Kuntakone

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun





Näkökulmia Kuntakoneeseen

Mikä Kuntakone on?

Kuntakone on verkkopalvelu, joka tarjoaa vuorovaikutuskanavan eri käyttäjäryhmien väliseen kommunikointiin ja työkalut ongelmanratkaisuun, kollektiiviseen suunnitteluun sekä päätöksentekoon tarvittavaan tiedonmuodostukseen. Kuntakone toimii tiedonmuodostuspaikkana, jossa asiantuntijat avustavat kansalaisia rajaamaan joukon kokonaisuuden kannalta järkeviä vaihtoehtoja. Eri vaihtoehdoista voidaan väitellä ja niitä voidaan vertailla keskenään kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Ratkaisuehdotuksista voidaan äänestää ja tehtyjen päätösten vaikutuksista voidaan kerätä tietoja tulevia päätöksentekotilanteita varten.


Kenelle Kuntakone on tarkoitettu?

Kuntakone on tarkoitettu kaikille: Kunnanvaltuutetuille, yksittäisille kuntalaisille, eturyhmille (esim. vesiosuuskunta tai asunto-osakeyhtiö), tutkijoille, ammattipäättäjille, puolueille, virkamiehille, kansalaisjärjestöille jne.


Mitä rajapintoja eri käyttäjäryhmille on?

Tässä on esitelty useita ideoita siitä, millaisia toiminnallisuuksia Kuntakone voisi sisältää. Ne esitetään jonkin käyttäjän näkökulmasta, mutta kaikki toiminnallisuudet ovat avoimia ja kaikkien käytettävissä.

Kunta-apuri
Kunnanvaltuutetun työpöytä, josta näkyvät päätettäväksi tulevat asiat, niistä käytävät keskustelut, aiheeseen liittyvät mahdolliset mallit tai arvioinnit ja eri ryhmien esittämät tavoitteenasettelut.
Agora
Tori, jonne kansalaiset voivat kokoontua keskustelemaan tärkeistä asioista. Vapaamuotoisia keskusteluja jäsennetään keskustelusääntöjen perusteella kohti tiivistä synteesiä pyrkimyksenä toisaalta helpottaa asiaan perehtymistä ja toisaalta häivyttää räyhäämistä. Asioita ei järjestetä esityslistan tai organisaation mukaan kuten Kunta-apurissa vaan keskustelujen ajankohtaisuuden ja kiihkeyden.
Avoin mallikirjasto
Mallittajat voivat ladata avoimia malleja järjestelmään vapaasti käytettäväksi, lukea kriteereitä siitä, mikä tekee malleista avoimia ja miten niitä pitää muuttaa jotta ne voi lahjoittaa mallikirjastoon. Kirjastosta löytyy myös ohjeita omien mallien yhdistämisestä muiden mallien kanssa isommaksi ja paremmaksi mallijärjestelmäksi. Avoimet mallit ovat kirjastossa kaikkien välittömästi käytettävissä napinpainalluksella.
Avoin data
Tutkijat ja viranomaiset voiva avata hallussaan olevaa dataa kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Myös tutkimustuloksia voi täällä kuvata jäsennetysti niin, että niiden suora jatkotyödyntäminen helpottuu.
Syvämiete
Niille, jotka haluavat ymmärtää laajempia kokonaisuuksia. Syvämiete yhdistää malleja, keskustelun pohjalta löytyneitä arvoja ja dataa suureksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden avulla voi ymmärtää osaoptimien sijasta sitä, mikä olisi kokonaisuuden kannalta hyväksi.


Kuinka Kuntakonedemokratiaan siirrytään? Useat alla luetelluista mahdollisuuksista eivät realisoidu välittömästi vaan vaiheittain siirtymäkauden aikana, jonka pituus voi vaihdella aihepiiristä riippuen. Useita toimintoja kannattaa kuitenkin ajaa ns. varjoparlamentissä ilman että esimerkiksi kansalaisparlamentin päätökset olisivat poliittisiin toimijoihin nähden velvoittavia ja sitovia tällä hetkellä. Paitsi demokratiakäytäntöjen ylhäältä päin tapahtuva uudistamine myös 'vaalikoneilmiö' tulee takaamaan varjoparlamenttitoiminnan vaikuttavuuden ja myöhemmässä vaiheessa siitä voidaan luopua.


Mitä kuntalaiset voivat tehdä Kuntakoneen avulla?

