Keskustelu:Terveydenhuollon ilmastopäästöt

Sote-tilankäyttö

Tiivistelmä sähköpostikeskustelusta Maakuntien tilakeskuksen kanssa (18.12.2019)

SOTE-tilojen kanta on erittäin heterogeeninen. Rakennusvuosi, peruskorjausvuosi, tekniikka, käyttötarkoitukset ja käytön intensiteetti vaihtelee todella paljon. Näin ollen myös ympäristövaikutuksien tarkastelu on haastavaa. Tähän ehkä parhaiten sopisi jakaa tilakantaa rakennuksen käyttötarkoituksien (keskussairaalat, aluesairaalat, terveyskeskukset, palveluasumiskohteet jne) mukaisesti ja arvioida kunkin tyypin keskimääräistä kulutusta ja vaikutusta. Tämä jako onnistuu tilakeskuksella olevin tiedoin, samoin myös jaettuna ikäluokittain.

Mitä toimenpiteitä on arvioitu voitavan tehdä ja ollaan tekemässä? Suoraa vastausta tähän ei ole, mutta laajasti koko kuntakenttää ja potentiaalia on arvioitu tässä raportissa.

Puutteena tuossa raportissa on mielestäni se, ettei tilankäytön tehokkuuteen ole tuossa juuri kiinnitetty huomiota ts. tilamäärää voitaisiin pienentää reilusti. Kuntien tilankäytön tehokkuus on heikko, toki laajasti vaihdellen ja siinä olisi erittäin suuri potentiaali. Tätä Maakuntien tilakeskus pyrkii jatkossa edistämään.

Karkeasti voisi sanoa, että keskussairaaloiden osalla on tapahtumassa paljon. 2012 alkanut ja 2024 päättyvä n. 7Mrd € investointiaalto johtaa tilakannan modernisoitumiseen ja näiden tilojen ympäristövaikutukset ovat myös aiempaa merkittävästi pienemmät. Näitä tiloja on arviolta 3Mm2. Sen sijaan kuntien sote-käytössä olevat muut tilat eli tk:t, aluesairaalat, palvelukeskukset jne. ovat heikossa kunnossa ja niiden keskimääräinen ikä alkaa olla myös yli 40v => näiden energiankäyttö on suurta eikä viimeiseen 5 -10 vuoteen näitä ole juuri korjattu/uudistettu. Lähivuosina ei myöskään ole tulossa mitään vaikuttavia toimia, koska kunnissa odotetaan valtion sote-ratkaisuja. Toisaalta murros palveluiden järjestämisessä voisi johtaa siihen, että vanhat, toimimattomat ja ympäristövaikutuksiltaan suuret kiinteistöt kenties jäävät pois käytöstä ja tilalle rakennetaan kokonaan uusia, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienemmät. Toki siitä seuraa se, että uudisrakentamisesta taas syntyy päästöjä eikä vanhojen poistaminenkaan (purku) nollavaikutteista ole.

Tilakeskuksella parhaiten tilojen ylläpitokustannuksia ja siten myös energian käyttöä tuntee Pekka Tuomela. Tuon yo raportin laati FCG / Esko Korhonen, joka on ollut myös tilakeskuksen konsulttina kuntien tilakannan tietojen keruussa.

Terveydenhuollon ominaiskulutukset

Tiivistelmä sähköpostikeskustelusta Syken kanssa. (9.12.2019)

Sähkön ja lämmön osalta varmastikin parhaat energiatiedot ovat kiinteistönhuollo(i)ssa ja niitä voi sitten tässä hädässä kertoa kansallisin keskiarvoin jotka Motivan ilmoittamina tilastokeksuksen tietoihin perustuvin 5-vuotiskeskiarvoin ovat sähkölle 158 g CO2-ekv /kWh ja lämmölle 164 g CO2-ekv /kWh. Nämäkin olisi kuitenkin hyvä kohdistaa paikkakuntakohtaisesti todellisin rasittein. Esim. Hki:n hiili vs. Joensuun puu+turve, joiden (laskennallinen) ilmastopäästö on eri luokkaa, ja joissain kohteissa lienee edelleen öljyäkin (n. 3,2 kg CO2 / kg polttoöljyä) Jos kulutettuja polttoaineita on tarkkaan tiedossa, niin https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html saa päästökertoimet excelinä.

