Kosteusvauriot altistus

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Rakennusten kosteusvaurioihin voi liittyä mikrobikasvua, ja mikrobikasvun sekä materiaalien kostumisen seurauksena voi syntyä hiukkasmaisia ja kaasumaisia päästöjä, jotka altistavat sisätiloissa oleskelevia. Vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta minkään yksittäisen, kosteusvaurioihin liitetyn altisteen ja/tai pitoisuuden ja terveysvasteen välillä ei olla pystytty kiistatta osoittamaan, on lukuisissa maissa tehdyissä epidemiologisissa tutkimuksissa  osoitettu, että kosteus- ja mikrobiongelmaisissa rakennuksissa asuvilla on lisääntynyt riski hengitystieoireiden ja -sairauksien esiintymiselle. Kirjallisuudessa on viitteitä myös asuntojen kosteusvaurioille altistumisen seurauksena kohonneesta astmariskistä. Tässä tarkastelussa on käytetty altisteen mittasuureina 1) asukkan itsensä raportoimia ja 2) tutkijan tekemiä havaintoja kosteusvauriosta asunnossa.

Altistumisreitit ja rajaukset

Altistuminen tapahtuu pääosin hengitysteitse

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Asukkaiden itsensä raportoimia kosteusvaurioita asunnon sisätiloissa: 5.3% (Turunen ym. 2008)

Tutkijan havaitsemia merkittäviä kosteusvaurioita asunnon sisätiloissa: 33% asuintaloista (Chelelgo et al. 2001)

Best guess = 15% 
Min = 5%
Max = 33%

Altistuvien keskimääräinen altistus

Altistuminen on luokiteltu "kyllä" tai "ei"

Tausta- tai kynnysaltistus

Ks. yllä. Lähestymistavan (epidemiologinen) vuoksi tausta- tai kynnysaltistusta ei oteta laskuissa huomioon

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Vaikutus 1: Astma

Vaikutus 2: Alahengitystieoireet (COPD)

Vaikutus 3: Ylähengitystieoireet

Riskinarviointimenetelmän kuvaus

Epidemiologinen

RR per altistumisyksikkö

Fisk et al. 2007

Vaikutus 1

Lääkärin diagnosoima astma
Best guess = OR 1.37
Min = OR 1.23
Max = OR 1.53
Astman puhkeaminen
Best guess = OR 1.34
Min = OR 0.86
Max = OR 2.10
Vaikutus 2
Best guess = OR 1.50
Min = OR 1.38
Max = OR 1.86
Vaikutus 3
Best guess = OR 1.70
Min = OR 1.44
Max = OR 2.00

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä

Vaikutus 1: Astman alkaneet erityiskorvausoikeudet KELA:n lääkekorvausrekisterissä v. 2006 (kaikki ikäluokat, yhteensä 14561).

Työperäiset astmat on käsitelty erikseen.


Vaikutus 2: Aikuisväestöllä alahengitystieoireita päivittäin/lähes päivittäin 5.7% (Turunen et al. 2008).


Vaikutus 3: Aikuisväestöllä ylähengitystieoireita päivittäin/lähes päivittäin 9.8% (Turunen et al. 2008).

Sairauden aiheuttamat DALYt Suomessa

Vaikutus 1: 9 000 (Astma)

Vaikutus 2: 14 000 (COPD)

Vaikutus 3: 4 000


(Hengitystiesairaudet yhteensä: 27 000)


http://www.who.int/entity/healthinfo/global_burden_disease/gbddeathdalycountryestimates2004.xls


Kausaliteetti

"There is sufficient evidence of an association between indoor dampness-related factors and a wide range of respiratory health effects, including asthma development, asthma exacerbation, current asthma, respiratory infections, upper respiratory tract symptoms, cough, wheeze and dyspnea. There is insufficient evidence of a causal relationship with any of the health outcomes reviewed, although for asthma exacerbation, there is almost enough evidence to meet the criteria of causality for dampness-related agents.” (WHO, Institute of Medicine 2004)

