Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi4563
Moderaattori:Opashknet (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Tämä sivu sisältää kirjallisuutta ja muuta taustatietoa Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 varten.

1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä fyysinen ympäristö

1a. Hyvä ravitsemus ja laadukkaan ruokailun edistäminen

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

Muuta materiaalia teemaan liittyen

Muita julkaisuja tms.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

1b. Talous-, jäte- ja muut vedet

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Vesiturvallisuuden edistämisellä tähdätään nykyistä pienempään riskiin sairastua veden välityksellä leviäviin sairauksiin. Suomen tavoite, jota vielä ei ole saavutettu, on vuositasolla enintään 1 sairastunut / 10 000 asukasta. Vesiturvallisuuden tulevaisuuden merkittävimpiä uhkia ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat sääilmiöt, vesijohtoverkostojen kunnon jatkuva heikentyminen ja puutteellinen peruskorjaus sekä vesiturvallisuuden kannalta merkittävien taudinaiheuttajien rantautuminen Suomeen.

• Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, Lontoo 17.6.1999. Pöytäkirjaan liittyvät kansalliset tavoitteet ja tavoitepäivämäärät, 15.2.2008. [1]
• Number of outbreaks of waterborne diseases attributable to drinking-water and bathing water each year. 2009. WHO/ENHIS report. [2]
• Ruokamyrkytykset Suomessa 2010. Eviran ja THL:n yhteisraportti. Eviran julkaisuja 10/2012. [3]
• Välisalo ym. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinta, VTT Working Papers 98, 2008. [4]
• Vesihuoltoverkostojen nykytila ja saneeraustarve. YVES-tutkimuksen päivitys 2008. 2312-C9259. Maa- ja metsätalousministeriö. Finnish Consulting Group, 30.4.2008. [5]
• Innala ja Menonen. HAVERI – Hallintaan vesiriskit. Suomen ympäristöopisto, Sykli. 2010. [6]
• Climate change and water adaptation issues, EEA technical report. 2/2007 [7]
• Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM. Julkaisuja 1/2005. [8]

Mitä teemaan liittyen on meneillään

• Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (442/2014) toimeenpano
• Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) soveltamisoppaan päivittäminen
• Vesihuollon riskienarvioinnin ja –hallinnan toimeenpano Suomessa, Water Safety Planning (WSP)
• Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa –oppaan päivittäminen, Valvira, 1.4.2009.
• Vesihuoltolain 119/2001 uudistus. MMM:n vetämä lainsäädäntöhanke
• Vesihuollon korjausinvestointien suunnitteluun, verkostovuotojen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen yhteen sovittaminen terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseksi, MMM:n suunnittelema hanke yhteistyössä alan toimijoiden kanssa
• THL:n vesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja selvittämiseen liittyvä asiantuntija- ja tutkimustyö yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kanssa. Meneillään olevia laajoja tutkimushankkeita ovat mm. CONPAT, POLARIS, DWSOME.
• Zoonoosikeskuksen toiminta, THL:n ja Eviran yhteistyöverkosto.

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

• STM – EU-direktiivit, kansallinen lainsäädäntötyö (talous-, uimaranta- ja allasvedet)
• Valvira – lainsäädännön toimeenpanon ohjaus
• Aluehallintoviranomaiset – terveydensuojelun ohjaus ja valvonta
• Kuntien terveydensuojeluviranomaiset – terveydensuojelun edistäminen ja valvonta omalla alueellaan
• THL – asiantuntijarooli vesiepidemia ja vesiongelmatilanteissa sekä asiantuntijuuden edellyttämä tutkimus (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)
• Vesilaitosyhdistys (VVY) - vesilaitosten etujärjestö ja yksittäiset vesilaitokset
• Aalto/Itä-Suomen/Tampereen teknillinen/Oulun/Lappeenrannan teknillinen/ yliopisto - alan korkein koulutus ja perustutkimus
• Wander Vesi-instituutti - veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut
• Savonia/Satakunnan/Mikkelin AMK:t - ympäristötekniikan koulutus

