Pahtavaaran kaivos

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi3953
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Onko Pahtavaaran kaivoksen ympäeristössä löytyvästä asbestista terveyshaittaa? Tästä kysymyksestä tehtiin lausuntopyyntö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lausunto annettiin keväällä 2014 tämän sivun selvitysten, keskustelujen ja laskennan perusteella. Lausuntoa voi etsiä THL:n sivuilta.

Kysymys

Onko Pahtavaaran kaivoksen ympäristössä löytyvästä asbestista terveyshaittaa? Erityisesti, onko rikastushiekka-alueelta maastoon levinneestä rikastushiekasta haittaa asbestin takia?

Vastaus

Pahtavaarassa Sodankylässä on kaivos, joka jätealtaasta pääsi valumaan luontoon asbestipitoista kaivosjätettä padon murtumisen takia 2012. Tässä arvioidaan maastossa olevan asbestin mahdollista terveyshaittaa. Kaivoksen ympäristöstä on vesistä ja maaperästä tehty muutamia asbestimittauksia. Muutamia positiivisia näytteitä löytyi, mutta kvantitatiivista pitoisuustietoa on ainoastaan yhdestä rikastusaltaan vesinäytteestä.

Asbestipitoisuus Pahtavaaran ilmassa vuosikeskiarvona. Mallissa arvioitiin maasta nousevan pinehiukkaspäästöä n. 1200 kg/a ja asbestipölyä sen mukana.

Terveysvaikutusten suuruutta lähdettiin karkeasti arvioimaan asbestimittaustietojen perusteella. Ne olivat varsin niukat varsinkin pitoisuusmäärien osalta mutta osoittivat kuitenkin, että asbestia kaivosympäristössä todella on, joskaan ei niin suurina määrinä, että sitä säännönmukaisesti löytyisi maaperästä tai vesistöistä. Tämä antoi perusteen olettaa, että asbestia löytyy pintamaasta vähän tai kohtalaisesti niillä alueilla, jonne kaivosjätettä on levinnyt.

Paakkilan kaivosympäristössä ja lähialueilla on perusteellisesti tutkittu asbestipitoisuuksia, ja "vähäinen" tai "kohtalainen" määrä on määritelty tarkoittamaan 3000 - 50000 tai vastaavasti 50000 - 600000 hengittyvää kuitua grammassa maata (http://fi.opasnet.org/fi/Asbesti). Hengittyvillä kuiduilla tarkoitetaan asbestikuituja, jotka ovat muodoltaan pitkulaisia ja kulkeutuvat syvälle hengitysteihin. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 3-5 µm:n pituisia kuituja, joiden pituuden ja halkaisijan suhde on yli 3:1.

Asbesti on terveydelle haitallista ainoastaan hengitettynä, ja siksi olennaista on maanpinnasta ilmaan nouseva ja ihmisiä altistava asbesti. Tämän arvioimiseksi oletettiin, että Pahtavaarassa on samanlaiset (epäedulliset) olosuhteet kuin kaivosalueilla, jossa paljaasta ja usein kuivasta pinnasta nousee pölyä. Niinpä oli mahdollista käyttää Minera-mallia, jonka yksi osamalli arvioi pölypäästöä juuri tällaisessa tilanteessa (http://fi.opasnet.org/fi/Materiaalin_varastointi). Asbestikuitujen oletettiin käyttäytyvän kuten pölyn pienin kokoluokka PM2.5. Pölyn leviäminen ja laimeneminen ilmakehässä puolestaan arvioitiin toisella osamallilla, joka perustuu alunperin THL:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksiin (http://en.opasnet.org/w/OpasnetUtils/GIS). Väestötieto saatiin Tilastokeskukselta. Arviointi kokonaisuudessaan ja käytetyt lähtöarvot ja mallit löytyvät sivulta http://fi.opasnet.org/fi/Pahtavaaran_kaivos

Asbestipitoisuuden vuosikeskiarvo päästölähteen alueella oli vain 1-6 kuitua kuutiometrissä, kun tarkasteltiin aluetta, jolle rikastushiekkaa valui patomurtuman takia. Samoin väestöaltistuminen oli hyvin pientä harvan asutuksen takia: vain alle 1 kuitu kuutiometrissä. Tämä on ymmärrettävää, koska Pahtavaaran kaivoksen lähellä 5 km:n säteellä ei Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan ole asukkaita [1], ja kauempanakin alue on harvaan asuttua.

