Kilometrikorvaus AM 2012
| Avoin arviointi |
|---|
| MITÄ TÄLLÄ SIVUSTOLLA TEHDÄÄN:
1.3.2012 voimaan astuva kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden viedä omia lakiehdotuksiaan eduskunnan käsiteltäväksi. Käsittely edellyttää 50000 allekirjoitusta, ja ehdotusten laadukkuudesta riippuun kuinka vakavasti otettavia ne ovat. Avoimen Ministeriön asiantuntijat yhteistyössä kansalaisten ja virkamiesten kanssa arvioivat lakiehdotusten perusteita. Tälle sivustolle koostetaan kaikille avoin arviointi, jossa haetaan perusteltuja vastauksia kysymykseen pitäisikö kilometrikorvauksia kohtuullistaa ja jos kyllä, niin kuinka? Avoimen Ministeriön lakialoiteet kerätään 1.3 avattavaan Avoin Ministeriö -palveluun. Aloitteilla voi olla kolme eri statusta: (1) ideavaihe (2) luonnosvaihe (3) valmis kansalaisaloite. Vaiheessa (1) kerätään kommentteja ja näkemyksiä niin kansalaisilta kuin asiantuntijoiltakin. Näiden perusteellä päätetään nouseeko ideavaiheen aloite luonnosvaiheeseen, jolloin juristit muokkaavaat esityksen lakitekstin muotoon ja pyytävät myös sertifioiduilta asiantuntijoilta lausuntoja kuten virallisessakin lainvalmisteluprosessissa. Kilometrikorvausten kohtuullistamisesitys on nyt ideavaiheessa. Tavoitteena on löytää perustelut oikeudenmukaiselle käytännölle kilometrikorvausten suhteen. Jos hyviä perusteluja löytyy, ne kirjataan luonnosvaiheessa (2) lakiesityksen perusteosaan.
|
Lyhyt johdatus avoimeen arviointiin
Tutkimuskysymyksen avoimeen arviointiin voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt, eturyhmät sekä virkamiehet. Työskentelytilana käytetään Opasnet-ympäristöä, joka toimii pitkälti analogisesti avoimen tietosanakirjan Wikipedian tapaan.
Avoin arviointi pyrkii tuottamaan selkeän vastauksen tutkimuskysymykseen. Tyypillisesti kysymystä voidaan lähestyä monesta eri suunnasta, kuten esimerkiksi verotuksen, elinkeinonharjoittamisen, luontoarvojen ja juridisen konsistenssin näkökulmista. Arvioinnin onnistuminen riippuu monista tekijöistä, kuten saatavilla olevan lähtödatan määrästä, osallistujien kompetenssista ja panoksesta, tutkimusongelmaan liittyvien arvojen välittymisestä käytettäviin päätöksentekomalleihin jne.
Tutkimuskysymys voi myös poikia uusia arviointeja, joita tarvitaan johonkin osakysymykseen vastaamiseen. Vaikka vastauksia arvioinnin kohteena olevaan kysymykseen voidaan parannella ikuisesti, täytyy lainvalmistelun osana käytettäville arvioinneille asettaa takaraja. Tämä arvointi jatkuu vähintään 1.4.2012 asti. Jatkosta päättää Avoimen Ministeriön ohjausryhmä myöhemmin. Mikäli arviointiprosessi tuottaa selkeän tuloksen, se kirjataan lakiesityksen liitteeksi. Arviointiprosessissa tuotettu materiaali jää Opasnettiin myöhemmin hyödynnettäväksi, esimerkiksi tilanteessa että arviointia päätetään jatkaa jossain muussa yhteydessä, vaikkapa laajemman veropoliittisen muutosesityksen osana.
Tiivistelmä voimassa olevasta kilometrikorvauskäytännöstä
Verohallinnon päätös [1] verovapaista matkakustannusten korvauksista v. 2012 olennaisin osin (9§) alla:
Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Korvauksen enimmäismäärä (autolle) on 45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan
- 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
- 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
- 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
- 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
- 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
- 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.
Ongelman kartoitus
Alla olevat listat on tiivistetty Keskustelusivulle kerätyistä aiheista. Voit lisätä aiheita, jotka mielestäsi puuttuvat arvioinnista. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoitus arvioida kaikkien väitteiden oikeellisuutta vaan kerätä sellaisia, joihin lainsäädännöllä voidaan ja pitää vaikuttaa. Listassa kaikki väitteet eivät kuitenkaan ole todenmukaisia joten niihin on suhtauduttava kriittisesti. Ideana on siis osoittaa ensin epäkohtien olemassaolo ja syyt sekä ehdottaa ratkaisuehdotuksia epäkohtien poistamiseen. Kappaleeseen Havaintoja kerätään ne seikat, joilla on vaikutusta ratkaisuehdotusten toteuttamiskelpoisuuteen.