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

• Vesivaroja ja terveyttä koskevaan pöytäkirjaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö veden välityksellä leviävien sairauksien vähentämiseksi
• EU-vesidirektiiveihin liittyvä työ, kuten esillä oleva juomavesidirektiivin 98/83/EC uudistaminen
• European Environmental Association (EEA): The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT)
• WHO/Water sanitation and health/Water-related diseases- seurantatiedot /WSPn valmistelu
• Horizon2020 – tutkimushankkeet
• Water-JPI- tutkimusohjelma

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Suoraa kytkentää olemassa oleviin Valtioneuvoston kansalian tutkimusaiheisiin ei tällä hetkellä ole olemassa. Aiheen suuri kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys huomioon ottaen olisi kuitenkin toivottavaa, että vesiturvallisuus-teema sisällytettäisiin tulevaisuudessa TULA-tutkimushankkeisiin.

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Jaana Kusnetsov ja Tarja Pitkänen, THL/YMTO, Vesi ja terveys -yksikkö

1c. Terveellinen asuinympäristö

Mitä teemaan liittyen tiedetään

1. Kosteus- ja homeongelmat:

• WHO Regional Office for Europe (2009). WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe
• Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, et al. (2011). Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect, 119(6):748-56.
• Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat

2. Puunpoltto

• Uusinta tietoa puunpolton ilmansaasteiden terveyshaitoista löytyy WHO:n REHIHAAP-projektin raportista, joka on tuotettu EU:lle tietopohjaksi ja johon THL on kirjoittanut biomassan (puun) polttoa koskevan osion.

3. Ilmastonmuutos

• Yleistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen: IPCC WGII Assessment Report Climate Change 2014:Impacts, Adaptation, and Vulnerability.
• Kaupungit ovat ilmastonmuutokseen sopeutumista suunnitellessaan sivunneet usein myös terveyttä; esimerkkinä Helsinki.
• Ilmastonnmuutokseen sopeutumisesta Suomessa, Maa- ja metsätalousministeriön raportti.

4. Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja sen vaikutus terveyteen:

• Directive 2010/31/EU of the European Parliament and of the Council of 19 May 2010 on the energy performance of buildings. [9]
• WHO 2010, International Workshop on Housing, Health and Climate Change: Developing guidance for health protection in the built environment mitigation and adaptation responses Geneva, 13-15 October 2010 [10]
• IOM, Climate Change, the Indoor Environment, and Health. Report 7.6.2011, Information about the report: [11]
• Yhteenveto sisäilma-altistuksiin liittyvästä tautitaakasta: Hänninen O, Asikainen A (eds.), 2013. Efficient reduction of indoor exposures: Health benefits from optimizing ventilation, filtration and indoor source controls. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 2/2013. 92 pages. Helsinki 2013. ISBN 978-952-245-821-6 (printed) ISBN 978-952-245-822-3 (pdf) [12]

Mitä teemaan liittyen on meneillään

1. Kosteus- ja homeongelmat

• Asumisterveysohjeen päivitys asumisterveysasetukseksi, Asumisterveysoppaan päivittäminen asumusterveysasetuksen soveltamisohjeeksi
• Homevaurion tutkimusmenetelmien kehittäminen (mm. qPCR, Mycometer)
• Mikrobi- ja mikrobitoksiinialtistuminen ja yhteys terveyteen
• Työpaikkojen sisäilmaohjeistus
• Viranomaisyhteistyön ja ohjeistuksen kehittäminen koulujen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksissa
• Koulujen sisäilmatutkimusten, terveyskyselyjen ja toimintatapojen kehittäminen
• WHO yhteistyö [13]
• Ohjeistuksen kehittäminen biosidien ja otsonnoinnin käyttöön homevauriokorjauksissa
• Käypähoitosuositus
• Ympäristöherkkyystyöryhmä
• Kuntotutkimusoppaan (YM28) päivittäminen

2. Puunpoltto

• Puunpolton savuille altistumista ja terveyshaittoja sekä niiden vähennyskeinoja (mm. tuloilman hiukkassuodatuksen tehostaminen) arvioidaan muutamassa pienimuotoisessa THL:n projektissa.
• Uusi opas ja kampanjoita hyvien puunpolttotapojen edistämiseksi yhteistyössä nuohoojien kanssa (HSY-alue, Kuopion seutu ym.)

