Metyylielohopea altistus Suomi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Altistuminen

Suomalaisten suoraan kalansyönnistä saatavaa metyylielohopea-altistumista voidaan mitata yksiköllä mg ruumiinpainokiloa kohden (mg/kg bw). Toinen tapa on kuvata altistumista on äidin hiuksen elohopeapitoisuus (ug/g). EU-projekti BENERISissä on kerätty kalansyöntitietoja raskaanaolevilta naisilta.

Altistumisreitit ja rajaukset

Ruoka. Elohopeata käsittelevällä teollisuudella elohopeahuurut (elohopea epäorgaanisessa muodossa) saattavat tulla kyseeseen, mutta tässä rajoittaudutaan metyylielohopean (orgaaninen muoto) vaikutuksiin, joten tämä rajautuu pois.


Altistuneen väestön kuvaus ja arvio lukumäärästä

Suomalaisten elohopea-altistuksesta n. 71% altistuksesta johtuu kalansyönnistä [1]. Muista lähteistä saatava 28% otetaan huomioon keromalla kalankulutuksesta saatava metyylielohopea altistus kertoimella 1/0.71 (=1.40).


Altistunut väestö koostuu raskaana olevista naisista joita on n. 58279. Suomalaisista n. 95% syö kalaa [2], joten määräksi tulee 55792.

Best guess = 55792

Min = 55792

Max = 55792

Altistuvien keskimääräinen altistus

Rakensimme mallin laskemaan metyylielohopea saannin ja äidin elohopeapitoisuuden hiuksissa Suomessa: Monte-Carlo simulaatio Tämä altistuksen arviointi pohjaa äidin hiusten elohopeapitoisuuteen, sillä WHO suosittelee tätä menettelytapaa [3] riskin laskennassa ja laskentaa varten rakensimme mallin:

Suomen malli


Best guess = 0.0000829 ug/g in maternal hair

Min = 0.000001658 ug/g in maternal hair (viidesosa, vastaa noin 5% prosenttipistettä)

Max = 0.000415 ug/g in maternal hair (viisinkertainen, vastaa noin 95% prosenttipistettä)

Tausta tai kynnysaltistus

Best guess = 0

Min = 0

Max = 0

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Lasten keskushermoston kehityshäiriöt. Mitataan älykkyysosamääräpistemenetyksellä (-IQ points). IQ pisteiden vähenemä itsessään ei ole sairaus, vaan kun tietty IQ pistetaso alitetaan puhutaan vasta sairaudesta. Keskimäärin ihmisen IQ = 100 ja lievän kehityshäiriön, Mild Mental Retardation (MMR) rajana pidetään IQ = 70.

Riskinarviointimenetelmä kuvaus

Epidemiologinen


Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä

Suomalaisista 95% syö kalaa (Ahvonen & Honkanen 2003)

Laskenta

Laskenta on suoritettu Excel tiedostossa: WHO:n tekemä laskentamalli

Tuloksina saadaan metyylielohopea-altistuksen aiheuttamina 43 vuotuista MMR tapausta. Tämä voidaan myös kääntää tautitaakaksi, jota mitataan yksiköllä DALY. Tämän taudin tautitaakkakerroin on 0.361, kestoaika on ennustetun eliniän mittainen (ja diskottauksena 3% jos halutaan se huomioida). Malli antaa tulokseksi 513 DALYa.


Best guess: 43 MMR tapausta, 513 DALYa

Minimi: 34 MMR tapausta, 400 DALYa (viidesosa keskimääräisestä altistuksesta. Vastaa n. 5% persentiiliä)

Maksimi: 160 MMR tapausta, 1900 DALYa (viisinkertainen keskimääräiseen altistukseen verrattuna. Vastaa n. 95% persentiiliä)


Suomalainen tutkimus (35 vuotta kestänyt seurantatutkimus) selvitti että lievä kehitysvammaisuus ei vaikuta odotetun elinajan pituuteen (Patja et al 2000).

Kausaliteetti

Ilmiötä on kuvattu kansainvälisessä kirjallisuudessa laajalti. Tuoreimmat review-artikkelit ja meta-analyysit ovat Axelrad 2007, ja Cohen 2005. Nämä kummatkin käyttävät datanaan kolmea suurinta elohopealle tehtyä epidemiologista terveysvaikutustutkimusta (Uusi-Seelanti, Seychillit ja Färsaaret). Nämä tavoittavat jo pienille pitoisuuksille altistumisen rajat jollaista suomalaisten altistuminen on.


Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Altistuksen arviointi on monimutkainen tämän altisteen kohtalla ja epävarmuudet siirtyvät lopputuloksiin. Kalansyönti on hyvin henkilökohtainen asia ja vaihtelee paljon väestössä. Siksi maksimiarvioon on miltei mahdotonta saada näitä paljon kalaa käyttävien yksilöiden riskiä.


Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. [1] EVIRA. 2002. RISKIRAPORTTI – ELINTARVIKKEIDEN JA TALOUSVEDEN KEMIALLISET VAARAT
  2. Ahvonen & Honkanen 2003, EVIRA raportti 2006
  3. Poulin & Gibb, taulukko 1

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Olli Leino, Juha Villman: Metyylielohopea altistus Suomi. Opasnet 2010. Viitattu 27.09.2020.