  1. nähdä selvityksen valmisteluun tulevista, käynnissä olevista tai päättyneistä kuntalaisia koskettavista hankkeista käsittäen mm.
    1. seuraavan valtuuston kokouksen esityslistan
    2. selkokielisen taustoitetun analyysin viralliseen käsittelyyn tulevista hankkeista erityisesti mahdollisten henkilökohtaisten vaikutusten suhteen. Analyysi voi perustua kansalaisjournalismiin kuten havainnollistettu Asialistan kotisivulla.
      • Kuntakoneen käyttäjien yhteisöllisesti tuottama 'taustoitettu esityslista' havainnollistaa esimerkiksi, mikä on päätösehdotusten mahdollinen vaikutus kuntalaisten henkilökohtaiseen elinympäristöön, veroihin, henkilökohtaisiin terveysindekseihin jne. Analyysiä voidaan täydentää kvantitatiivisilla malleilla, joiden avulla eri päätösvaihtoehtojen ennustettavia vaikutuksia voidaan tutkia tarkemmin.
      • Kattavammin Asialistan ja Opasnetin toimintafilosofioiden samankaltaisuutta on tarkasteltu sivulla Asialista-FI. Tiivistetysti voidaan sanoa, että Asialista erikoistuu yhteisölliseen tiedonjalostukseen kansalaisjournalismin keinoin ja Opasnet erikoistuu yhteisölliseen tiedonjalostukseen mallipohjaisin tieteellisin keinoin. Tieteellinen viesti pitää kuitenkin avata ymmärrettäväksi ja havainnolliseksi tavallisille kansalaisille ja päättäjille, joten (tutkija-avusteista) kansalaisjournalismia tarvitaan myös tähän tehtävään.
    3. hankkeiden taustalla olevan 'raakadatan' sekä joko virkamiesvoimin tai kansalaisjournalismin keinoin yhteistyönä tuotetun jalostetumman tiedon, joka käsittää esimerkiksi
      • yli kuntarajojen ulottuvat hankkeet (esim. valtakunnalliset tai EU-laajuiset aloitteet)
      • valmisteluun liittyvät tekniset ym. dokumentit jotka ovat käytössä (1) kunnanvaltuutetuilla (2) hanketta valmistelevilla virkamiehillä (3) konsulttiyrityksillä, jotka osallistuvat hankevalmisteluun
      • esityslistojen ja hankkeiden historiatiedot
      • toteutuneiden hankkeiden seurantatiedot (osa tiedoista voidaan saada 'kansalaistutkijoilta' tyytyväisyyskyselyiden tai kuntalaisten havaintojen ja raporttien pohjalta, vrt. Asialista-FI)
  2. tehdä valtuustoaloitteita
  3. äänestää sähköisesti asiavaaleissa (neuvoa-antavasti tai suorasti) esim. parhaasta ratkaisuvaihtoehdosta päätettäessä valtuuston kokouksessa. Vaikka äänestys ei ole ilman erillistä sopimusta sitova valtuutettuihin nähden, talletetaan kaikista äänestyksistä, mukaan lukien normaalit valtuustoäänestykset, tilastotiedot sekä valtuutettujen että kuntalaisten äänistä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää yleistetyissä vaalikoneissa parlamentti-, (presidentti-), ja kuntavaaleissa (Huom! Kaikkien ei tarvitse äänestää kaikesta).
  4. äänestää sähköisesti ehdokasvaaleissa, eli kunnallis-, eduskunta-, EU-, ja presidentinvaaleissa sähköisesti (sähköisen äänestyskäytännön läpilyönti EU-laajuisesti voi viedä aikaa)
  5. käydä keskustelua ja väitellä ideoista ja ehdotuksista
    • kvalitatiivisesti (normaali 'arvoväittely', kuten valtuustoissa on yleensä tapana, käytössä pehmeät arvot joista vaikea uuttaa numeerisia parametrejä)
    • kvantitatiivisesti (käyttäen hyväksi hankkeiden valmisteluinformaatiota ja kuntakoneen tarjoamia malleja, jotka voivat olla eksaktisti samoja, tai yhtä suorituskykyisiä kuin virkamiesten tai konsulttiyrityksen käyttämät)
  6. vertailla kvantitatiivisesti omia tai oman eturyhmän ehdotuksia virkamiesten tai konsulttiyritysten ehdotuksiin (tämän vuoksi on tärkeää että myös tekninen taustamateriaali avataan kuntalaisille esityslistojen yhteydessä. Ammattilaiset (= koulutetut kuntalaiset, riippumattomat tutkijat jne.) voivat taustamateriaalista muodostaa kvantitatiivista dataa vertailuja varten). Vertailua helpottavat erilaiset indeksit, joita havainnollistetaan alla:
    • Esim. vireillä olevien suunnitelmien vaikutuksia voidaan arvioida kunkin kuntalaisen henkilökohtaiseen 'Hyvinvointi-indeksiin' mallipohjaisesti eri suunnitteluvaihtoehtojen pohjalta. Indeksejä voidaan kehittää myös palvelemaan erilaisten ryhmien tarpeita. Mikäli suunnitelmat vievät ryhmän hyvinvointi-indeksejä huonoon suuntaan, voi ryhmä lähteä vastustamaan suunnitelmaa tai parantamaan sitä omalta kantiltaan joko omin avuin tai muiden (asiantuntija)verkostojen kanssa tai yhteistyössä virkamiesten kanssa.
    • Hyvinvointi-indeksin käsitettä voidaan käyttää systemaattisesti päätöksenteossa ja suunnittelussa 'valuuttana' kuten rahaa reaalimaailmassa. Tämän ajatuksen ympärille voidaan synnyttää Elämänlaatupörssi.
  7. tarkastella historiadataa suoritetuista vertailuista ja arvioinneista
  8. rakentaa ehdotuksia valitusta näkökulmasta yhdessä virkamiesten ja asiantuntijoiden kanssa (eli kun JOKO kvalitatiivisten argumenttien pohjalta TAI kvantitatiivisen vertailun pohjalta ollaan loydetty tiettyä eturyhmää tyydyttävä ratkaisumahdollisuus, lisätään se 'finalistien' joukkoon, joista valtuusto valitsee omin menetelminsä 'sopivimman'. Myös kuntalaiset voivat varjoparlamentissa valita oman suosikkinsa mikäli heillä ei ko. päätöksessä ole suoraa valintavaltaa syystä tai toisesta.)
  9. saada monimutkaista, päätöksentekoon vaikuttavaa, informaatiota yksinkertaisesti ja selkeästi visualisoituna (esim. Gapminder). Ammattimaisin työkaluin voidaan datalle suorittaa esim. verkosto-, korrelaatio-, yms. analyysiä.
    • Esimerkkinä monimutkaisen informaation yksinkertaistuksesta mainittakoon erilaiset terveys- ja Hyvinvointi-indeksit. Näitä voidaan kehittää ja laskea useaan kuntalaisten arkipäiväisen elämään liittyvien asioiden suhteen, joita on mm. hahmoteltu sivulla Virtuaalikunta.