3. SOTERKO on käynnistämässä Ilmastonmuutos ja terveys -tutkimusohjelmaa, jolle ei kuitenkaa ole osoitettu erillisiä resursseja.

4. Rakennusten energiatehokkuus

• Insulate-projekti 2010-2015 (www.insulateprojet.eu)

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

1-4.Ympäristöterveysongelmien ratkaisemiseen ja ympäristöterveyttä koskevan tiedon tuottamiseen tarvitaan kaikkien ministeriöiden hallinnonaloja, kuntia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja sekä kansalaisjärjestöjä

1. Kosteus- ja homeongelmat

• STM, YM
• THL, TTL
• valvira
• kunnat, kuntaliitto
• ISY, HY
• Aste, Hengitysliitto, AAL

2. Puunpoltto

• YM, STM
• THL, IL, ISY, VTT
• HSY, kunnat
• Hengitysliitto, AAL, Nuohousalan yhdistykset

3. Ilmastonmuutos

• Ilmastonmuutos koskettaa laajasti eri tahoja ja osapuolia, kutakin omalla toiminta/osaamisalueellaan: ministeriöt, aluehallintoviranomaset, tutkimuslaitokset, paikallisviranomaiset.

4. Rakennusten energiatehokkuus

• YM, ARA ja kunnat (mm. päättävät valtion myöntämistä energia-avustuksista)
• THL (terveysvaikutuksiin ja niiden arvioimiseen liittyvä asiantuntemus)
• Muut tutkimuslaitokset ja organisaatiot
• Yksityinen sektori (ml. energia-, rakennus, kiinteistö- ja LVI-alojen toimijat)

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

1. Kosteus- ja homevauriot

• Aiheeseen liittyen THL:ssä runsaasti kansainvälistä yhteistyötä.

2. Puunpoltto

• WHO on tuottamassa raporttia, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta puunpolton savujen terveyshaitoista; THL on mukana tässä työssä.

3. Ilmastonmuutos

• Ilmastonmuutos on keskeisimpiä kansainvälisen yhteistyön kysymyksiä tällä hetkellä; yhteistyötä terveyssektorilla lienee ollut vähemmmän kuin muilla sektoreilla.

4. Rakennusten energiatehokkuus

• WHO Climate change and Health [14] & Healthy housing guidelines [15]
• Tutkimusyhteistyötä EU-rahoituksen kautta

Kytkennät TULA -tutkimukseen

2&3. Puunpoltto ja ilmastonmuutos

Kärkiteeman "EUn uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle" voidaan katsoa kattavan vain pienen osan puunpolton ja ilmastonmuutoksen terveyshaittoihin liittyvistä kysymyksistä. Uutena lisänäkökohtana tulisi huomioida, että puun pienpoltto tuottaa Suomessa yli puolet pienhiukkasten mustahiilipäästöistä, jotka terveydelle haitallisten orgaanisten yhdisteiden kuljetuksen ohella lämmittävät merkittävästi alailmakehää erityisesti pohjoisilla lumen ja jään peittämillä alueilla.

4. Rakennusten energiatehokkuus

• Voidaan linkittää osaksi Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (Maankäytön ja asumisen kehittäminen, Turvallinen yhteiskunta, EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle, EU aloitteiden vaikutusten arvioinnin tehostaminen)

