Keskustelu:Rakennetun ympäristön tietotyön kehittäminen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Otakantaa-kysely

Rakennetun ympäristön tietotyö.jpg

Tieto käyttöön, parempia päätöksiä (TIPPI) on Valtioneuvoston kanslian rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tunnistaa ja arvioida ratkaisuvaihtoehtoja, joilla rakennettuun ympäristöön liittyvät tietoaineistot saadaan tehokkaasti hyödynnettäviksi laajalti yhteiskunnassa. Ratkaisuvaihtoehdot sisältävät mm. tiedontuotannon sisältöihin, prosesseihin, yhteistyöhön, vastuisiin sekä yhteisiin käytäntöihin - kuten standardeihin, tietomalleihin ja direktiiveihin - liittyviä ehdotuksia.

Tällä kyselyllä kartoitetaan ihmisten näkemyksiä siitä, mitä hankaluuksia rakennettuun ympäristöön liittyvän tiedon käyttöön liittyy ja miten tieto saataisiin helpommin hyödynnettäväksi. Kysymyksiin toivotaan vastattavan Opasnet-sivuston sivulta Rakennetun ympäristön tietotyön kehittäminen löytyvän raportin pohjalta.

Tausta

Miltä sektorilta olet?

  • Kunta (6/15)
  • Valtio (7/15)
  • Yritys (1/15)
  • Tutkimusorganisaatio (1/15)
  • Yksityishenkilö (0/15)
  • 3. sektori (0/15)

Rakennetun ympäristön tietojen hyödyntämisen keskeisimmät ongelmat

Mitkä näistä ongelmista ovat mielestäsi keskeisimpiä? Valitse alla olevista vaihtoehdoista kolme merkittävintä ongelmakohtaa

  • Tiedot hajallaan (7/15)
  • Saatavuuden rajoitteet (8/15)
  • Saatavuuden puute (2/15)
  • Tiedon maksullisuus (4/15)
  • Kattavuuden ja luotettavuuden ongelmat (5/15)
  • Ajantasaisuuden puute (3/15)
  • Ykslöivien tunnisteiden puute (2/15)
  • Yhteisten standardien puute (3/15)
  • Päällekkäinen tiedontuotanto (5/15)
  • Tapojen jäykkyys (2/15)
  • Osaamisen puute (3/15)
  • Sähköisten palvelujen ja asioinnin heikko taso (6/15)

Kerro tarkemmin jostain edellä esitetyistä ongelmista tai omasta mielestäsi tärkeimmästä haasteesta, joka ei tullut riittävän hyvin edellä esiin.

  • Organisaatiossamme oli aikaisemmin SYKEn Yhdyskuntarakenteen seuranta GIS aineisto (YKR) josta maksoimme vuosittain käyttölisenssiä Uudistuksen myötä meille tarjottiin uutta sopimusta 3 vuodeksi noin 40 000 euron suolaiseen hintaan, tämä oli kohtuuton hinta eikä organisaatiomme jatkanut enää sopimusta. YKR aineistoa ei voida enää käyttää lainkaan eikä sitä voida hyödyntää tulevaisuuden paikkatieto-osaajien kouluttamisessa. Aineisto on tuotettu verovaroin joten sen pitäisi olla avointa dataa. Nyt jarrutetaan paikkatietoaineistojen avoimuutta ja hidastetaan paikkatiedon hyödyntämistä. Suurimpina jarruina Tilastokeskus joka ei avaa hyödyllisiä paikkatietoaineistojaan avoimeen käyttöön vaan yhä haluaa laskuttaa rasvaisesti aineistoistaan. Asialle tulisi pikaisesti tehdä jotain!!!
  • Pitäisi olla jokin hyvä kanava, mistä saisi tietää, mitä tietoa on olemassa ja miten sen saa käyttöönsä. Ko. kanavan olemassaolosta pitäisi sitten tiedottaa jatkuvasti.
  • Tiedon siirto paikkatietoohjelmasta (Mapinfo-Cad- ArcGIS) toiseen on hankalaa. Siirrettäessä syntyy muutaman sadan metrin virhe tai cadistä ei saa muokattavaa viivaa tai polygonia siirrettyä.
  • Erityisesti valtakunnalisen tason tiedot (=yhteiset perusrekisteritiedot), jotka syntyvät kunnissa ja siirretään valtakunnallisiin rekisterihin (kuten rakennus, kiinteistö, huoneisto, kadut) pitäisi A) määritellä yhteiseksi tietomalliltaan (skaalautuvuus, siten että kunnissa tarvittavat detaljimmat tiedot sekä yleisemmän tason tiedot saadaan samasta lähteestä) B) tiedon elinkaaren hallinta määritellä ja yhtenäistää C) tiedon käytön lähde määriteltävä - olisiko tulevaisuudessa niin, että tiedon tuottajat (tässä tapauksessa kunnat) tuottaisivat tiedon suoraan valtakunnallisiin perusrekistereihin (edellyttää tietosisällön laajentamista) ja käyttävät lähtöaineistonaan tietoa suoraan valtakunnallisista perusrekistereistä?
  • Sähköisten kaavojen ja kaavatietojen puute, etenkin vanhoista kaavoista. Rajapintapalvelut.
  • Kaava-aineistot olisi oltava saatavissa yhdestä paikasta vektorimuotoisen paikkatietoainesitona.
  • Kuntien rakennusrekistereiden ja RHR:n suhde on hyvin ongelmallinen, avian turhaa päällekkäisyyttä ja vielä päälle rajoitteita puolin ja toisin tiedon saannissa ja jakamisessa. Jäykkyys ja kyvyttömyys nähdä tietoja koko kansakunnon yhteisenä tietovarantona ja käyttövoimana on yksi suurimpia esteitä järkevän tiedon käytön ja hyödyntämisen tiellä. Pitäisi pystyä näkemään ja ajattelemaan suuremmin kun vain oman organisaation näkökulmasta.