Mitä virkamiehet voivat tehdä Kuntakoneen avulla?

  1. saada tietoonsa kuntalaisten mielipiteitä tulevista suunnitelmista ja havaintoja toteutetuista päätöksistä
  2. käyttää samoja tiedontuotantotyökaluja kuin kuntalaiset ja suunnittelijat
  3. osallistua keskusteluun esimerkiksi tuomalla siihen ammattilaisnäkemystä ja moderoimalla väittelyitä
  4. ottaa kuntalaiset tehokkaammin mukaan kuulemis- ja valmisteluprosessiin
  5. suorittaa tehokaampaa resurssien optimointia data- ja mallipohjaisesti
  6. tarkkailla ja kerätä statistiikkaa päätöksentekoa varten aiempaa tehokkaammin prosesseista ja ilmiöistä


Mitä ammattipäättäjät voivat tehdä Kuntakoneen avulla?

  1. ymmärtää käytännön päätöksenteolle tärkeiden asioiden taustoja ja rajoituksia (monimutkaiset kokonaisuudet kuten budjetti, luonnonvarat, lakirajoitteet) ilman syvällisempää teknistieteellistä osaamista
  2. vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen pystyen tarjoamaan kvantitatiivisia argumentteja (missä mahdollista) ehdotustensa taustaksi ja tueksi
  3. Puolueet voivat arvottaa puolueohjelmansa kansalaisilla/kuntalaisilla. Tulevaisuuden puolueohjelmien pitäisi sisältää esimerkiksi mahdollisimman yksityiskohtainen budjettiehdotus jota kansalaiset voisivat kritisoida, parantaa ja käyttää vaaleissa valintakriteerinä erityisesti jos puoluekanta on epäselvä. Näin voisi toimia esim. Wikipuolue.


