Metyylielohopea-altistus Suomessa

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Millainen on tutkimus, jossa selvitetään suomalaisen väestön elohopea-altistumista ja sitä selittäviä tekijöitä siten, että näytteenkeräys on mahdollisimman yksinkertaista ja automatisoitua?

Vastaus

Tutkimussuunnitelma

  1. Tehdään satunnaisotanta suomalaisista aikuisista. Näille lähetetään postissa numeroitu kutsu osallistua tutkimukseen ja kirjallinen kyselylomake. Lomakkeen voi täyttää myös netissä, jolloin tunnisteeksi annetaan kyselylomakkeessa oleva tutkimusnumero.
  2. Nettilomakkeessa kysytään, haluaako henkilö osallistua elohopeapitoisuutensa määritykseen hiusnäytteestä. Kerrotaan, miten hiusnäyte otetaan. Jos haluaa, siirrytään altistuksen arviointiin. Jos ei halua, voi silti arvioida oman altistumisensa.
  3. Lomakkeessa kysytään kalansyöntiä, erityisesti hauensyöntiä ja kalan pyyntilähdettä, määriä ja viimeaikaista sekä pitkäaikaista syöntiä. Lisäksi kysytään muita selittäviä tekijöitä.
  4. Tietojen perusteella lasketaan arvio elohopeapitoisuudesta hiuksissa käyttäen apuna Bayes-mallia ja SYKEn tietoja eri vesistöjen kalojen elohopeapitoisuuksista. Jos henkilö täyttää paperilomakkeen nettilomakkeen sijasta, tiedot syötetään THL:ssä malliin ja vastaus lähetetään henkilölle postitse jatko-ohjeiden kanssa.
  5. Tulos kerrotaan käyttäjälle ja suhteutetaan väestön tietoihin.
  6. Altistuksen suuruuden perusteella henkilö arvotaan tutkimukseen tai tutkimuksen ulkopuolelle. Mitä suurempi altistus, sitä todennäköisemmin tutkimukseen kutsutaan. Tämän tarkoituksena on parantaa näyteanalyysien vaikuttavuutta ja alentaa kustannuksia.
  7. Henkilö ottaa hiusnäytteen ja lähettää sen tutkimusnumerolla varustettuna THL:een postissa vastaanottajan laskuun.
  8. THL määrittää elohopeapitoisuuden ja laittaa sen Opasnetiin tutkimusnumerolla varustettuna. Henkilö voi käydä katsomassa tuloksen netistä tutkimusnumeron perusteella.
  9. Bayes-mallia päivitetään jatkuvasti tiedon karttuessa. Myöhemmin mukaan tulevat saavat siis paremman altistusarvion heti kättelyssä.
  10. Tutkimuksesta tiedotetaan myös muuten kuin satunnaisotantaan joutuneille henkilöille. Kuka tahansa siis voi osallistua, ja muille kuin kutsutuille generoidaan tutkimusnumero nettilomakkeeseen. Itsevalikoituneet ihmiset eivät suoraan tule osaksi väestön altistumisarviota, vaan heitä käsitellään tuntemattomalla tavalla valikoituneena alaotoksena. Valikoitumisen selittäviä tekijöitä tutkitaan (ikä, sukupuoli, oma arvio altistumisen suuruudesta,...). Heidät voi kuitenkin arpoa elohopeamittaukseen, koska valikoitumisen syyt eivät vaikuttane altistustietojen ja todellisen altistumisen suhteeseen harhaa aiheuttavasti.
  11. Jos tarkoituksena on ainoastaan mallittaa todellista altistumista altistustietojen perusteella, satunnaisotantaa ei tarvita. Jos taas halutaan myös saada selville väestön keskimääräinen altistuminen ja sen vaihtelu, tarvitaan satunnaisotos.

Perustelut

Tavoitteena on hyödyntää interaktiivista nettisivua osallistujien motivoimiseen.

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>