Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tällä sivulla kuvataan Sotkanet-indikaattori pienhiukkasten (PM2.5) ulkoilmapitoisuuden vuosikeskiarvosta, joka on painotettu väestön asuinpaikkojen koordinaateilla.

Kysymys

Miten muodostetaan tieto pienhiukkasten ulkoilmapitoisuuden vuosikeskiarvosta, ja mitä siitä voidaan päätellä maakuntien ja kuntien ympäristöterveyden näkökulmasta?

Vastaus

Maakuntien sotearviointia varten tarkasteltiin myös tätä indikaattoria osana hyvinvointi ja terveys -teeman ympäristöterveyden osa-aluetta.

Uusimaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.

Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).

Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Uudellamaalla suomalaisittain suurehko (6,4 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Uudenmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Helsingissä (7 µg/m3), Vantaalla (6,6 µg/m3), Kauniaisissa (6,5 µg/m3) ja Espoossa (6,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3). Espoossa ja Vantaalla tilannetta on todennäköisesti huonontanut puunpoltto kodeissa, kun taas Porvoossa tilanteeseen vaikuttanee Nesteen öljynjalostamo. Helsingissä taas päästötyyppejä on useita ja liikenne lienee tärkeämpi kuin muualla.

Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta noin kolmasosa (37 %) syntyy Uudellamaalla, eli siellä menetetään noin 9600 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.

Muut maakunnat


Perustelut

Koodi tulosten ja päätelmien laskemiseen löytyy Opasnetin sivulta [[Ympäristöterveysindikaattori#Indikaattorien lataus Sotkanettiin|]]. Suomen pienhiukkasten päästötiedot on tuotettu FRES-mallilla ja ne löytyvät Syken karttapalvelusta.

Data

Metadata

* merkityt ovat tärkeitä sisältöjä aiheen ymmärtämiseksi ja indikaattorin löytämiseksi.

Parametri Arvo
merkityt ovat tärkeitä sisältöjä aiheen ymmärtämiseksi ja indikaattorin löytämiseksi.
Sotkanet id 678
Nimi suomi Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo
Nimi ruotsi Småpartikelkoncentration, populationviktade årligt genomsnitt
Nimi englanti Fine particle concentration, population-weighted annual average
Tietosisältö * Indikaattori ilmaisee Suomen tärkeimmän ympäristömyrkyn eli pienhiukkasten pitoisuutta ulkoilmassa. Pitoisuus on laskettu mallittamalla keskimääräinen vuosipitoisuus kilometrin välein ja painottamalla pitoisuutta alueen väkimäärällä. Yksikkö: µg/m3
Tulkinta * Pienhiukkaset ovat sekoitus savua, hienojakoista pölyä ja ilmakehän kaasuista syntyviä hiukkasia. Kooltaan ne ovat alle 2,5 mikrometriä. Tärkeimmät päästölähteet Suomessa ovat puun pienpoltto ja liikenne. Pienhiukkaset aiheuttavat ihmisillä mm. lisääntynyttä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista johtuvaa kuolleisuutta, astman pahenemista ja keuhkosyöpää.

Vaikka pitoisuudet Suomessa ovat pieniä ja alittavat raja-arvot ja WHO:n suositukset, nykykäsityksen mukaan ei ole olemassa turvallista pitoisuutta. Pienhiukkasten onkin arvioitu aiheuttavan Suomessa 1600 - 2000 kuolemaa vuosittain. Koko maailmassa arviot vaihtelevat kolmesta kuuteen miljoonaan.

Lainsäädäntö Ohjearvo WHO, 2006: 10 µg/m3. Suomen ilmanlaadun raja-arvot (VnA 38/2011): 25 µg/m3.
Luokitukset * Koko väestö. Alueelliset tiedot kunnittain ja maakunnittain (HE 2017 mukaan).
Asiasanat * pienhiukkaset, ilmanlaatu, ilmansaasteet. Engl. fine particles, air quality, air pollution. Swe. småpartiklar, luftkvalitet, luftföroreningar
Tietolähteet THL ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Batman (2015-2018)
Lisätiedot https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet
Päivitystiheys Tutkimushankkeessa 2018 tuotetut tiedot on arvioitu vuodelle 2015. Syke tekee vuosittaiset päästöarviot eri sektoreille, mutta näin tarkalla alueresoluutiolla tarkastelu tehdään ehkä kerran viidessä vuodessa. Näiden tietojen perusteella indikaattoria voidaan päivittää.
Rajoitukset Ei rajoituksia
Kuuluu ryhmiin


Pitoisuusdata kunnittain

Laskenta

Sotearvioinnin koodi pienhiukkasista

+ Näytä koodi

Katso myös

Ympäristöterveysindikaattoreita
Altisteita

pienhiukkaset · radon · uimavesi

Tautitaakka-arvioita

tupakansavu · juomaveden mikrobit · otsoni · radon · formaldehydi · ruoan mikrobit · pienhiukkaset · lyijy · kosteusvauriot · kloorauksen sivutuotteet · metyylielohopea · fluoridi · häkä · bentseeni · dioksiini · ultraviolettisäteily · arseeni ·

Tietolähteitä

Syke · WHO · ECDC · Tilastokeskus · Eurostat ·