Tilannetta tarkasteltiin myös olettamalla, että koko 69 hehtaarin rikastushiekka-alue on kuivaa, asbestipitoista hiekkaa. Tällöin rikastushiekka-alueella asbestipitoisuudet olisivat 50 - 250 kuitua kuutiossa ilmaa ja väestön kokonaisaltistuminen 5 - 40 kuitua kuutiossa ilmaa.[2] Itse rikastushiekka-alue on siis selvästi suurempi pölylähde kuin maastoon valunut rikastushiekka, jos alueen pinta pääsee kuivumaan.

Tavalliset tausta-altistumiset asbestille ovat helposti satoja kuituja kuutiometrissä, joten Pahtavaarassa arvioidulla lisäaltistumisella ei ole merkitystä; WHOn mukaan turvallisena rajana voidaan pitää 1000 kuitua/m³ hengitysilmassa.

On kuitenkin mietittävä sitäkin mahdollisuutta, että joku kulkisi Pahtavaaran alueella juuri silloin, kun tuuli tai jokin muu tekijä nostaa erityisen voimakkaasti asbestipölyä maasta. Tällöin kuitenkin altistumisaika on niin lyhyt (korkeintaan tunteja), että pölyämisen täytyisi olla erityisen voimakasta ja luultavasti johtaisi henkilön omehtoiseen suojautumiseen pölyltä. Lisäksi Minera-malli huomioi tällaisetkin pölytilanteet kokonaispäästöarviossa; ne summataan koko vuoden päästöön. Joka tapauksessa asbestin terveysvaikutusten kannalta keuhkoihin kertyvä annos on ratkaiseva, eikä näin lyhyestä altistuksesta suurta annosta juuri voi kertyä. Luultavasti vuosikeskiarvo kuvastaakin kohtuullisen hyvin myös tilannetta, jossa henkilö lyhytaikaisesti altistuu Pahtavaarassa pölyepisodille.

Arvioinnissa koetettiin joka vaiheessa käyttää realistisia arvioita siten, että käytetyt epävarmuusjakaumat sisältäisivät myös todellisen arvon. Kuitenkin vaaran suuruutta mieluummin suurenneltiin kuin vähäteltiin, jotta todellinen terveyshaitta ei tämän takia jäisi huomaamatta. Tästä huolimatta riski näyttää merkityksettömän pieneltä. Suomesta löytyy vertailukohta Paakkilasta, jossa on suljettu asbestikaivos. Sen pintamaassa on laajalla alueella asbestia yli 600000 kuitua grammassa; kuitenkin vain pahimmat paikat on peitetty puhtaalla maalla. Riittäväksi toimenpiteeksi useimmilla paikoilla katsottiin kasvillisuuden edistäminen pölyämisen vähentämiseksi. http://fi.opasnet.org/fi/Asbesti

Päätelmänä voidaan todeta seuraavaa:

• Käytettävissä olevan tiedon valossa Pahtavaaran asbesti ei aiheuta terveyshaittaa.
• Asbestipitoisuusmittaukset olivat puutteelliset kahdesta syystä. Ensinnäkin näytteitä ei ollut jätealtaan kiintoaineesta, joskin näytteet 5 ja 8 edustanevat jossain määrin rikastushiekkaa. Toiseksi positiivisten näytteiden osalta ei ollut edes summittaista arviota asbestin määrästä.
• Käytetty Minera-malli näyttää tarjoavan toimivan välineen terveyshaitan arviointiin tällaisessakin tilanteessa.