Muuta materiaalia teemaan liittyen

1. Kosteus ja homeongelmat: mm.

• WHO [13]
• Borras-Santos, A., Jacobs, J., Täubel, M., Haverinen-Shaughnessy, U., Krop, E., Huttunen, K., Pekkanen, J., Heederik, D., Zock, J-P., Hyvärinen, A. (2013)Dampness and mould in schools and respiratory symptoms in children: the HITEA study. Occupational and Environmental Medicine, 70(10):681-7.
• Jacobs J, Borràs-Santos A, Krop E, Täubel M, Leppänen H, Haverinen-Shaughnessy U, Pekkanen J, Hyvärinen A, Doekes G, Zock JP, Heederik D.Dampness, bacterial and fungal components in dust in primary schools and respiratory health in schoolchildren across Europe. Occup Environ Med. 2014 Oct;71(10):704-12. doi: 10.1136/oemed-2014-102246. Epub 2014 Jul 17.
• Haverinen-Shaughnessy U. Prevalence of dampness and mould in European housing stock. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology, 22, 461–467 (2012).
• Peitzsch M, Sulyok M, Taubel M, Vishwanath V, Krop E, Borras-Santos A, Hyvarinen A, Nevalainen A, Krska R, Larsson L. Microbial secondary metabolites in school buildings inspected for moisture damage in Finland, The Netherlands and Spain. JEM 2012: 14 (8): 2044-2053
• Haverinen-Shaughnessy U, Turunen T, Borras A, Zock J-P, Jacobs J, Krop E, Heederik D, Shaughnessy R, Täubel M, Hyvärinen A, Nevalainen A. Occurrence of dampness, excess moisture and mould in schools in three climatic regions of Europe. Indoor Air, 22(6), 457-466 (2012)
• Täubel M, Sulyok M, Vishvanath V, Bloom E, Turunen M, Järvi K, Kauhanen E, Krska R, Hyvärinen A, Larsson L, Nevalainen A. Co-occurrence of toxic bacterial and fungal secondary metabolites in moisture damaged indoor environments. Indoor Air. 2011 Oct;21(5):368-75.
• Karvonen AM, Hyvärinen A, Roponen M, Hoffmann M, Korppi M, Remes S, von Mutius E, Nevalainen A, Pekkanen J. Confirmed moisture damage at home, respiratory symptoms and atopy in early life: a birth-cohort study. Pediatrics. 2009 Aug;124(2):e329-38. doi: 10.1542/peds.2008-1590. Epub 2009 Jul 27.
• Pekkanen J, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Korppi M, Putus T, Nevalainen A. Moisture damage and childhood asthma: a population-based incident case-control study.Eur Respir J. 2007 Mar;29(3):509-15. Epub 2006 Nov 15.

2.&3. Puunpoltto ja ilmastonmuutos

• Janssen NAH, Gerlofs-Nijland ME, Lanki T, Salonen RO, Cassee F, Hoek G, Fisher P, Brunekreef B, Krzyzanowski M. Health effects of black carbon. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Report for the WHO-ECEH and UNECE Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, Joint Task Force on Health 2012, 50p. + 3 Annexes (www.euro.who.int/en/what-we-do/health-topics/environment-and-health/air-quality/publications/2012/health-effects-of-black-carbon)

4. Rakennusten energiatehokkuus

• Gilbertson J, Stevens M, Stiell B, Thorogood N. Home is where the heart is: Grant recipients’ views of England’s Home Energy Efficiency Scheme (Warms Front), Social Science & Medicine 63, 946-956, 2006
• Milner J ,Shrubsole C ,Das P ,Jones B ,Ridley I ,Chalabi Z ,et al. Home energy efficiency and radon related risk of lung cancer: modelling study. BMJ 2014;348:f7493
• WHO Regional Office for Europe. Preliminary results of the WHO Frankfurt housing intervention project. Report prepared by M. Braubach, D. Heinen and J. Dame, 2008. [16]
• Howden-Chapman P, Matheson A, Crane J, Viggers H, Cunningham M, Blakely T, Cunningham C, Woodward A, Saville-Smith K, O'Dea D, Kennedy M, Baker M, Waipara N, Chapman R, and Davie G. Effect of insulating existing houses on health inequality: cluster randomised study in the community. BMJ. 2007 March 3; 334(7591): 460. Published online 2007.
• Du L, Prasauskas T, Leivo V, Turunen M, Aaltonen A, Kiviste M, Martuzevicius M, Haverinen-Shaughnessy U. Assessment of Indoor Environmental Quality and Health in Existing Multi-family Buildings in North-East Europe. Lähetetty julkaistavaksi (09/2014)

Lisätiedot

Asiantuntija(t):

1. Hometalot: Anne Hyvärinen, THL

2. Puunpoltto: Raimo Salonen ja Timo Lanki, THL

3. Ilmastonmuutos: Timo Lanki

4. Rakennusten energiatehokkuus

• Ulla Haverinen-Shaughnessy, Insulate-projektiryhmä

2. Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen

2a. Alueidenkäytön suunnittelun merkitys korostuu

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Kaupunkisuunnittelun keskeistä merkitystä terveydelle korostaa esim. WHO (kokousraportti).