Epäkohtia
- Kilometrikorvaus on yleinen veronkiertotapa. Se asettaa liikkuvaa työtä tekevät (pieni ryhmä) eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihin nähden ollen tulonsiirto yksityisautoilijoille.
- Yli miljardin kilometrikorvauksista ylihintaa yli puolet eli veropohjaa menetetään karkeasti arvioiden yli 500 miljoonaa euroa vuodessa ja verotuloja yli 200 miljoonaa euroa (vrt. Autoliiton kulumittari).
- Kilometrikorvauskaava johtaa siihen että lyhyet matkat ajetaan tappiolla ja pitkät voitolla, raja kulkenee jossain 200 km kohdalla ainakin siitä päätellen, että monessa firmassa pitemmät matkat on tehtävä julkisella tai vuokra-autolla. Paljon ajaville annetaan yleensä autoetu. Ne, jotka ajavat alle 5000 km vuodessa työmatkoja, ja joille käytännössä pakotetaan ostamaan auto, häviävät tässä rajusti. Voittajia ovat yli 20000 km ajavat.
- On muuttuvia kustannuksia ja on kiinteitä kustannuksia. Tässä tapauksessa edun saavat ne, joilla pääoman käyttöaste on korkea. Pitäisikö verovapaat matkakustannusten korvaukset eritellä muuttuviin ja kiinteisiin matkakustannusten korvauksiin?
Havaintoja
- HS 6.8: Pelkästään valtion maksamat kilometrikorvaukset 1.1 mrd euroa vuodessa. Verohallinnon saamien ilmoitusten perusteella yksityisellä sektorilla verottomia kilometrikorvauksia sai viime vuonna lähes 900 000 suomalaista. Korvaus on v. 2011 osalta enimmillään 46 senttiä kilometriltä ja sen maksaa työnantaja. Korvaus ei kata työmatkoja tai työsuhdeautoja vaan omalla autolla tehdyt työnantajan ajot.
- Autoilun väheneminen johtaa verotulojen (7 mrd E/v) vähenemiseen.
- Matka-ajan veloittaminen asiakkaalta on siirretty kilometrikorvauksiin. Näin voidaan paremmin kilpailla paikallisten palveluntarjoajien kanssa kun asiakasta voidaan veloittaa vähemmän.
- Kilometrikorvaukset houkuttelevat liikaa oman auton käyttöön
- Vanhalla autolla ajettaessa tulee enemmän voittoa kilometrikorvauksista kuin uudella autolla. Suuri osa suomalaisesta autokannasta yli 10 vuotta vanhaa.
- Jos kulukorvaus vilppiä ei harrasteta, loppuviimeksi kustannukset yksityisellä siirtyvät asiakkaalle mutta julkisella puolella eivät.
- On mahdotonta määritellä, milloin ja missä julkinen liikenne toimii riittävän hyvin joten aluekohtaisiin korvauksiin ei voida siirtyä
- Verottajan määrittelmä kilometrikorvaus on enimmäismäärä. Lain mukaan työnantaja voi maksaa alempiakin korvauksia. Erotuksen maksimista voi vähentää henkilökohtaisen verotuksen yhteydessä.
- Pienelle firmalle on joustavampaa antaa työntekijöiden käyttää yksityisautojaan kuin hankkia firmalle omia autoja.
- Yritykselle kaikki liiketoimintaan liittyvät kulut (ml. km-korvaukset) ovat verovähennyskelpoisia joten yhteisöveron muodossa km-korvaukset siirtyvät osin myös veronmaksajien harteille yksityiselläkin puolella.
- Kilometrikorvauksen leikkaus perustuu alentuneisiin korkoihin ja 20 myydyimmän automerkin hinnanlaskuun. Nämä ovat siis muuttujina ministeriön korvaukset määrittävässä kaavassa. Mitä muuta siihen sisältyy? Osittainen vastaus: Korvaus perustuu vuosittain laskettaviin autoilun kustannuksiin. Kilometrikorvaus koostuu niin sanotuista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Isoimman osan muodostavat kiinteät kustannukset, eli lainan kuoletukset, lainan korot ja vakuutukset. Muuttuviin kustannuksiin luetaan polttoaineen lisäksi esimerkiksi voitelu-, rengas-, huolto- ja korjauskustannukset.
- Kilometrikorvaukset on porsaanreikä verotuksessa. Selitykseksi ei kelpaa se, että on niitä muitakin. Eikä kelpaa sekään, että autoilu on niin suuri lypsylehmä.