Perustelut

Tilanteen kuvaus

Pahtavaaran kartta.

Kaivosvahdit ry on toimittanut Lapin ELY-keskukselle vireillepanon, joka koskee Sodankylässä sijaitsevan Pahtavaaran kaivoksen rikastushiekka altaiden patovuotojen yhteydessä ympäristöön levinneen rikastushiekan sisältämän asbestin ihmisten terveydelle aiheuttamaa haittaa. Vireillepanossa todetaan mm. seuraavaa: ”Vuonna 2012 Pahtavaaran kaivoksella sattui rikastushiekka-altaan vuoto. Vuodossa valui lietettä metsään joidenkin hehtaarien alueelle. Kaivosyhtiölle ei liene annettu määräyksiä jälkien siivoamisesta. Yhtiön ympäristölupamuutoshakemuksen liiteasiakirjojen mukaan Pahtavaaran prosessivedestä on havaittu asbestimineraaleja ja sinileviä. Asbestia on esiintynyt jo ennen rikastushiekka-altaan vuotoa tehdyissä mittauksissa. On todennäköistä, että vuodossa metsään valuneessa lietteessä on ollut mukana asbestimineraalia. Kun liete on kuivunut, se pölyää. Osa lietteestä on erittäin hienojakoista ja se leviää tuulen mukana kauas. Kaivosvahdit ry esittää, että Lapin ELY-keskus määrää yhtiön selvittämään, onko kuivuneessa lietteessä asbestia ja voiko pöly levitä niin kauas, että siitä on haittaa ihmisten terveydelle.”

Lapin ELY-keskus on pyytänyt toiminnanharjoittajalta vireillepanon johdosta vastinetta sekä selvittämään mm. padon ulkopuolella olevan rikastushiekan koostumuksen ja sen sisältääkö se asbestia. Yhtiö on toimittanut pyydetyn vastineen ja alueelta otettujen näytteiden tulokset Lapin ELY-keskukselle marraskuussa 2013 (tulokset ja kartat näytteenottopisteistä liitteenä).

Ilmakuva Pahtavaarasta. Kaivos näkyy vasemmalla. Rikastushiekka-alue näkyy vaaleana ja itäreunastaan veden peittämänä.

Pahtavaaran kaivoksen selkeytysaltaalla käsitellyn veden kierrätyskelpoisuutta on yhtiö selvittänyt myös vuonna 2012. Näiden selvitysten mukaan Pato 3 yläpuolen altaalla on todettu kuitumaista tremoliittiasbestia ja sinilevää 4.9.2012 ja 19.9.2012 otetuissa näytteissä ja asbestia 18.10.2012 otetussa näytteessä. 6.7.2011 otetussa näytteessä oli sinilevää. 30.4.2012 otetussa näytteessä ei ollut asbestia eikä sinilevää. 4.9.12 ja 19.9.12 otettujen vesinäytteiden pitoisuudet eivät sisältäneet muita sellaisia pitoisuuksia, jotka estäisivät veden käytön kierrätysvetenä. Osan selkeytetyn veden sisältämästä asbestista voidaan arvioida pidättyvän pintavalutuskenttään. Myös pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä on todettu asbestikuituja, joten ainakin osa selkeytetyn veden sisältämästä asbestista kulkeutuu vastaanottavaan vesistöön. Syyskuussa 2012 pintavalutuskentän alapuolisesta vesistöstä otetut näytteet eivät kuitenkaan sisältäneet asbestia, joten näytteenottohetkellä asbestia on esiintynyt vesistössä merkityksettömän vähän tai ei ollenkaan.R↻

Pahtavaaran kaivos

Mittaukset

Näytepisteet(ETRS-TM35FIN)