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut on koonnut tietoa liikenneväylien merkityksestä terveydelle.

Ympäristöministeriön sivuilta löytyy työryhmän raportti meluntorjunnan torjuntaohjelman toteutumisesta Suomessa.

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut ja THL vetävät projektia, jossa arvioidaan vilkkaan liikenteen läheisyydessä asumisesta aiheutuvia terveyshaittoja, sekä mahdollisuuksia haittojen vähentämiseen pääkaupunkiseudulla (etäisyys vilkasliikenteisestä väylästä, tuloilman hiukkassuodatuksen tehostaminen). Yhteistyöryhmään kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien kaupunkisuunnittelijat.

Liikenteen ilmansaasteiden ja melun aiheutttamia terveyshaittoja arvioidaan useammassa projektissa THL:ssä.

Tuulivoiman terveyshaitoista on ilmestymässä useampia katsauksia, lisäksi käynnistymässä on pienimuotoisia tutkimuksia.

Melupäästöt ovat usein ratkaisevassa asemassa tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ohjearvoja tuulivoimamelulle [17].

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

STM, YM, LVM, Ely-keskukset, kunnat, tutkimuslaitokset (esim. THL, SYKE, Ilmatieteen laitos, VTT Puhdasilmaprosessit), yliopistot

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Suuret eurooppalaiset tutkimusprojektit ESCAPE ja TRANSPHORM, joihin myös THL on osallistunut, tuottavat edelleen uutta tietoa ilmansaasteiden terveyshaitoista. Liikenteen päästöjen terveyshaittojen vähentäminen kaupunkisuunnittelun keinoin on agendalla niin EU:lla kuin WHO:llakin.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Kärkiteeman "EUn uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle" voidaan katsoa kattavan osia aluesuunnittelusta.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Timo Lanki (liikenne, tuulivoima, melu), Raimo Salonen (liikenne, ilmansuodatuksen terveyshyödyt) (THL)

2b. Varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteisiin

Mitä teemaan liittyen tiedetään

• Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
• Ympäristöterveyden erityistilanteet (Opasnet-sivu); STM:n ohje [18]
• Ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta
• Helteiden terveyvaikutuksista Suomessa, artikkeli (Duodecim).
• Helteiden terveysvaikutuksiin varautuminen, WHO:n raportti.
• Suomen lähialueilta kulkeutuvien metsä- ja maastopalosavujen terveyshaitat (artikkeli Ympäristö ja Terveys 2012)

Mitä teemaan liittyen on meneillään

• Ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta STM:n ohjeistus on tekeillä 2014-2015.
• EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1082/2013/EU:n sekä WHO-IHR:n edellyttämä 24/7 päivystystoiminta koskien tarttuvia tauteja tai tuntemattomia terveysuhkia (koskien ympäristöterveyden erityistilanteet)
• Kansallisen 24/7 päivystys vaarallisten kemikaalien aiheuttamien eritystilanteiden selvittämiseksi
• Kansallinen 24/7 päivystys öljy- tai ympäristöonnettomuuksien varalta

• Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA, jota ylläpitää Ilmatieteen laitos

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

• Kunnat ja niiden ympäristöterveysviranomaiset - ratkaiseva rooli kaikkien ympäristöterveyden erityistilanteissan

• STM - ohjaa kuntien terveystarkastajia, sairaanhoitopiirejä sekä omia asiantuntijalaitoksiaan (THL, TTL, STUK)

• THL – asiantuntijarooli ympäristöterveyden erityistilanteissa sekä asiantuntijuuden edellyttämä tutkimus Suomen kannalta keskeisistä tilanteista (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)

• TTL - asiantuntijarooli (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)

• STUK - asiantuntijarooi säteilyyn liittyvissä erityistilanteissa (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)

• VALVIRA - ohjaa aluehallintovirastoja (AVI) ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa sekä valvoo sen toteuttamista.

