Keskustelun jälkijäsentäminen

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi2214
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Sisällysluettelo

1 Kysymys
2 Vastaus
3 Perustelu
4 Katso myös
5 Avainsanat
6 Viitteet
7 Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Kysymys

Miten olemassaoleva (kirjallisessa muodossa oleva) keskustelu pitäisi jäsentää siten, että lopputulos olisi mahdollisimman selkeä ja helposti käytettävissä avointen arviointien osana?

Vastaus

Kopioi koko keskusteluteksti työstämääsi avoimeen arviointiin. Yleensä järkevä paikka keskustelulle on aiheeseen lähimmin liittyvän muuttujan keskustelusivu. Anna keskustelulle väliotsikko ja kirjoita heti otsikon alle lyhyt kuvaus keskustelun alkuperästä sekä viite, josta alkuperäisen sisällön voi tarkistaa. Tallenna sivu.
Tiivistä keskustelun sisältö. Tämä vaihe ei ole välttämätön, koska joudut tekemään lopputuloksen kannalta turhaa työtä eli muokkaamaan myös sellaista sisältöä, joka lopulta poistetaan. Mutta tämä vaihe on hyödyllinen erityisesti, jos sinulla ei ole (vielä) kirkaana mielessäsi niitä väittämiä, joihin liittyvän keskustelun haluat kirkastaa (ks. seuraava kohta). Käy koko tekstimassa läpi ja poista keskustelusta turhia rönsyjä, tiivistä keskustelijoiden sanomaa ja yhdistä sellaiset puheenvuorot, joissa on toistettu samaa asiaa. Yritä löytää kunkin puheenvuoron ydinsanoma. Varo kuitenkin poistamasta yksityiskohtia, jotka perustelevat keskeisiä kohtia. Tallenna sivu. Katso myös lisäohjeita tästä asiasta (#MISSÄ ON PAULIINAN OHJEISTUS?).
Mieti, mikä on keskustelun pääasiallinen sisältö. Täsmennä se yhdeksi tai muutamaksi väittämäksi ja kirjoita ne otsikon alle. Voit halutessasi muotoilla asiat väittämien sijasta kysymysten muotoon; tässä ohjeessa kuitenkin puhutaan koko ajan väittämästä (engl. statement). Väittämien tulee sekä olla mielekkäitä keskustelun sisällön kannalta että palvella jotain avointa arviointia, johon olet ne liittämässä. Yhdestä keskustelusta voi siis luoda erilaisia väittämiä, jolloin myös jäsentämisen lopputulos on erilainen. Ei ole olemassa oikeita ja vääriä väittämiä, on vain hyödyllisiä ja vähemmän hyödyllisiä väittämiä.
Käy keskustelun koko tekstimassa läpi merkityksellisyyden kannalta. Jos jokin keskustelun osa ei tuo nimenomaista lisäarvoa väitteiden todenperäisyyden arviointiin eli ei ole relevanttia, se osa merkitään mallineella {{merkityksetöntä|keskustelun osa}}. Huomaa, ettei osan tarvitse puolustaa tai hyökätä suoraan väittämää vastaan, vaan se voi myös liittyä siihen välillisesti muiden osien kautta. Huomaa myös, että asia voi muuten olla tärkeä, hyödyllinen tai nokkela, mutta tässä kaikkea peilataan valittuihin väittämiin ja vain niihin.
Tunnista puolustavia, vastustavia tai kommentoivia argumentteja, jotka merkityksellisessä tekstimassassa kohdistuvat alkuperäisiin väittämiin joko suoraan tai välillisesti. (Väittämiä ja argumentteja kutsutaan yhteisnimellä väite.) Merkitse nämä vihreä- , puna- ja sininuolisilla puolusta-, vastusta- ja kommentoi-mallineilla. Lisää mallineeseen myös argumentin alkuperäinen esittäjä tällä tavalla: "Kalle Keskustelijan argumentin kirjasi ~~~~". Aaltoviivojen paikalle tulee automaattisesti sinun käyttäjätunnuksesi ja päivämäärä. Tallenna sivu.
Poista kaikki merkityksetön teksti eli teksti, joka on merkityksetöntä-mallineiden sisällä.
Järjestä jäljelle jääneet argumentit sisennysten avulla {{keskustelu}}-mallinetta käyttäen siten, että ne muodostavat hierarkkisen rakenteen. Voit luoda useita erillisiä keskusteluja kunkin väittämän ympärille tai yhden keskustelun, jossa keskustellaan kaikista väittämistä yhdessä. Ensimmäinen tapa toimii, jos väittämät ovat toisistaan riippumattomia ja toinen, jos väittämät esimerkiksi ovat vaihtoehtoisia esityksiä yhteen isompaan aiheeseen. Ylimmällä hierarkiatasolla ovat ne argumentit, jotka suoraan kohdistuvat alkuperäisiin väittämiin, seuraavalla tasolla taas ne, jotka kohdistuvat näihin argumentteihin jne. Jos samalla hierarkiatasolla on useita argumentteja, järjestä ne mielellään keskenään tähän järjestykseen:
- vastustavat pätevät argumentit (ja niihin liittyvät ala-argumentit)
- puolustavat pätevät argumentit
- kommentit
- vastustavat epäpätevät argumentit
- puolustavat epäpätevät argumentit
Argumentti on pätevä, jos a) sillä on joku puolustaja (eli joku on argumentin esittänyt eikä ole vetänyt sitä takaisin) ja b) sitä vastaan ei hyökätä pätevällä argumentilla. Aloita hierarkiaketjujen latvoilta ja merkitse argumentit näiden sääntöjen mukaan päteviksi ja epäpäteviksi. Vaihto tapahtuu muuttamalla mallineet {{puolusta}} → {{puolusta epäpätevä}} ja {{vastusta}} → {{vastusta epäpätevä}}.
Kirjoita keskustelulle ratkaisu, joka sisältää kaikki ne väittämät, jotka vielä keskustelun jälkeen ovat päteviä. Voit myös muuttaa alkuperäistä väittämää siten, että se muutoksen jälkeen muuttuu päteväksi eli ottaa huomioon sitä vastaan kohdistuvat vastustavat argumentit. Tallenna sivu.

