Keskustelu:Vieraslajit Suomessa

Lausunto vieraslajien hallintasuunnitelmasta

Teksti on kirjoitettu lausunnoksi ehdotukseen kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi [1]. Lausuntoja pyydettiin 31.8.2020 mennessä.

Kiitos mahdollisuudesta lausua liittyen ehdotukseen vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Suunnitelma on tervetullut, koska vieraslajien seurantaa ja hävittämistä on syytä tehostaa Suomessa.

Tärkein huomioni kohdistuu kohtaan "Raportoidaan vieraslajiportaaliin toimenpiteistä ja havaintotiedoista yhtenäisesti kaikkien haitallisten vieraslajien osalta. Kehitetään torjuntatoimien seurantajärjestelmää ja sen käyttöönottoa." Olen itse käyttänyt vieraslajit.fi-portaalia, ja se on erinomainen apuväline tiedon keräämiseen ja jakeluun tästä asiasta. Kuitenkin tuo mainittu kirjaus on liian ympäripyöreä ja laimea. Ehdotuksessa tulisi selvästi todeta, että

• portaalissa pyritään nykyistä paljon kattavamman ja kunnianhimoisemman havaintoaineiston keräämiseen.
• kansalaisosallistumista, kansalaistiedettä ja joukkoistamista lisätään selvästi esimerkiksi kannustamalla järjestöjä ja kehittämällä portaaliin palkitsemisjärjestelmiä (sekä aineettomia että rahallisia).
• portaalia kehitetään niin, että sinne tulee kaksi uutta toiminnallisuutta: 1) ensihavaintojen lisäksi toisten havaintoja voidaan varmentaa, ja 2) havaittujen esiintymien kitkemisestä voi raportoida (ja erityisesti onnistuneista ja varmennetuista kitkemistoimista voisi saada pienen rahallisen korvauksen). Nykyään havaintoja voi kommentoida, mutta se ei riitä, vaan varmentamisesta ja kitkemisestä on kerättävä rakenteista tietoa.
• Varmennettujen havaintojen paikkatieto pitäisi yhdistää maanomistusrekisteriin, ja vieraslajihavainnosta pitäisi lähteä automaattisesti sähköposti tiedoksi maanomistajalle. Tällaisella täsmätiedottamisella saataneen maanomistajien tietoisuus paljon nykyistä paremmaksi. Myös toimet tehostunevat, kun maanomistaja kuulee, että hävittäminen on hänen vastuullaan ja tilannetta seurataan.
• inaturalist.org on kansainvälinen lajihavaintoihin keskittynyt verkkosivusto. On syytä selvittää ja miettiä, olisivatko sen toiminnallisuudet sopivia siihen, että sen ja vieraslajit-portaalin tietokannat tai jopa käyttäliittymät yhdistettäisiin osittain tai kokonaan. Olisiko tästä etua vieraslajityön näkyvyyden lisäämiseksi?

Yleisesti toimenpiteistä voisi todeta, että tekemisen konkreettisuus ja vastuut jäävät liian epämääräisiksi. Asiat sinänsä ovat hyviä, mutta asian esittäminen passiivissa ja usein yleisenä toiveena ei auta hahmottamaan, kuka tekee ja mitä. Esimerkiksi "Estetään alaskanlupiinin levittäytymistä maahan tiedotuksen avulla" on pääasiassa tavoite (lupiini ei leviä), mutta mitä se tekeminen (tiedotus) tarkkaan ottaen on? Kuka tiedottaa, kenelle ja mistä asiasta ja miksi juuri se auttaa estämään leviämistä? Kaikkia toimenpiteitä ei ehkä pystytä ajan tai tiedon puutteessa täsmentämään tällä tavalla, mutta yksi asia pitäisi mielestäni tehdä joka toimenpiteelle: yhteistyötahojen listasta nostetaan aina yksi organisaatio, joka on vastuussa kyseisen toimenpiteen toteuttamisesta. Jaettu vastuu on vastuun puuttumista.

Hallintasuunnitelma käsittelee ainoastaan kansallisesti määriteltyjä vieraslajeja. Tähän lienee jokin syy, mutta en oikein hahmottanut, miksei EU-tasoisesti haitallisia lajeja käsitellä lainkaan. Tätä voisi varmaan selventää ja lisätä linkkejä ja lyhyita kuvauksia EU-vieraslajien hallintasuunnitelmiin.

Oma kokemukseni on, että vieraat kasvilajit menestyvät erityisesti kaupungin tai muiden julkisten toimijoiden varasto- ja maanläjitysalueilla, josta ne sitten tehokkaasti leviävät maansiirtojen mukana muualle. Tässä ongelmana ilmeisesti on se, että tekninen virasto tai muu alueista vastaava organisaatio ei ole perillä vieraslajitilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Tässäkin peräänkuuluttaisin kansalaistoimintaa: pitäisi aktivoida kuntalais- ja luonnonvuojelujärjestöjä seuraamaan ja vahtimaan maansiirtoja tekevien organisaatioiden toimintaa, jotta nämä siemenlingot saadaan tietoon, organisaation tietoisuuteen ja kitkemistoimien kohteeksi.

Panin merkille, että monen kasvin kohdalla mainittiin, että "suositellaan mekaanisia torjuntamenetelmiä". En olisi tässä asiassa niin kategorinen. Varsinkin laajat monivuotisten kasvien kasvustot ovat hankalia hävitettäviä esimerkiksi niittämällä, kun kasvu alkaa yhä uudestaan juuresta. En näe erityistä ongelmaa siinä, että vieraslajin kokonaan valtaama alue myrkytetään torjunta-aineella, esimerkiksi glyfosaatilla, juuriston hävittämiseksi. Lännen- ja jättipalsamin kasvustot ovat paljon kiitollisempia mekaanisen torjunnan kohteita, koska siementämisen estäminen pari kertaa kesän aikana tapahtuvalla kitkemisellä tai niittämisellä tuhoaa kasvuston jo ensimmäisenä vuonna murto-osaan. Lupiinin ja kurtturuusun osalta näin ei ole. Pikemmin suosittelisin monipuolisen keinovalikoiman käyttöä kuin yhtä ainoaa ratkaisua.

Jouni Tuomisto