Kuka Kuntakonetta rakentaa?

Kuntakoneeseen sisältöä tuottavat useat tahot ammattitutkijoista amatööreihin, koululaisista (citizen science) virkamiehiin.


Kuntakone sisältää elementtejä monista olemassa olevista tai suunnitteilla olevista järjestelmistä ja ympäristöistä kuten

  1. Opasnet (väittely, yhteisölliset tiedonmuodostustekniikat, kvantifiointi)
  2. Asialista (yhteisöllinen tiedontuotanto esityslistalla olevien päätösten taustoista ja suhteista)
  3. Eduskunnan vahtikoira (seurantastatistiikka)
  4. Simupedia (kvantitatiivisen vertailun mahdollistavat mallit ja data)
  5. Vaikutuskanava.fi (aloitteen teko, kvalitatiivinen väittely-keskustelu, äänestys, seuranta)
  6. helsinkikanava.fi (puheenvuorot, varjoparlamentti)

Kuntakonetta voidaan myös rakentaa palanen kerrallaan. Lisäksi on huomattava että esimerkiksi keskustelua eri aiheista pitää voida käydä niillä foorumeilla, jotka käyttäjät itselleen luonnollisimmiksi kokevat.


Kvalitatiivinen (= ei-kvantifioitava) väittely Kuntakoneessa

  1. samantapainen kuin Vaikutuskanavalla oleva menetelmä sillä lisäyksellä että pitkissä ketjuissa keskustelijat äänestävät määräaikaan mennessä keskustelun aiheen kannalta merkittävimmistä kommenteista (jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia) keskustelun aiheen kannalta. Tärkeimmät kerätään yhteenvetosivulle, jotta kaikki jatkopäätöksentekoon osallistuvat voisivat edes tutustua yhteenvetoon ennen lopullista päätöstään. Tämän menetelmän tarkoitus on sivistää kaikkia keskustelun osapuolia käsillä olevasta asiasta ja siihen liittyvistä näkökulmista. Lyhyissä ketjuissa tiiviistelmää ei luonnollisesti tarvita.
  2. Hienostuneempia väittelymenetelmiä ei kannata ottaa käyttöön sillä riskinä on että suuri yleisö kokee ne liian monimutkaisina. Hintana on taas se että väittely ei konvergoi.


Mallipohjainen kvantitatiivinen vertailu ja testaus (= ideoiden ja ehdotusten kilpailu) Kuntakoneessa

  1. Fakta: konsulttiyritykset, virkamiehet ja suunnittelijat jalostavat päätöksentekoa varten informaatiota malliavusteisesti siitä riippumatta osaavatko tai ymmärtävätkö kansalaiset ja politiikot kvantitatiivisia mallipohjaisia perusteluja. Tätä epädemokraattista piirrettä voidaan häivyttää voimauttamalla kaikki päätöksenteon osapuolet samoilla työkaluilla ja riittävällä verkostopohjaisella asiantuntemuksella.
  2. Kaikkien ei tarvitse osata mallintaa, monessa tapauksessa riittää että asiantuntijaverkostojen kokoa kasvatetaan (vrt. esim. verosuunnittelu), ja että asiantuntijat muuttavat tietämyksensä helpommin ymmärretävään muotoon esim. datan visualisoinnin avulla
  3. Kaikkea ei voi konvertoida numeroiksi tai suhteiksi. Näissä tapauksissa käytetään perinteistä kvalitatiivista väittelytaktiikkaa, josta jokin osakokonaisuus voidaan ehkä kvantifioida erikseen (esim. ydinvoima, pitäisikö rakentaa lisää vai ei: osaan argumenteista selvä tieteellisesti kvantifioitava vastaus, osaan ei)
  4. Kvantitatiivisen (= vertailun mahdollistavan) päätöksenteon alueita, joilla mallinnusta käytetään tällä hetkellä yleisesti, ovat mm.
    • Kaavoitus
    • Vesihuolto, jätehuolto
    • Liikennesuunnittelu ja logistiikka
    • Monet energiantuotantoon liittyvät kysymykset
    • Monet ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset (esim. ruoka, melu, saasteet...)
    • Monet ekologiset kysymykset (esim. hiilijalanjälki)
    • arkkitehtooniset ratkaisut (esim. wikivermo ja sen yleistykset)
    • budjetti (valtion, kunnan)
    • kaupunkisuunnittelu
    • ylläpito (kiinteistöt, tieverkosto, teollisuuslaitokset jne.)
    • Virtuaalikunta-kaavio sisältää useita aihepiirejä, joiden mallipohjainen suunnittelu ja ennustaminen on mahdollista.


