellen toisilla, jotka voivat aiheuttaa korvatulehdusta. Pitkäaikaisvaikutukset nähdään vasta, kunhan rokotetta on käytetty kauemmin.R↻

Lisääntyykö antibioottiresistenssi rokotteen takia?

Kun joitakin pneumokokkiserotyyppejä vastaan annetaan rokote, niiden määrä vähenee, mutta muiden serotyyppien osuus väestössä lisääntyy. Tätä kutsutaan [[korvautuminen|korvautumisilmiöksi]. Antibioottiresistenssi voi lisääntyä, jos korvautumisilmiön myötä resistenttien pneumokokkiserotyyppien määrä, joita rokote ei hävitä, yleistyy. Nämä voivat olla resistentimpiä antibiooteille kuin ne, jotka hävitetään. Tällainen on mm. 19A-pneumokokki, jota vastaan nykyinen PCV10-rokote suojaa vain osittain. On myös rokotteita, joiden teho 19A-serotyyppiä vastaan on täydellisempi (PCV13-rokote). Kuitenkin turhaan annetut antibioottikuurit ovat pahin antibioottiresistenssiä aiheuttava tekijä. R↻

Ovatko rokotevalmistajat luotettavia?

Rokotevalmistajien luotettavuus kansan silmissä on tärkeää. Voit itse arvioida tilannetta mm. tämän sivun keskustelun perusteella.R↻

Voiko pneumokokkirokote aiheuttaa pikkulapsella kuolemaan johtavan pneumokokkitaudin tai vakavia neurologisia haittoja?

Rokote ei voi aiheuttaa pikkulapsella kuolemaan johtavaa pneumokokkitautia, eikä sen myös tiedetä aiheuttaneen vakavia neurologisia haittoja.R↻

Katso myös

• Lukuja pakinakokoelmasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta.
  • Rokotusvastaisuus
  • Rokotteiden elohopea
• Kuvaajia HPV-rokotteen turvallisuudesta

Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.