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Altistumisen määritelmään liittyvät tekijät: kosteusvaurioaltistuminen on eri tutkimuksistä määritelty eri tavoilla, jotka voivat viitata esim. rakennuksissa joko yhdessä tai erikseen havaittuihin kohonneisiin sisäilman suhteelliseen kosteuden arvoihin, rakenteiden / rakennusmateriaalien kohonneisiin kosteuspitoisuuksiin, vesivahinkoihin, vuotojälkiin, home/mikrobikasvuun, tai homeen hajuun. Määritelmästä riippuen esiintyminen rakennuskannassa voi vaihdella suuresti (homeen hajua esiintyy muutamassa prosentissa asuinrakennuksia, kun taas eri asteisia vuotojälkiä voi esiintyä valtaosassa rakennuksia). Tyypillisesti altistuminen on arvioitu rakennuksen tasolla (rakennus luokiteltu vaurioituneeksi / vaurioitumattomaksi) joka on erittäin karkea luokittelu. Lisäksi omissa tutkimuksissamme on havaittu, että esim. kosteusvaurioiden sijainnilla, laajuudella ja vaurioituneella materiaalilla on merkitystä arvioitaessa altistumista suhteessa terveysvaikutuksiin (mm. Pekkanen et al. 2007, Haverinen 2002).

Altistumisen arviointimenetelmiin liittyvät tekijät: tyypillisesti tutkimukset perustuvat joko asukkaiden itsensä raportoimiin vaurioihin (johon voi liittyä epävarmuutta riippuen asukkaiden koulutustaustasta, herkkyydestä jne.) tai tutkijoiden tekemiin havaintoihin (jotka ovat objektiivisia mutta rajoittuvat vain tutkimuksen tekohetkellä havaittuihin vaurioihin: myös eri tutkijoiden väliset havainnot voivat vaihdella koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen).

Osa altistumisesta voi tapahtua myös muualla kuin kotiympäristössä (työpaikat, koulut). Tässä tarkastelussa ei ole kuitenkaan huomioitu esim. työpaikka-altistumista, vaan sen aiheuttaman tautikuorman on arvioitu kuuluvan arvioon työperäisten astmojen määrästä.

Riskiestimaatteihin liittyvä epävarmuus: mm. julkaisuharha (positiiviset, tilastollisesti merkitsevät tulokset raportoidaan herkemmin kuin negatiiviset, ei merkitsevät tulokset), sekä erit. astman puhkeamiseen liittyvien tutkimusten pieni lukumäärä. Mahdollisten sekoittavien tekijöiden kontrolloimattomuus.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Chelelgo J, Haverinen U, Vahteristo M, Koivisto J, Jääskeläinen E, Husman T, Nevalainen A. Analysis of moisture findings in the interior spaces of Finnish housing stock. Journal of the Air and Waste Management Association, 51, 69-77 (2001).

Fisk WJ, Lei-Gomez Q, Mendell MJ. Meta-analyses of the associations of respiratory health effects with dampness and mold in homes. Indoor Air 17, 284-296 (2007).

Haverinen U. Modeling moisture damage observations and their association with health symptoms. Doctoral Dissertation. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A10/2002.

Institute of Medicine of the National Academies. Damp indoor spaces and health. The National Academies Press, Washington D.C., USA (2004).

Pekkanen J, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Korppi M, Putus T, Nevalainen A. Moisture damage and childhood asthma - a population-based incident case-control study. European Respiratory Journal, 29(3), 509-515 (2007).

Turunen M, Paanala A, Niemi M, Villman J, Nevalainen A, Haverinen-Shaughnessy U. Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus - internetpohjainen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä (ALTTI). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/2008.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Ulla Haverinen-Shaughnessy, Olli Leino: Kosteusvauriot altistus. Opasnet 2010. Viitattu 27.09.2020.