Kepit ja porkkanat

  • 1. Virkamiehet saatavissa mukaan yhteispeliin
  • lainsäädännöllä (esim. yhteistyövelvoite, kuulemiskäytäntö jne.)
  • esimerkkiä näyttämällä ja demonstraatioita tekemällä
  • 2. Tutkijat saatavissa mukaan sisällöntuotantoon
  • tarjoamalla uusi julkaisukanava, joka tarjoaa mahdollisuuden tutkimuksen politiikkarelevanssin todistamiseen rahoittajille sekä suurelle yleisölle
  • maallikoiden arvostus, maineen kasvu
  • maailmanparannuksellinen motivaatio
  • kaupallistamisnäkökulmat
  • 3. Poliitikot saatavissa mukaan jakamaan valtaa
  • numeropelipsykologialla
  • yleistetyn vaalikoneen sisältämällä informaatiolla (vrt. tavallisen vaalikoneen käytön yleistyminen puolueiden alussa esittämästä kiellosta huolimatta) Indeksit: äänestysstatistiikka, vaalirahakone (P. Kola), kvantitatiivisen mallivertailun tuottama statistiikka vs. varjoparlamentti äänestykset jne.
  • 4. Kansalaiset saadaan mukaan vain jos jaossa on valtaa vaikuttaa itseä koskettaviin asioihin
  • kiinnostus lisääntyy kun päätös ja sen vaikutukset (mallipohjaiset ennustukset tai tilastot) henkilöidään ja lokalisoidaan maantieteellisesti


Paradigman muutokset

  1. Virkamieskoneisto siirtyy suoraan palvelemaan kuntalaisia
  2. Tutkijat voivat suoraan tuoda mallinnus- ja analyysivoimansa kuntalaisten käyttöön julkaisemalla avointa informaatiota (dataa, malleja, artikkeleita) Kuntakoneessa. Samalla he voivat perustella tutkimuksensa politiikkarelevanssia helposti.
  3. Tieteellisen uransa tehneet hallintoon siirtyneet tutkijat voivat käyttää laajaa yleistietämystään esim. keskustelujen moderointiin (muistaen kuitenkin että arvostus ei vertaisverkoissa tule automaattisesti vaan ansaintalogiikalla)
  4. Kansalaiset eivät ole enää passiivisia tiedon loppukäyttäjiä vaan he voivat 'citizen science'-tyyliin olla myös tiedon tuottajia osallistumalla kyselyihin (tutkijoiden tai virkamiesten), havainnomalla ja raportoimalla lähiympäristöstään (motivaatio vrt. palkattu ulkopuolinen) Kuntakoneeseen valmiiksi tehtyjen rajapintojen kautta. Samaan tyyliin voidaan myös koostaa muuta kuntalaisia koskevaa tietoa kuten esim. terveyteen ja sairauksiin liittyvistä asioista, jotka voidaan viedä suoraan terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
  5. Poliittisten puolueiden ja etujärjestöjen rooli siirtyy selkeämmin ratkaisuehdotusten tuottajan rooliin, kts. esim. Wikipuolue
  6. Poliittisten päättäjien päätösten täytyy pysyä kuntakoneen määrittämissä kvantitatiivisissä raameissa (esim. ennalta sovittuja budjetti-, hiilijalanjälki- ym. reunaehtoja on kunnioitettava. Nämä ns. kovat rajoitukset poistavat jo monta vaihtoehtoa käsittelystä (esim. kaikille maailman kansalaisille ei voida tarjota sähköautoa koska litiumin rajallinen määrä estää sen tms.).