Joudutaan tekemään sama selvitys uudestaan, koska muualla jo kerätty tieto ei ole käytössä tai se maksaa tai se ei sisällä tarkoituksenmukaista tietoa.

  • Tietosuoja estää mm. kohdekohtaisen asuntokauppatiedon saamisen verottajalta ja kohdekohtaisen vuokratiedon saamisen Kelalta. Kiinteistöjen kauppahintatilasto ei sisällä vuokratontilla olevia omakotitaloja. Yksilöivien tunnusten puute vaikeuttaa tietojen yhdistämistä, esim. pysyvä rakennustunnus.
  • Tiedot hajallaan, päällekkäistä työtä, rajapinnat puuttuvat. Vanhanaikaiset tietomäärittelyt, kuten kuntaGML rasittavat uusien teknologioiden käyttöönottoa, kuten 3D-kaupunkimallintamista. Vertauskuvana Nokian Symbian, josta pidettiin kiinni tuhoon asti vaikka se ei taipunut ketterästi uusiin käyttötarkoituksiin. Uskallettava päästä irti vanhoista tavoista ja käytännöistä.
  • Rakennuksen ja kiinteistön omistajatiedot. Perusrekisterit ajan tasalle ja omistajatieto käytettäväksi eri tietopalvelutuotteilla suoraan perusrekisteristä.
  • Joidenkin perusrekisterien ylläpidossa ja laadussa on merkittäviä ongelmia. Erityisesti mieleen tulevat osoite- ja rakennustiedot. Suomessa ylläpidetään sekä rakennusten osoitetietoja (kunnat, VRK) sekä teiden varsille interpoloituja osoitetietoja (MML). Päällekkäisestä osoitetietojen ylläpidosta tulisi päästä eroon. Rakennusten osoitetiedot ja muut ominaisuustiedot ovat VRK:n rekisterissä puutteellisia. Ylläpidon tulisi tapahtua mahdollisimman automaattisesti tai velvoitetusti, ja rekisteri tulisi perusparantaa laatuongelmien poistamiseksi. Rakennustietojen tulisi olla myös maksutta saatavilla.
  • VRK avannut rakennustiedot - kiitos!!. Harmi, että haja-asutusalueella ja muissa kuin vakituisen asumisen rakennusten tiedoissa tiedon luotettavuudessa on haasteita. - Tietoa rakennetusta ympäristöstä pitää hakea kuntien sivuilta. Tarjonta kirjavaa. Asemakaavat kuntien rajapintaan, ja tieto kaavan ajantasaisuudesta helpommin saataville.
  • Kansalaisten kannalta on ongelmallista, ettei esimerkiksi alueiden käytön suunnittelutietoja (kaavoja) ole saatavilla Kansalaisen karttapaikan tapaan. Suunnittelun lähtötietojen sijainti eri paikoissa vaikeuttaa yhteistyön tekemistä eri osapuolten välillä, koska tietopohja ei ole yhtenäinen.

Mitä mieltä olet tunnistettujen kehitystarpeiden teemoista?