- Nykyisillä autojen, polttoaineen ja vakuutusten hinnoilla ei ole mitään mahdollisuutta hankkia autoja pienyritykselle. Korvausten poistaminen mahdollisesti lisää työttömyyttä.
- Nykyiset kilometrikorvaukset ovat tasoltaan melko korkeita. Laskentaperusteet ovat olleet voimassa pitkään ja aikaisempia korvaustasoja on vuosittain korotettu kustannusten tason muutosta vastaavasti. Laskentaperusteisiin ei kuitenkaan ole viime vuosina tehty muutoksia. Tulevaisuudessa laskentaperusteita saattaa kuitenkin olla aihetta tarkistaa, sillä nykyisissä laskelmissa kulkuneuvon pääoman poistokulujen huomioimistapa johtaa joissain tapauksissa tarpeettoman korkeisiin korvaustasoihin.
Ratkaisuehdotuksia
- Ajansäästöstä tuleva etu työnantajalle laskettava mukaan vertailtaessa oman auton käyttöä julkisten liikennevälineiden käyttöön.
- Yksityisautoilua kannattaa lisätä km-korvauksia nostamalla sillä autovero, käyttömaksu, polttoaineen valmistevero ja alv:t tuovat valtion kassaan enemmän rahaa kuin km-korvauksiin kuluu.
- Nykyinen järjestelmä on hyvä koska firmat ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Win-win -tilanne, jota ei ole syytä muuttaa. Kun ajoneuvo 'jaetaan' firman ja työntekijän kesken kokonaisuuskin voittaa sillä tarvitaan vähemmän autoja ylipäätään.
- Autoilun ympäristökustannusten pienentämiseksi on pyrittävä kasvattamaan yksityisautojen käyttöä, eikä firman leasing-autoilua ja autoetua. Kun työntekijä on itse vastuussa optimoinnista otetaan todelliset kustannukset paremmin huomioon. 40% autoista myydään yrityksille "autoetuautoiksi". Ne ovat keskimäärin suurempia, raskaampia, suuritehoisempia ja enemmän kuluttavia kuin yksityisten hankkimat autot.
- Moni keskustelija esittää että km-korvauksesta täytyy korvata myös auton arvon alenema, mutta ei liene reilua että alema korvataan kokonaisuudessaan vaan esim. käyttöaikasuhteessa vapaa-ajan käyttöön.
- Nykyisessä km-korvauksessa on otettu huomioon liian suuri laskennallinen osa auton pääomasta. Ruotsi on jo kauan sitten ottanut käyttöön ajettujen kokonaiskilometrien mukaisen porrastuksen. Suomessa siirtyminen vastaavaan ratkaisuun olisi mahdollista, jos laskettaisiin uuden auton hinnassa olevan veron määrää.
- Kilometrikorvauksia maksetaan uuden auton arvonaleneman mukaan. Verottoman kilometrikorvauksen suuruus pitäisi sitoa auton vuosimalliin, siis polttoaineen ja kuluvien osien perusteella mitoitettu perusosa plus vuosimalliin sidottu arvonalenema-korvaus.
- Ei työntekijän kannata hankkia autoa työnantajan ajoja varten, jos hänelle korvataan ainoastaan nippa nappa suoranaiset kustannukset. Kyllä työn teettäjän kuuluu maksaa myös kohtuullinen korvaus autoon sijoitetulle pääomalle ja auton omistamiseen liittyville riskeille. Mutta nämä ovat tietysti saajalleen tuloa, josta kuuluu maksaa asianmukaiset verot (pääomatulovero). Huom! Nythän laissa korvausta ei luokitella tuloksi (ts. km-korvaus on verottajan arvio ns. todellisista kustannuksista) ja siksi se on verovapaa.
- Pääomakuluja ei pitäisi hyvittää korvauksissa kuin silloin, jos auto on hankittu vain työnantajan ajoa varten.
Kysymyksiä
- Yrittäjän verovapaa kilometrikorvaus on palkansaajan korvausta selvästi pienempi. Kuinka paljon korvauksia tulee julkiselle sektorille ja kuinka paljon yksityiselle?
- Miksi veronmaksajien pitää tukea sellaista liiketoimintaa joka perustuu yksityisautoiluun?
- Kun työnantaja hankkii auton firmalle, ja antaa sen työntekijän käyttöön, se lasketaan työntekijän lisäansioksi josta verotetaan työntekijää ja työnantaja saa auton verovähennyksiin, oli se sitten leasing tai työnantajan oma. Pitäisikö tähän subventioon puuutua?