Johdantoa avoimeen päätöksentekoon

Kansalaisten mielenkiinto poliitiikkaan laskee tasaisesti sillä mahdollisuudet vaikuttaa jatkuvasti (ei vain kerran neljässä vuodessa) esimerkiksi oman lähiympäristön suunnitteluun ja suunnitelmien toteutukseen tuntuvat vähäisiltä. Nykymallisesta päätöksentekokäytännöstä on mahdollista siirtyä asteittan kohti aidosti osallistuvaa demokratiaa, jossa kuntalaiset voivat suoraviivaiseti toimia monissa eri rooleissa. Näin saavutetaan useita etuja kokonaisuuden kannalta. Hyvänä esimerkkinä toimii ympäristö- ja yhteiskuntasuunnittelu. Mikäli kuntalaiset pääsevät osallistumaan aktiivisemmin esimerkiksi oman asuinalueensa suunnitteluun kaikilla siihen kuuluvilla osa-alueilla ammattilaisten avustamina, paranee asumisviihtyvyys sekä yleinen hyvinvointi tarvelähtöisen suunnittelu- ja toteutusprosessin myötä.

Yhteiskunta on muuttumassa kohti aktiivisten toimijoiden verkostoja. Jo olemassa olevien verkostojen argumentaatiovoimaa tehostavat uudet yhteisölliset päätöksentekotyökalut. Verkostot voivat yhteistyössä virkamiesten kanssa tarjota laajemman näkökulman asioihin kuin mitä nykysysteemissä on mahdollista. On kuitenkin vältettävä ideoiden ja argumenttien hallitsematonta kakofoniaa. Niinpä tarvitaan järjestelmiä, joissa ideat ja ehdotukset voivat vapaasti kilpailla toisiaan vastaan, ja niitä pystytään vertailemaan sekä kvalitatiivisilla että usein myös kvantitatiivisilla argumenteilla avoimemmin ja helpommin kuin aiemmin.

On myös selkeä tarve käyttää asiantuntijatahojen tietämystä hyväksi erityyppisten ryhmien keskustelun organisoinnissa ja huonojen vaihtoehtojen poissulkemisessa. Asiantuntijatahoja voivat olla paitsi virkamiehet, myös korkeakoulututkijat, edistyneet harrastajat tai valtion tutkimuslaitosten edustajat. Heidän tietämystään ja näkemystään on mahdollista jakaa kaikille kiinnostuneille uusien joukkoälyä hyödyntävien yhteisöllisten päätöksentekoympäristöjen kautta. Tällaista ympäristöä edustaa parhaillaan rakenteilla oleva Kuntakone.

Kuntakonetta voivat käyttää niin yksittäiset kansalaiset kuin järjestöt, puolueet, virkamiehet, amatöörit ja ammattilaiset itselleen sopivalla tavalla. Tämän vuoksi Kuntakone sisältää lukuisia toiminnallisuuksia sekä itse päätöksentekoprosessin suhteen että sen vaatiman tiedon tuottamiseksi. Monet näistä toiminnallisuuksista ovat jo toteutumassa käynnissä olevissa hankkeissa kuten esimerkiksi kuntalaisen mahdollisuus saada helposti selkokielinen tiivistelmä valtuustojen esityslistoista. Jotta päätöksentekoon voitaisiin nostaa lisää vaihtoehtoja ruohonjuuritasolta, pitää avoimen datan ajan hengessä avata kansalaisille Kuntakoneen kautta myös kaikki ammattipäättäjienkin käytössä oleva informaatio kuten konsulttien ja virkamiesten tuottamat dokumentit ja mallit.

Mitä avoimella datalla ja informaatiolla sitten voidaan tehdä Kuntakoneessa? Niitä voidaan käyttää kilpailevien ehdotusten ja ideoiden kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen vertailuun. Tämänhetkisessä systeemissä esimerkiksi pieni joukko virkamiehiä ja konsultteja käyttää paljon valtaa tuottaessaan ammattipäättäjille mallipohjaisia ennusteita suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kuntakone tuo saman asiantuntijapalvelun kaikkien ulottuville akateemista crowdsourcing-ideologiaa toteuttamalla. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiön jäsenet voivat suunnitella yhdessä arkkitehdin kanssa verkkoselainta käyttämällä uuden asuinrakennuksensa ulkonäön ja toiminnallisuudet. He voivat myös saada arvion lähistöllä sijaitsevan tien aiheuttamasta pienhiukkasaltistuksesta ja käyttää kvantitatiivista argumenttia kommunikoidessaan hallintoon päin muutosehdotustaan. Kunnan virkamiehet voivat käyttää samoja Kuntakoneesta löytyviä työkaluja arvioidessaan vaikkapa uuden automarketin aiheuttamaa hiilidioksidijalanjalkeä.

