Keskustelu:Terveyden ja hyvinvoinnin ajatushautomo

Sisällysluettelo 1 Näkökulmia ajatushautomoon 1.1 Tarvitaanko ajatushautomoa ylipäätään? 1.2 Tarviiko ajatushautomon olla osa THL:ää? 1.3 Mitä palveluita ajatushautomo voisi tarjota (jo THL:ltä löytyvien palvelujen lisäksi)? 1.4 Konkreettisia näyttöjä

Näkökulmia ajatushautomoon

Tarvitaanko ajatushautomoa ylipäätään?

• Kyllä, koska
  1. Asiat etenevät suboptimaalisesti suurissä yksiköissä ja niissä tarvitaan sisäisiä 'linkkimiehiä', joilla on riittävän laajat yleistiedot ja jotka jouheuttavat uusien ideoiden edistämistä ja vanhojen käytäntöjen parantamista
  2. Käytäntöjen muuttaminen vaatii aikaa ja raskasta pohdintaa, joten olisi hyvä jos siihen voisi paneutua pieni joukko ihmisiä täyspäiväisesti ('käytäntö' ymmärrettynä laajasti)
• Ei, koska
  1. THL:ssä on jo kaikki ajatushautomon piirteet/palvelut edustettuna, vaikkakin ainoastaan hajautetusti (strategiatyöryhmä, yhteisöllinen 'tiedontuotanto' Terhossa, tiedotusosasto, suunnittelijat tekevät jo ajatushautomolaisten tehtäviä, jne.)
  2. Tarvitaan vain hallinnollinen instrumentti, joka mahdollistaa tutkijoiden irrotamisen vähäksi aikaa jonkin tärkeän idean edistämiseksi ja täten ajatushautomo voisi olla 'flash mob'-tyyppinen rakenteeltaan.

Tarviiko ajatushautomon olla osa THL:ää?

• Kyllä, koska
  1. Ulkopuolinen hautomo ei edistä THLn etuja parhaalla mahdollisella tavalla. (Tässä pitää huomioida myös se raadollinen totuus että minkä tahansa vakiintuneen organisaation 'etu' on samantyyppinen käsite kuin 'national security')
  2. Vaikka modernin maailman ongelmat ovat monialaisia, täytyy ensin saada ajatushautomo toimimaan pienemmassä skaalassa, esim. yhden sektoritutkmuslaitoksen sisällä, tai vieläkin rajoittuneemmin (yhden tutkimusalan sisällä) jotta saadaan asiasta näyttöä.
  3. ajatushautomon rahoittaminen on helpompaa
  4. ulkopuolinen hautomo voitaisiin kokea THLn kilpailijaksi tai arvostelijaksi
• Ei, koska
  1. Ulkopuolinen ajatushautomo on itsenäisempi ja luotettavampi kansalaisten silmissä. Myöskään THLn hallinto ei voisi puuttua hautomon toimintaan suoranaisesti (hautomon tehtävä on tietysti auttaa THLää parantamaan kansanterveyttä ym. mutta tämä työ vaatii aina kritiikin sietoa hallinnolta, joka kokenee että on parempi hoitaa kritikointi oman talon sisällä ja tohtoroida itse itseään. Sama kritiikki tietty pätee ajatushautomonkin toimintaan ja sen itseoikeutukseen)
  2. Sama hautomo voisi palvella useita sektoritutkimuslaitoksia, sillä kaikkien suurten ongelmien ratkaisu vaatii monialaista lähestymistä

Mitä palveluita ajatushautomo voisi tarjota (jo THL:ltä löytyvien palvelujen lisäksi)?

• Avoin data -ideologian propagointi. Mikäli THL:ltä puuttuu datan avaamisesta vastaava taho, jonka kanssa erityyppiset datan loppukäyttäjät ja jalostajat (ml. kansalaisjärjestöt, virastot, jne.) voivat asioida, täytyisi sellainen perustaa. Helpoimmin asia lienee järjestettävissä valtuutamalla sopiva THLn edustaja asiamies -palvelijaksi, jolla on valtuudet jakaa sopivalla tavalla sumeutettua dataa (esim. henkilötiedot poistettu, jos alkuperäinen datalähde sellaisia sisältää).
• Linkitys-palvelu (kaikille jotka ovat viettäneet aikaa eri korkeakouluissa tai sektoritutkimuslaitoksissa on välittömästi selvää miten vähän johdolla on aikaa panostaa yksittäisen tutkijan tai tutkimusryhmän tulosten seuraamisen sellaisella tasolla joka vaaditaan synergiaetujen parempaan ymmärtämiseen. Yksittäisiä tutkijoita, analyyseja, strategioita ym. voitaisiin monesti 'integroida' ('avata') paljon suuremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi, mutta yleensä ihmiset eivät edes tiedä mitä särmin takana puuhataan (eli yksittäiset tutkijatkin syyllistyvät älylliseen laiskuuteen, kokonaiskuvaa ei synny). Miksi ei palkata linkkimiehiä, joiden ainoa tehtävä olisi maalata suurempaa visiota monialaisesti tieteellisellä, ei hallinnollisella tasolla. Heidän pitäisi hankkia riittävä tietämys, jotta he voisivat kommunikoida eri alojen asiantuntijoiden kanssa, vaikka eivät itse sellaisia ko. aloilla olisikaan. Vaikka tuloksia ei heti saataisikiaan, on todennäköistä että ajan kuluessa saavutettaisiin huomattavia etuja.)
• Ajatushautomo voisi myös soveltuvin osin hyödyntää/toteuttaa Tilannehuone-palvelua. Hautomo voisi profiloitua
  1. yhteiskunnallisen keskustelun osallistujaksi (kiinteä vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen ja median kanssa)
  2. politiikkasuositusten antajaksi avoimeen arviointiin perustuen
  3. tutkimuksen viejäksi päätöksentekoon
  4. päätöksenteon tuojaksi tutkimukseen (kansalaisyhteisön tärkeiksi kokemat kysymykset toimivat tutkijoiden kannustamisessa ja ohjaamisessa tiettyjen tutkimusongelmien ratkaisemiseksi)

Konkreettisia näyttöjä

• Varjohallitusohjelman ja raamibudjetin yhteisöllinen rakentaminen avointa arviointimenetelmää hyödyntäen 2011 keväällä.