Obs	Näytepiste	Näyte	N	E	Tulos	Lisätietoja
1	P4	vesinäyte	7496742	476723		Pitkäkoskenoja
2	Pa3	Vesinäyte	7502220	477690
3	Pa2	Vesinäyte	7502728	477366
4	Piste 8	Maanäyte	7502864	475942
5	Piste 5	Maanäyte	7503004	475990
6	O96	Vesinäyte	7503244	475818
7	O7	Vesinäyte	7504200	476470
8	O6	Vesinäyte	7505014	476734
9	O10	Maanäyte	7503220	476600
10	O2	Maanäyte	7502872	476028
11	MN5	Maanäyte	7503200	476432
12	MN3	Maanäyte	7503272	475964
13	Pitkäkoskenoja tierumpu	Vesinäyte	7496664	476928
14	P2	Vesinäyte	7501318	474996		Pitkäkoskenoja
15	P14	Vesinäyte	7502254	483096		Koserusoja yläosa
16	Ala-Postojoki 10	Vesinäyte	7505242	486880
17	Ala-Postojoki 110	Vesinäyte	7505074	488244
18	P9	Vesinäyte	7504844	487311		Koserusoja suu
19	Ala-Postojoki 4	Vesinäyte	7508198	484020
20	Kannushaara 2	Vesinäyte	7508022	484044
21	P4	Vesinäyte	7496746	476752		Pitkäkoskenoja

Asbestitulokset(kpl /cm3)

Obs	Näytenumero	Näyte	Näytepiste	Aika	Pitoisuusluokka	Tulos	Lisätietoja
1	10482	Vesinäyte	P9	18/09/2013	Ei asbestia
2	10484	Vesinäyte	P14	18/09/2013	Ei asbestia
3	10485	Vesinäyte	P4	18/09/2013	Ei asbestia
4	11527	Vesinäyte	Pa2	10/10/2013	Sisältävät tremoliittiasbestia
5	11528	Vesinäyte	Pa3	10/10/2013	Sisältävät tremoliittiasbestia
6	11527	Vesinäyte	Pa2	23/10/2013	Määrä	15000	Yli 5 µm:n kuidut.
7	11528	Vesinäyte	Pa3	23/10/2013	Määrä	0	Yli 5 µm:n kuidut. Kaikkien kuitujen kuitupitoisuus 1-2 µm. Ei yli 5 µm:n kuituja.
8	11534	Vesinäyte	O7	10/10/2013	Ei asbestia
9	11535	Vesinäyte	O6	10/10/2013	Ei asbestia
10	11536	Vesinäyte	O96	10/10/2013	Ei asbestia
11	11537	Maanäyte	Piste 5	10/10/2013	Sisältävät tremoliittiasbestia
12	11538	Maanäyte	Piste 8	10/10/2013	Sisältävät tremoliittiasbestia

Alkuainemittausten näytteet otettiin 9/10/2013. Pisteen 8 Näytenumero on 11538 ja pisteen 5 näytenumero on 11537.

Alkuainemittaukset(mg /kg)

Obs	Aine	Piste 5	Piste 8	Lisätietoja
1	Be	< 1	< 1
2	Ba	2660	3760
3	Mo	< 1	< 1
4	Ti	870	1120
5	Sn	< 3	< 3
6	Al	23100	18100
7	Ca	30500	42800
8	KokP	160	160
9	Cu	6	11
10	Mg	49700	45600
11	Mn	1280	1410
12	Na	440	550
13	Fe	56800	67300
14	S	860	2130
15	K	10300	9850
16	Se	< 3	< 3
17	Cr	1290	1530
18	Sb	< 3	< 3
19	As	< 3	< 3
20	Ni	430	400
21	Zn	10	8
22	Cd	< 0.3	< 0.3
23	Pb	< 3	< 3
24	Co	28	27
25	V	99	120
26	B	< 4	< 4

Laskenta

Pitoisuuskarttoja

Klikkaamalla "Näytä tulokset" saat näkyviin pitoisuustietoja taulukkoina ja karttoina. Laskenta kestää muutaman minuutin. Valmiiksi lasketut tulokset ovat myös täällä.