Vaikka nykyaikaisessa yhdyskuntasuunnitteluprosessissa hämmästyttävän monet asiat ovat kvantitatiivisesti mitattavissa, mallinnettavissa ja ennustettavissa, jää toki politiikan kenttään paljon aiheita, jotka eivät tähän muottiin taivu, mutta joiden argumentointiin voi kvantifiointi antaa lisäselvyyttä. Kuntakone tukee luonnollisesti myös kvalitatiivista vuoropuhelua ja arvokeskustelua, jotka tavanomaiseen politiikkaan kuuluviksi mielletään. Kuntakoneen kautta voi kuntalainen tehdä valtuustoaloitteita, sekä väitellä ja äänestää niin varsinaisissa henkilövaaleissa kuin asiakysymysäänestyksissäkin virtuaaliparlamenttiperiaattella esimerkiksi aina valtuuston kokousten yhteydessä. Kuntakone kerää statistiikkaa niin virallisten edustajien kuin kuntalaistenkin mielipiteistä ja tarjoaa näihin erilaisia vertailevia näkökulmia yleistetyn vaalikoneen tapaan.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Käyttäjilleen palvelu tulee olemaan täysin ilmainen. Kuntakoneen mallipohjainen päätöksenteko-osio ammentaa ammattimaisesta sisällöntuotannosta (josta suurelta osin vastuussa ammattitutkijat yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa) ja avoimesta datasta. Open Access-julkaisupolitiikka on jo lyönyt itsensä läpi maailmalla.

Tiivistäen voidaan todeta, että itse asiassa avoin data, jonka tuottamiseen hallinto on jo sitoutunut, johtaa luonnollisesti ja vääjäämättä avoimeen päätöksentekoon, jossa hyödynnetään niin määrällisiä kuin laadullisiakin argumentteja kaikkien päätöksentekoprosessin osapuolten toimesta mahdollisimman yhteismitallisella tavalla. Tämä avoimen päätöksenteon kulttuuri perustuu pyrkimykselle kehittää yhteiskuntaa laajamittaisen kollektiivisen oppimisen avulla. Tässä oppimisprosessissa päättäjät, asiantuntijat ja tavalliset kansalaiset ovat kaikki sekä opettajia että oppilaita.


Yhtymäkohtia avoimeen dataan

  1. Nettiajan kansalaisyhteiskunta-Työpaja 6.10 Apps4Finland-kilpailun yhteydessä (työnimi THLn teemalle on Avoimesta datasta avoimeen päätöksentekoon)
  2. Deadline kaikille Apps4Finland-sarjoille 31.8.2010, sovellukset avataan yleisöäänestykselle 1.8.2010.
  3. Deadline World Summit Award Finland-sarjalle 31.8.2010. Mahdollinen sarja: e-Government & Institutions tai e-Health & Environment.
  4. Avoimet dokumentit (päätöksentekoon liittyvä materiaali) ovat avointa dataa vaikkakaan eivät koneluettavassa muodossa. Parametrien uuttaminen kvantitatiivista vertailua varten vaatii asiantuntijaa monessa tapauksessa
  5. Arviointien ja vertailujen tuottamat tulokset on oltavat avoimia ja uudelleen käytettäviä
  6. Datan lisäksi myös hallinnon käyttämien mallien pitää olla avoimia (esim. verobudjetointi, liikennesuunnittelu, ympäristöriskiarviointi jne.)
  7. THL:n tietovarastojen avaaminen (statistiselle analyysille ilman personointia)


Linkkejä

  • Kts. Opastopian_toimintaympäristö
  • Elämänlaatupörssi on yksi ilmentymä Maailma pelinä -ideasta. Politiikan tekeminen mielenkiintoiseksi suoralla rahapalkintomenetelmällä jakaa tiettyjä piirteitä Prediction market-konseptin kanssa. Vrt. Pentagonin subventoima Policy analysis market, jossa 'pelureilla' oli mahdollisuus veikata Lähi-Idän politiikan suuntaa ml. terroriteot, vallankumoukset jne. New York Timesin mukaan palvelu suljettiin päivä avaamisensa jälkeen sillä kuten rahamarkkinoitakin, voidaan muitakin markkinoita manipuloida ja jotkin ennusteet voivat muodostua itsensä toteuttaviksi.
  • Friendly favors inflatoitumaton valuutta, joka ei pohjaudu rahaan.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Sami Majaniemi: Kuntakone. Opasnet 2010. Viitattu 18.04.2019.