Perustelu

Esitetty toimintatapa perustuu pragma-dialektiseen argumentaatioteoriaan ja se on useissa eri yhteyksissä todettu toimivaksi. Ilman tämän kummempia teoreettisia perusteluja esitän käytännön esimerkin todellisesta elämästä. Keskustelun jäsentämisen eri vaiheet on kuvattu allekkain.

Vaihe 1: Alkuperäisen keskustelun dokumentointi

Jäsennyksen kohteena oleva arvonlisäveroa koskeva keskustelu on käyty Pikkuparlamentissa 22.2. - 6.3.2011.^[1]

Progressio saatavissa arvonlisäveroonkin

Jouni Tuomisto | 22.2.2011 09:39, Päivitetty 23.2.2011 08:31

Martti Hetemäen vetämän verotyöryhmän ehdotuksia (HS Kotimaa 22.12.2010) on moitittu juuri siitä ongelmasta, joka oli nähtävissä jo välimietinnön aikaan: valmiste- ja arvonlisäverojen nosto kiristää pienituloisten asemaa, eivätkä tuloveron kevennykset heitä auta. Ongelma olisi kuitenkin ratkaistavissa, vaikkei Hetemäki sitä mainitse.

Koska veroja on kerättävä, ne kannattaa kerätä asioista, joita on vaikea välttää mutta jotka ovat ihmiskunnan kannalta ongelmallisia kuten luonnonvarojen käyttö ja kulutus. Työnteko taas on hyvä asia, ja siksi kannattaa verottaa kulutusta eikä työtä.

Tämä muutos aiheuttaa kuitenkin progression loivenemista. Köyhän näkökulmasta tuotteet siis kallistuvat, koska niissä on enemmän veroa. Ongelma ratkeaa, jos luovutaan siitä harhakäsityksestä, että kaupan kassalla ei voisi periä erisuuruista veroa eri ihmisiltä aivan kuten palkkatoimistossakin.

Idea on seuraava: tulotason tai muun syyn perusteella ihmiselle myönnetään verovähennysoikeutta. Ostaessaan tavaroita tai palveluja hän voi kuitata veron osuuden verovähennyksellä ja maksaa ainoastaan verottoman hinnan. Verovähennysoikeutta pienennetään käytetyllä summalla.

Idea kulkee netissä nimellä verovähennyskortti, koska ajatus lähti verovähennysoikeuden kirjaamisesta bonuskortin tapaiselle kortille. Käytännön toteutustapa ei kuitenkaan ole olennainen, kunhan kassalle saadaan luotettava tieto asiakkaan oikeudesta verovähennykseen.

Ehdotin tätä jo yli vuosi sitten Hetemäen työryhmälle, mutten saanut mitään kommenttia. Sen sijaan demarien varjoveroryhmän kanssa saimme aikaan hedelmällisen keskustelun, mistä heille kiitokset.

Verovähennyskortista olisi useita etuja, joista tässä mainitsen vain muutaman. Se ei suoraan anna rahaa, vaan lisää kansalaisen rahojen ostovoimaa. Se on tasapuolinen eikä riipu tulojen lähteestä (palkkatyö, toimeentulotuki, vanhempien avustus). Saman nettomääräisen tulonsiirron aikaansaamiseksi tarvitaan vähemmän tulonsiirtoja ja ne ovat yksinkertaisempia kuin nykyään. Ympäristö- ja haittaverot kuten hiili- tai alkoholivero, jotka kerätään ulkoisvaikutusten kattamiseksi, voidaan jättää verovähennysjärjestelmän ulkopuolelle.

Lisätietoja: http://fi.opasnet.org/fi/Verov%C3%A4hennyskortti

Kirjoituksen äänestys Toimisiko ehdotettu verovähennysjärjestelmä käytännössä?

Kommentteja 6 kpl Kirjoittanut Toryville 26.2.2011 01:55

Miksi progressio pitää tehdä näin, vaikeamman kautta? Yhtä hyvin tuotteet voisi laittaa alville niiden hyödyllisyyden ja haitallisuuden mukaan: perunat ja juurekset 5%, juustot 12%, colajuomat ja naksut 22%, tupakka 50%. Tiedämme jo, että alempi keskiluokka kuluttaisi edelleen vanhaan tapaansa kaikkea mahdollista epäterveellistä (katsokaa joskus, mitä se lappaa liukuhihnalle lähikaupassa; yleensä hihnalla ei ole mitään, mitä Pekka Puska hyväksyisi edes kannabixen vaikutuksen alaisena) ja toisi valtiolle sitä kautta verotuloja. Köyhät sitä vastoin saisivat mahdollisuuden käyttää vähät rahansa niukasti verotettuihin peruselintarvikkeisiin, jos vain osaisivat tehdä niistä itselleen ruokaa (esim. seniorikansalaiset osaisivat varmasti). Progression voi tuoda myös palveluihin; usein tarvittuja peruspalveluita kuten partureita voi verottaa kevyemmin kuin esim. täälläkin mesonneen "Flemarin" bordelleja. Tämä kaikki on kuitenkin toiveajattelua: valtio haluaa nyhtää niin köyhästä kuin rikkaastakin kaiken, minkä siltä nyhtää voi, ja siksi veroprosentit huitelevat siellä missä huitelevat.

Kirjoittanut Jouni Tuomisto 28.2.2011 15:39

Onhan tämä vähän vaikeampaa, mutta etuna on se, että silloin siltä 90 prosentilta kansasta jotka eivät ole köyhiä voi periä arvonlisäveroa perunoista 17 prosenttiyksikköä ja juustoista 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin Toryvillen ehdotuksessa. Tämä ero on miljardin euron luokkaa vuodessa, eli hyvinkin lisävaivan arvioinen. Eihän verovähennystä kannata antaa niille, joilla on aivan hyvin varaa maksaa se korkeamman veroprosentin mukaan.