+ Näytä koodi- Piilota koodi library(rgdal) library(OpasnetUtils) library(OpasnetUtilsExt) library(ggplot2) # User inputs: varastopinta.ala <- 3 # (default: 1 ha) varastosilttipitoisuus <- 30 # (default: 30 %) varastokastelu <- 0 # (default: 0 mm /d) osuus.lumista <- 0.7 # default: 0.5 openv.setN(2) LA <- 67.64023 LO <- 26.4333 objects.latest("Op_en6007", "answer") # [[:op_en:OpasnetUtils/Drafts]] We need ograph and ova2spat. objects.latest("Op_fi3492", "alustus") # [[Materiaalin varastointi]] We need several ovariables. ######################### VÄESTÖN MÄÄRÄ LOv <- paste("[", LO + (-4:4) * 0.02, ", ", LO + 0.02 + (-4:4) * 0.02, ")", sep = "") LAv <- paste("[", LA + (-4:4) * 0.009, ", ", LA + 0.009 + (-4:4) * 0.009, ")", sep = "") lähialue <- EvalOutput(Ovariable(name = "lähialue", data = data.frame( LObin = rep(LOv, each = length(LAv)), LO = rep(LO + 0.01 + (-4:4) * 0.02, each = length(LAv)), LAbin = rep(LAv, times = length(LOv)), LA = rep(LA + 0.0045 + (-4:4) * 0.009, times = length(LOv)), Result = 1 ))) lähinaapurit <- Ovariable(name = "lähinaapurit", dependencies = data.frame(Name = "lähialue"), formula = function(...) { out <- GIS.Exposure(lähialue) out@output <- out@output[out@output$HAVAINTO == "VAESTO" , ] return(out) } ) # lähinaapurit <- EvalOutput(lähinaapurit) # Ei ihmisiä, aiheuttaa errorin. #oprint(lähialue) #oprint(lähinaapurit) #cat("Annetun paikan lähellä alle 5 km päässä asuu", sum(result(lähinaapurit)), "ihmistä. Alue on", levels(väestörajat)[väestörajat[length(väestörajat)]], "\n") ##################### PIENHIUKKASPITOISUUS MAAPERÄSTÄ (OLETTAA PALJAAN HIEKKAKENTÄN) cat("Mallin oletusarvoja:\n silttipitoisuus (g /g): ", varastosilttipitoisuus, "\n sadepäiviä (d /a): ", sadepäiviä, "\n osuus tuulista (h /h): ", osuus.tuulista, "\n osuus lumista (h /h): ", osuus.lumista, "\n") varastopäästö <- EvalOutput(varastopäästö) varastopäästö@output <- varastopäästö@output[varastopäästö@output$Hiukkaskoko == "PM2.5" , ] cat("Pölypäästö varastoinnista (kg /a)\n") oprint(summary(varastopäästö)) # Piltti-matriisi ottaa päästöt ton /a out <- GIS.Concentration.matrix(Emission = varastopäästö / 1000, LA = LA, LO = LO) out <- GIS.Exposure(out) #oprint(out) näytepisteet <- opbase.data("Op_fi3953.naytepisteet") levels(näytepisteet$Result)[levels(näytepisteet$Result) == ""] <- 0 näytepisteet$Result <- as.numeric(levels(näytepisteet$Result)[näytepisteet$Result]) näytepisteet$Obs <- NULL näytepisteet <- EvalOutput(Ovariable("näytepisteet", data = näytepisteet)) asbesti <- opbase.data("Op_fi3953.asbestitulokset") levels(asbesti$Result)[levels(asbesti$Result) == ""] <- 0 asbesti$Obs <- NULL asbesti <- EvalOutput(Ovariable("asbesti", data = asbesti)) alkuaineet <- EvalOutput(Ovariable("alkuaineet", ddata = "Op_fi3953.alkuainemittaukset")) alkuaineet <- alkuaineet + näytepisteet asbesti <- asbesti + näytepisteet cat("Asbestimittaukset\n") oprint(summary(asbesti, function_names = c("mean"))) dat <- ova2spat(asbesti, c("E", "N"), "+init=epsg:3067") # National Land Survey uses EPSG:3067 (ETRS-TM35FIN) dat <- google.point_kml( dat, description = paste(dat$Näytepiste, dat$Näyte, dat$Pitoisuusluokka, dat$Tulos, sep = " ") ) cat("Asbestimittaukset kartalla\n") google.show_kml_data_on_maps(dat) ograph(alkuaineet, x = "Aine", fill = "Näytepiste") cat("Kaikki näytepisteet\n") oprint(summary(näytepisteet)) cat("Alkuainetulokset maanäytteistä pisteistä 5 ja 8.\n") oprint(summary(alkuaineet, function_names = c("mean", "min", "max"))) cat("Kaikki näytepisteet\n") dat2 <- ova2spat(näytepisteet, c("E", "N"), "+init=epsg:3067") # National Land Survey uses EPSG:3067 (ETRS-TM35FIN) google.show_kml_data_on_maps( google.point_kml( dat2, description = paste(dat2$Näytepiste, dat2$Näyte, sep = " ") ) )

Päästöarvio ja altistuminen

Tämä malli arvio Pahtavaaran mahdollisen asbestipäästön olettamalla, että maastoon valunut rikastushiekka pölisee, leviää ja altistaa samalla tavalla kuin kaivosalueelle varastoitu, pinnalta paljas maamassa. Oletusajo

Varastokasan pinta-ala (ha): Varastoitavan maamassan silttipitoisuus (%): Kastelun määrä (mm /d): Asbestipitoisuus pintamaassa (kuitua /g): + Näytä koodi- Piilota koodi library(OpasnetUtils) library(ggplot2) objects.latest('Op_en6007', code_name = 'answer') # [[OpasnetUtils/Drafts]] fetches fillna and unkeep function. ## User inputs: varastopinta.ala <- Ovariable("varastopinta.ala", data = data.frame(Result = varastopinta.ala)) #(default: 1 ha) varastosilttipitoisuus <- Ovariable("varastosilttipitoisuus", data = data.frame(Result = varastosilttipitoisuus)) #(default: 30 %) varastokastelu <- 0 #Ovariable("varastokastelu", data = data.frame(varastokastelu)) # (default: 0 mm /d) asbestipitoisuus <- Ovariable("asbestipitoisuus", data = data.frame(Result = asbestipitoisuus)) LA <- 67.64023 LO <- 26.4333 openv.setN(100) objects.latest("Op_fi3492", "alustus") # [[Materiaalin varastointi]] We need several ovariables. cat("Mallin oletusarvoja:\n sadepäiviä (d /a): ", sadepäiviä, "\n osuus tuulista (h /h): ", osuus.tuulista, "\n osuus lumista (h /h): ", osuus.lumista, "\n") cat("Asbestipitoisen paljaan pintamaan pinta-ala (ha)\n") #oprint(summary(varastopinta.ala)) cat("Silttipitoisuus pintamaassa (%)\n") #oprint(summary(varastosilttipitoisuus)) cat("Asbestipitoisuus pintamaassa (kuitua /g)\n") #oprint(summary(asbestipitoisuus)) varastopäästö <- EvalOutput(varastopäästö) # Oletan ilmaan pääsevän asbestin olevan kokonaan PM2.5-fraktiossa (pitkät ohuet kuidut leijuvat kuin pienhiukkaset # vaikka ne olisivat pituudeltaan 5 µm tai yli). Edelleen oletan, että maaperästä nouseva pöly on samaa kuin siltti. # Niinpä asbestipitoisuus PM2.5-fraktiossa = asbestipitoisuus maassa / silttipitoisuus / PM2.5:n osuus koko päästöstä. # summaa yli Hiukkaskoon, jotta saadaan PM2.5:n osuus. Turhat sarakkeet tiputetaan. temp <- unkeep(oapply(varastopäästö, cols = "Hiukkaskoko", FUN = sum) * 1, sources = TRUE, prevresults = TRUE) pmosuus <- unkeep(varastopäästö / temp, sources = TRUE, prevresults = TRUE) concPM <- GIS.Concentration.matrix(varastopäästö / 1000, LA = LA, LO = LO, N = with(openv, N)) # kg/a -> ton/a concasb <- concPM concasb@output <- concasb@output[concasb@output$Hiukkaskoko == "PM2.5" , ] concasb <- concasb / (varastosilttipitoisuus / 100) / pmosuus * asbestipitoisuus * 1E-6 # ilmapitoisuus on ug mutta asbestipitoisuus g cat("Asbestipitoisuus ilmassa suurimmillaan (kuitua /m3)\n") max(result(concasb)) ggplot(concPM@output[concPM@output$dx == 0 & concPM@output$dy == 0 ,], aes(x = Hiukkaskoko, y = Result)) + geom_boxplot() + labs(y = "Hiukkaspitoisuus (µg/m3)") + theme_gray(base_size = 24) ggplot(concasb@output[concasb@output$dx == 0 & concasb@output$dy == 0 , ], aes(x = varastopäästöResult, y = Result)) + geom_boxplot() + labs(y = "Asbestipitoisuus (hengittyvää kuitua /m3)") + theme_gray(base_size = 24) ggplot(concasb@output[concasb@output$dx == 0 & concasb@output$dy == 0 , ], aes(x = Result)) + geom_density() + labs(y = "Todennäköisyyden tiheysfunktio", x = "Asbestipitoisuus ilmassa (hengittyvää kuitua /m3)") + theme_gray(base_size = 24) expasb <- GIS.Exposure(concasb) expasb <- unkeep(expasb, cols = c("KUNTA", "ID_NRO", "XKOORD", "YKOORD", "dx", "dy"), prevresults = TRUE, sources = TRUE) expasb <- oapply(expasb, cols = c("LObin", "LAbin"), FUN = sum) expasb@output <- expasb@output[expasb@output$HAVAINTO == "VAESTO" , ] ggplot(expasb@output, aes(x = Result)) + geom_density() + labs(y = "Todennäköisyyden tiheysfunktio", x = "Asbestialtistuminen väestössä (hengittyvää kuitua /m3)") + theme_gray(base_size = 24) # cat("Aerodynaaminen kerroin\n") # oprint(varastoaerokerroin) # cat("Pölyämisen vähenemä kastelumäärällä ", varastokastelu, " mm /d\n") # oprint(varastokasteluvähenemä) cat("Pölypäästö varastoinnista (kg /a)\n") oprint(summary(varastopäästö))

Riippuvuudet

• Tuulivoimarakentaminen (Tämän avulla voi laskea väestömäärän alueella: ei asu ketään)
• Materiaalin varastointi (Tämän avulla voi laskea maasta nousevan pölyn määrän.
• op_en:OpasnetUtils/Drafts (Sisältää erilaisia laskentamoduleita)

Katso myös

• op_en:Paakkila asbestos mine
• YLE 11.9.2013: Luonnonsuojelijat haluavat kaivosten päästömittaukset nettiin kaikkien nähtäviksi
• Kaivosvahtien Twitter
• Zygomatica: Talvivaara 35: Suomen Teollisuussijoitus Oy supersankarina?
• SLL 11.11.2013: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle]
• Pahtavaara Karttapaikassa
• Nikkarinen M, Aatos S, Teräsvuori E. 2001. Asbestin esiintyminen ja sen vaikutus ympäristöön Tuusniemellä, Outokummussa, Kaavilla ja Heinävedellä. Geologian tutkimuskeskuksen raportti 152. [3]