Kiinteistötiedon puolelta voinee tehdä karkeistusta myös rakennusten energiatehokkuuksista neliöitä tai kuutioita kohden, ja pohtia, kuinka paljon potentiaalia olisi modernilla rakentamisella vs. (jos on) vanha hoitolaitos.

Kulutustuotteista lääkehuollossa minun osaamiseni ei tältä istumalta riitä. En osaa arvioida lainkaan sitä, kuinka paljon erilaisia tarvikkeita, sidetarpeita ja muita laastareita ja lääkkeitä kuluu, onko niihin käytetyt materiaalit mitä ja missä suhteissa. Sitäkin olennaisempaa päästövähennysten osalta on kysymys, että voiko niitä korvata toisilla tuotteilla, tai onko niiden hävikin vähentäminen potilasturvallisuuden kautta sallittavaa? Ehkä viimeisin pohdinta jää sitten toteuttamiskelpoisuuden puolelta muiden pohdittavaksi. Tietokantana minulla on käytössäni ecoinvent, ja voin sitä kautta etsiä kertoimia, jos sellaisia on, mutta tässä on kyllä tarpeen vähän tilaajapuolelta saada tietoa enemmän.

Tälle puolelle kuuluvat tietenkin myös sairaankuljetukset niin kelataksit kuin muutkin. Olettaisin, että välityskeskuksilla ja ainakin KELAlla on tarkka tieto sairaskuljetusten kilometriluvuista. Diesel autoissa on toki eroja, mutta ajettua kilomertiäkohden voi käyttää kerrointa 141 g/km (VTT- Lipastotietokanta 2016 keskimäärin / km, katuajo 27 %).

Tähän kustannuspuolelta kantaa ottamatta, voisi vaihtaa uusiutuviin polttoaineisiin, ja säästää liikennesektorille kohdistuvaa, todellisuudessa terveydenhuollon tuomaa rasitetta.

ENVIMAT on minulle vähemmän kuin puolituttu sisältönsä tarkkuuden puolelta, enkä osaa siihen ottaa sen enempää kantaa.

Spine-malli

Tiivistelmä sähköpostikeskustelusta VTT:n kanssa 3.12.2019

Spine-hankkeen tavoitteena on luoda uusia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja uusia menetelmiä energiajärjestelmien tutkimuksen käyttöön. Hanke on nelivuotinen ja päättyy v. 2021. Ohjelmistojen kehitys jatkunee vielä tämän jälkeenkin, mutta organisoituminen on vielä kesken.

Spine Toolbox on todellakin työpöytäohjelmisto, jonka avulla voidaan suorittaa erilaisia mallinnus- ja laskentatehtäviä (jotka voivat koostua erilaisista tiedonkäsittely- tai laskentaprosesseista) sekä hallinnoida niiden lähtöaineistoja ja tuloksia. Ohjelmisto tukee aineistojen tuontia ja vientiä tavallisimmille tiedostomuodoille ja tietokannoille. Eri laskentaprosessit sidotaan yhteen yhteisellä tietorakenteella, joka soveltuu joustavasti erilaisiin tapauksiin.

Spine Model sen sijaan on Julia-kielellä toteutettava mallinnuskehikko, jolla voidaan luoda malleja erilaisista energiajärjestelmistä niiden tutkimusta varten. Hankkeen päätteeksi julkaistaan tapaustutkimusten (case study) aineistot ja mallit, mutta nämä ovat vain esimerkkitapauksia tai showcase-tyyppisiä sovelluksia toteutetuista uusista ohjelmistoista. Tällä tietoa ei julkaista kattavaa tietokantaa esim. Suomen energiajärjestelmästä. Julia on matemaattinen mallinnuskieli kuten myös GAMS, jota VTT:llä on käytetty aiemmin vastaaviin energiajärjestelmien mallinnustehtäviin.

Spine Database API on rajapinta ohjelmistojen ja Spine-tietorakenteen välillä. Lisätietoa https://spine-project.github.io/Spine-Database-API/.

Spine-hankeen tulokset eivät (varsinkaan vielä) sovellu suoraan Ilmastovahdin käyttöön. VTT voi kuitenkin mahdollisesti auttaa joissakin tähän liittyvissä kysymyksissä. Mahdollisia yhteyshenkilöitä voisivat olla Tiina Pajula tai Laura Sokka.