Kirjoittanut Laali 6.3.2011 17:19

Minua häiritsee kirjoittajan hieman halveksiva asenne "alempaa keskiluokkaa" kohtaan. Esimerkiksi letkaus ruuanlaittotaidosta oli aika ilkeä ja turhaan yleistävä. Toivottavasti olen silti väärässä tässä asiassa. On tutkittu, että köyhällä ei ole mahdollisuuksia ostaa terveellistä ruokaa samalla tavalla kuin rikkaammalla. Filépihvin ja kylmäpuristetun öljyn sijaan ostetaan Pirkan halpaa lenkkimakkaraa ja halvinta margariinia. Näin yksinkertaistetusti sanottuna. En usko että tässä "alemmassa" kansanluokassa on yhtään suurempi osuus typeryksiä kuin ns. ylemmässäkään kansanluokassa. Moni tietää ja tuntee terveelliset elämäntavat, mutta mahdollisuudet noudattaa niitä ovat rajalliset. Tosiasia on se, että epäterveellinen ruoka on halvempaa kuin terveellinen. Verrataanpa vaikka kalapuikkoja tai lohta, lenkkiä tai filéetä. Yksinhuoltajaperheissä varsinkaan ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia terveellistä ruokaa, kun moni jo elää toimeentulorajan alapuolella. Sama koskee eläkeläisiä,joilla on minimieläke. On totta että moni nykyaikana ei osaa laittaa ruokaa, mutta se ei ole vain tämän "alemman" kansanluokan ongelma. Uusavuttomia on kaikissa kansanluokissa. En yleensäkään ymmärrä miksi ihmiset jaetaan luokkiin tällä tavalla. Se jo jakaa ihmiset huonompiin ja parempiin, ja eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta on tosiasia. Ennakkoluulot lisääntyvät ja nämä jo muutenkin maahanpoljetut ihmiset poljetaan vieläkin tiukemmin maanrakoon ja oravanpyörä on valmis. En pidä yleistämisestä. Olen kuitenkin kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että vero voitaisiin toteuttaa mieluummin juuri terveellisiä ruokia suosimalla ja verottamalla kovemmin epäterveellisiä tuotteita, kuin käyttämällä jotain korttisysteemiä. Eikö se korttisysteemi maksaisikin aikalailla? Siinä tulisi köyhälläkin ostetuksi terveellisempiä vaihtoehtoja, kun ne tulisivat edullisemmiksi verotuksen vuoksi. Kyllä kaikki haluavat syödä terveellisesti, jos vain resursseja löytyy lompakosta - ja itsekuria. Toisaalta kaikki eivät tykkää terveellisestä ruuasta, joku rakastaa lenkkiä ja ranskalaisia yli kaiken. Siinä ei sitten verotus eikä terveysvalistus juurikaan auta. Pidän hyvänä ajatuksena sitä, että esim. ruuan verot luokiteltaisiin jonkinlaisen terveyskertoimen mukaan. Se lisäisi varmasti myös ekologista tuotantoa, jota minä kannatan.

Kirjoittanut Laali 6.3.2011 17:22

Tarkoitan tuossa edellisessä kommentissani Toryvillea, huomautan siksi, ettei tulisi väärinkäsityksiä.

Kirjoittanut Laali 6.3.2011 17:23

Tarkoitan tuossa edellisessä kommentissani Toryvillea, huomautan siksi, ettei tulisi väärinkäsityksiä.

Kirjoittanut Laali 6.3.2011 17:25

Tarkoitan tuossa edellisessä kommentissani Toryvillea, huomautan siksi, ettei tulisi väärinkäsityksiä.

Vaihe 2: Väittämien luominen, merkityksettömien osien poisto ja argumenttien etsiminen

Jäsennyksen kohteena oleva arvonlisäveroa koskeva keskustelu on käyty Pikkuparlamentissa 22.2. - 6.3.2011.^[2]

Progressio on saatavissa arvonlisäveroonkin

Väittämä: A) On hyödyllistä, että tietyt ihmiset voivat saada vapautusta arvonlisäverosta eli henkilökohtaista verovähennystä. B) Tämä on käytännössä mahdollista toteuttaa.