• YM - ohjaa toimijoita ympäristövahinkojen selvityksissä

• SYKE - asiantuntijarooli mm. ympäristövahinkojen selvittämisessä

• SM - ohjaa pelastus- ja poliisitoimintaa

• Pelastuslaitos ja poliisi - ensivaste ympäristövahinko tai ympäristöterveyden erityistilanteissa

• TEM - ohjaa mm. TUKESin toimintaa

• TUKES - kansallisen kemikaalivirasto, onnettomuustutkinta

• PM - ohjaa Puolustusvoimien toimintaa

• Puolustusvoimat - mm. virka-apua erityistilanteiden yhteydessä

• IL - asiantuntijuutta mm. helleaaltoihin, ilmanlaatuasioihin, erilaisia leviämismalleja

• HSY - asiantuntijuutta ilmanlaatuasioihin

• Pelastusopisto - koulutus ja asiantuntijarooli pelastustehtäviin

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

WHO:n ylläpitää IHR (International Health Regulations) hälytys, vaste ja kapasiteetin rakentamissysteemiä, johon Suomi osallistuu kansallisen Focal Point toiminnan kautta, THL toimii Focal Pointiana.

Euroopan Unioni on rakentamassa omaa hälytysjärjestelmää, jonka uusimmassa päivityksessä myös ympäristöterveysuhat otettiin mukaan. Tähän EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista liittyy EU-komission ylläpitämä ja ECDC:n toimittama EWRS (Early Warning Response System), jonka kautta EU jäsenmaat voivat tiedottaa sekä tarttuvista taudeista että mm. kemikaali- tai tuntemattomista terveyttä uhkaavista vaaroista, joilla on uhka levitä jäsen maasta toiseen.

Eurooppalaista tietoa sään ääri-ilmiöihin kuten helteeseen varautumisesta sekä metsäpalosavuille altistumisesta ja terveyshaitoista tuotetaan esimerkiksi PHASE-projektissa.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Aiheen suuri merkitys yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi huomioon ottaen olisi toivottavaa, että varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteiden hoitamiseen sisällytettäisiin tulevaisuudessa TULA-tutkimus- tai selvityshankkeisiin.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Hannu Kiviranta, Hannu Komulainen, Ilkka Miettinen, Matti Viluksela, Timo Lanki, Raimo Salonen (THL)

3. Ympäristö psyykkisenä voimavarana

Elinympäristöstä terveyshyötyjä

Mitä teemaan liittyen tiedetään

Kaupunkiluonto kaupunkisuunnittelussa, Helsingin kaupungin tietokeskus.

Luonnon merkitys kaupunkilaisille, METLA

Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys, SITRA

Mitä teemaan liittyen on meneillään

Kansallisessa Argumenta-hankkeessa on arvioitu sitä, mitä luonnon hyvinvointivaikutuksista tiedetään, sekä mitkä ovat tietoaukot.

Viheraluiden merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille arvioidaan METLAn, THL:n ja Tampereen yliopiston yhteisessä Akatemian rahoittamassa GreenHealth -hankkeessa. Rakennetun ympäristön merkitystä liikkumiselle, joka on yhteydessä myös psyykkiseen terveyteen, tutkitaan esimerkiksi THL:n ja SYKEen yhteisessä BEGACYS -hankkeessa.

Luontoa pyritään hyödyntämään terveyden edistämisessä monissa meneillään olevissa hankkeissa, esimerkkinä Metsähallituksen Luonto liikuttamaan .-hanke

Hiljaisia alueita on pyritty kartoittamaan monissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä.

Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa

STM, YM, MMM sekä näiden alaiset tutkimuslaitokset kuten THL, METLA ja SYKE; Ely-keskukset ja kunnat, Metsähallitus, kansalaisjärjestöt kuten Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on

Kansainvälisesti tutkimusaktiivisuus luonnonympäristöjen terveyshyötyihin liittyen on selvästi kasvanut viime vuosina. Aihe on myös WHO:n agendalla.

Kytkennät TULA -tutkimukseen

Ei selkeitä linkkejä TULA-tutkimuksen kärkiteemohin.

Lisätiedot

Asiantuntija(t): Timo Lanki, THL

Katso myös

• Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
• Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana
• Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020
• Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus