Neonikotinoidit

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tällä sivulla oleva teksti on kirjoitettu osaksi lukua Vähäkangas K, Tuomisto JT. Torjunta-aineet. Orgaaniset ympäristömyrkyt kirjassa Mervaala Eero, Koulu, Markku: Farmakologia ja toksikologia. Medicina, 2017.
Aiemmin tällä sivulla olleet glyfosaattia käsittelevät linkit on siirretty sivulle Glyfosaatti.

Neonikotinoidit ovat hyönteismyrkkyjä, jotka nikotiinin tavoin ovat nAChR-asetyylikoliinireseptorin agonisteja. Ne ovat myrkyllisiä hyönteisille hyvin pieninä pitoisuuksina (IC50 2 - 20 nM) mutta nisäkkäille vasta paljon suurempina pitoisuuksina (IC50 700-50000 nM). Niinpä ne ovat varsin turvallisia käytössä. Myös linnuilla myrkylliset annokset ovat suurempia kuin hyönteisillä. Erot johtuvat pääasiassa affiniteettieroista eläinlajien reseptoriinsitoutumisessa. Useimmat neonikotinoidit eivät ole mutageenisiä, karsinogeenisiä tai teratogeenisiä.

Neonikotinoidien akuutti oraalinen toksisuus rotalla vaihtelee 180 ja yli 2000 mg/kg välillä yhdisteestä riippuen. Neonikotinoidit ovat varsin vesiliukoisia, ja huonon imeytymisen takia ne eivät ole kovin toksisia ihon kautta. Toksisuus välittyy reseptorin kautta ja muistuttaa nikotiinimyrkytystä. Oireet ovat pääasiassa perifeerisiä, koska aineet kulkeutuvat huonosti veri-aivoesteen läpi keskushermostoon nisäkkäillä. Hyönteisillä puolestaan nAChR-reseptoreja on vain keskushermostossa, jonne vaikutuksetkin kohdistuvat. Ihmisillä on maailmalta raportoitu myrkytyksiä yleensä itsemurhayrityksiin liittyen, mutta kuolleisuus on pientä (noin 3 %).

Neonikotinoideja käytetään monilla eri tavoilla. Niitä ruikutetaan kasvin pinnalle tuhoamaan lehtiä syöviä hyönteisiä, peittausaineena suojaamaan siemeniä ja jonkin verran myös eläinten kirppujen tuhoamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suuri osa maissi- ja puuvillaviljelyksistä käsitellään neonikotinoideilla.

Neonikotinoideja alettiin kehittää 1980- ja 1990-luvuilla, ja ensimmäisenä patentoitiin imidaklopridi 1985. Siitä on tullut maailmalla eniten käytetty hyönteismyrkky, ja viime vuosikymmenen vaihteessa neonikotinoidien maailmanlaajuinen markkina on ollut yli miljardi euroa vuodessa. Muita yleisesti käytössä olevia aineita ovat tiametoksaami, asetamipridi, klotianidiini ja tiaklopridi.

EU:ssa ja Yhdysvalloissa jotkin valmisteet on otettu tarkempaan selvitykseen tai niiden käyttöä on rajoitettu. Käyttörajoituksiin ovat vaikuttaneet muun muassa ison julkisuuden saaneet epäilyt haittavaikutuksista mehiläisiin ja jopa mehiläisten joukkokuolemiin, mutta toistaiseksi neonikotinoidien rooli tilanteessa on epäselvä. Aineet kiistatta ovat myrkyllisiä mehiläisille, mutta epäselvää on, millaista altistumista ja haittaa nykyiset käyttötavat niille aiheuttavat. Huolta on myös aiheuttanut se, että aineet säilyvät luonnossa ja hävittävät myös muita hyönteisiä kuin kohdelajeja. Tämän on epäilty aiheuttavan ekologista haittaa hyönteissyöjälinnuille.

Viitteet

  • Casarett & Doull. Basic science of poisons.
  • Phua et al 2009 (C&D)
  • Grossman, Elizabeth (30 April 2013). "Declining Bee Populations Pose A Threat to Global Agriculture". Yale Environment 360. Yale School of Forestry & Environmental Studies. [1]
  • Jeschke Peter; Nauen Ralf; Schindler Michael; Elbert Alfred (2011). "Overview of the Status and Global Strategy for Neonicotinoids". Journals of Agricultural and Food Chemistry. 59 (7): 2897–2908. doi .
  • Hallmann, C. A.; Foppen, R. P.; Van Turnhout, C. A.; De Kroon, H; Jongejans, E (July 2014). "Declines in insectivorous birds are associated with high neonicotinoid concentrations". Nature. 511 (7509): 341–3. doi . PMID 25030173.
  • "Be concerned". Nature. 511 (7508): 126. July 2014. doi .
  • Yamamoto, Izuru (1999). "Nicotine to Nicotinoids: 1962 to 1997". In Yamamoto, Izuru; Casida, John. Nicotinoid Insecticides and the Nicotinic Acetylcholine Receptor. Tokyo: Springer-Verlag. pp. 3–27. ISBN 443170213X.
  • SPIN-tietokanta kemikaalien käyttömääristä [2]
  • en:Neonicotinoid
  • Tukes (turvatekniikan keskus): kasvinsuojeluaineluettelo kasvinsuojeluaineiden myyntitilasto määrätiedot kasvinsuojeluainerekisteri