- Voidaanko km-korvausjärjestelmä säilyttää entisellään mutta jotenkin rajoittaa väärinkäytön mahdollisuutta?
- Kilometrikorvauksia nostamalla saadaan työnantajat suosimaan joukkoliikennettä kun taas työntekijät entistä mieluummin käyttäisivät omia autojaan. Kannattaako siis yrittää vaikuttaa työnantajiin vai työntekijöihin?
- Analogiaperiaate: Pitäisikö sairauslomakorvauksiakin laskea sen takia että osa työntekijöistä käyttää systeemiä väärin?
- Reiluusnäkökohta: Suhteellinen verotusasteen vertailu eri kulutusmuotojen välillä. Jos muun kulutuksen ALV on n. 20% niin onko reilua jos autoilun verotus on merkittävästi korkeampaa? (Tässä kysyjän valitsema referenssi on väärä, parempi olisi puhua kokonaisveroasteesta.)
Mitä täytyy analysoida lainmuutoksen perusteluja varten?
Alla olevaan listaan on kerätty muutamia mielenkiintoisia näkökohtia. Lisää omasi joukkoon. Äärellisistä resursseita johtuen ei kaikkea voida tutkia joten karsintaa tullaan suorittamaan jatkossa.
- Kilometrikustannusten pienentämisen vaikutus kokonaisverokertymään
- Ympäristövaikutukset
- Väärinkäytön laajuus
- Vertailunäkökohdat (hyödyt ja haitat eri eturyhmille, kuinka hyväksyttäviä eri ratkaisuehdotukset ovat, kuinka todennäköisesti niitä tullaan noudattamaan, voidaanko niitä valvoa käytännössä jne.)
- Kerrannaisvaikutusten arviointi tukiviidakossa (tarkoituksena ei ole tehdä laaja-alaista remonttia verolainsäädäntöön, toistaiseksi täytynee tyytyä vain karkeaan arvioon)
- Muuta...
Vaikutukset yksityisautoiluun
Tulokset Autoliiton kustannuslaskurista
Tutkitaan paljonko todellisia kustannuksia tulee eri hintaluokkien ajoneuvojen käyttämisestä työnantajan ajoihin ja omiin ajoihin eri liikennesuoritteilla. Tulokset auttavat vastaamaan kysymykseen onko kilometrikustannus liian korkea todellisiin kustannuksiin verrattuna.
Ylläolevat kuvat esittävät muuttuvien kustannusten määrää uudelle henkilöautolle hintaluokassa 50000-55000 E. Ylhäällä vasemmalla auton pitoaika on 2v, ylhäällä oikealla 3v, alhaalla oikealla 4v ja alhaalla vasemmalla 7v. Kuvissa x-akseli kertoo ajettujen kilometrien määrän vuodessa (0-40000 km) ja y-akseli kilometrikustannuskorvausten piiriin kuuluvien ajokilometrien osuudeen kaikista ajetuista kilometreistä (0-100%). Toisin sanoen kuvat ovat kaikki samankaltaisia värijakaumaltaan, joka kertoo kokonaiskustannukset koko pitoajalta. Punainen väri tarkoittaa sitä että autoilija jää miinukselle ja sininen sitä että hän nettoaa kilometrikorvausten avulla muuttuvia kulujaan suuremman määrän. Huomattavaa on että 14.2 ja 16.2 autoliiton laskuri antoi eri arvoja kiinteille kustannuksille (16:nnen päivän arvot olivat n. 3000 E pienempiä). Kiinteät kustannukset pitoajoille 2v 21246 E, 3v 30061 E, 4v 37964 E ja 7v 57467 E.
Avoin laskuri
Vastaa Autoliiton laskuria mutta mahdollistaa nokkapellin alle kurkistamisen. Koodia (tehdään myöhemmin) voi muuttaa wikiin suoraan ja ajaa uuden simulaation. Perusteista voidaan väitellä avoimesti Keskustelusivulla.
Verohallinnon laskentaperusteet
Olemme pyytäneet Valtionvarainministeriöstä seuraavia materiaaleja (pyyntö vastaanotettu ministeriössä 27.1.2012):
- kulukorvausasiain neuvottelukunnan pöytäkirjoista liitteineen, siltä osin kuin niissä on käsitelty tuloverolain 73§:ssä tarkoitettuja verovapaita matkakulukorvauksia
- kulukorvausasiain neuvottelukunnan verovapaita matkakulukorvauksia koskevista lausunnoista Verohallinnolle (mahdollisine liitteineen).
Kun materiaalia saadaan pyrimme siirtämään sen olennaisin osin tänne jatkoanalyysiä varten.