Kuvaavatko ne oikeasti ja riittävän kattavasti rakennetun ympäristön tietojen käyttöönsaamisen kehitystarpeita? Tutustu kehittämistarpeiden kuvaukseen: [1]

  • Hyvin kattavat.
  • Mielestäni kuvaavat hyvin. Rahoituksen yhteydessä tai omana kohtanaan "peruspilareina" näkisin mielelläni myös yhteisen koordinoinnin ja ohjauksen, vastaavanlaisen kuin esim. Sade-hankkeessa/ohjelmassa oli. Muuten voi käydä niin, että kehitystarpeet jälleen kerran kyllä listataan, mutta lopputulos ei koskaan valmistu ja edelleen kaikki puuhaavat omissa poteroissaan omia juttujaan.
  • Pikaselauksella näyttäisi kuvaavan oikeita asioita.
  • Ne ovat oikeita, mutta paikoin kovasti päällekkäisiä ja ristikkäisiä, saman ongelman voi laskea kuuluvan moneenkin teemaan.
  • Kyllä
  • Kehittämistarpeiden ongelmat on tunnistettu ja kuvattu hyvin.
  • Jos dokumentissa kuvatut kehittämiskohteet saataisiin liikkeelle, se olisi valtava edistysaskel. Tietosisällön perusparantaminen keskeisten rekisterien osalta tulisi suorittaa. Tässä auttaisi, mikäli tiedot olisivat mahdollisimman laajalti saatavilla, jolloin laajentuva käyttö toisi puutteet paremmin esille ja tuottaisi palautetta tiedon tuottajille. Hyvät, strukturoidun palautteen antamiseen soveltuvat palautemekanismit olisivat tässä kohtaa tarpeen.
  • Tunnistettujen kehitystarpeiden teemat kattavat kaikki mieleeni tulevat kehittämistyön sektorit. Tunnustettava tosiasiat, ettemme voi haalia tähän hankkeeseen kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta tässä siis ovat mukana ne keskeisimmät, joista on lähdettävä ja joista pitää tiedon tuottajia muistuttaa. - Kaikkea ei saada rahalla, kaikkialle ei kannata rahaa syytää. Tarvitaan innostusta ja hyviä esimerkkejä.
  • Kehitystarpeiden teemat on tunnistettu hyvin.

Kerro ajatuksiasi tarkemmin jostain edellä esitetyistä kehittämiskohteista tai omasta mielestäsi tärkeimmästä kehittämiskohteesta, joka ei tullut riittävän hyvin edellä esiin.

  • Erityisesti luontotiedon tulkintaa osaavia ekologeja tarvitaan, että tiedon arvo, yhteydet ja merkitys ymmärrettäisiin. Uuden inventointitiedon liittäminen vanhaan tulee tehdä automaattisesti. Nyt uusi tieto jää usein kuntien haltuun tai hautautuuraporttiin.
  • Nimenomaan valtakunnalliset master-tiedot tulisi käsitellä kokonaisuutena riippumatta kenen valtakunnallisen toimijan vastuulle ne kuuluvat. Nyt on Pertiva -hanketta (Rakennus, huoneisto, kiinteistö), Vrk:n vetämänä, BuildingSmart käsittelee osaa tietomalleista (rakennus, infra, kaupunkimalli), LV vastaa digiroadin tietosisällöstä, Y-menetelmä kehittää tietokomponentteja, KMTK vähän kaikesta edellä. Tärkein olisi kuitenkin yksi rakennetun ympäristön tietomalli kaikkine kohteineen/objekteineen joita tulisi tarkastella yhdessä ja määritellä yhtenäinen tietosisältö (skaalautuva) ja edellä mainittu elinkaaren hallintamalli toimintatapoineen.
  • Yhteistyö ja/tai osaamisen ja tietojen hallinnoinnin keskittäminen suurempiin yksiköihin ratkaisisi paljon ja tehostaisi niin ajan kuin rahan kuin tiedon käyttöä.
  • ASREK hanke on tärkeä. Siirtää paperiset osakekirjat romukoppaan, mahdollistaa sähköisen kaupankäynnin ja tuottaa asuntoihin liittyvää tietoa asuntojen hinnoista, asumiskustannuksista, taloyhtiöistä jne.
  • 1. teeman keinoiksi voisi vahvemmin esittää yleisen rajapintastandardivaatimuksen päättämistä valtiotasolla ja toteuttamisen tulevissa maakunnissa. Vertaa Liikenneviraston päätökseen, edellyttää liikennesektorin infrasuunnittelussa infraBIM-mallia kaikissa 1.5.2014 alkavissa projekteissa, mikä johtaa kerralla infrasuunnittelun digiloikkaan. Sama tehtiin siirryttäessä paikalliskoordinaatistoista GK ja EUREF-järjestelmiin. Lisää päättäväisyyttä niin sama onnistuu myös RY-tiedontuotannossa.
  • Koulutuksesta ja viestinnästä ei voi liiaksi puhua. Kuntasektorilla tarvitaan jalkautumista ja perusteluja myös tiedon tallentajalle, jotta tieto tulisi laadukkaana käyttäjälle. Sama tiedon kehittäjille ja ideoijille: pitää hieman miettiä tiedon julkisuusastetta. On kiva tehdä ilmaisia web-sovelluksia ja kerätä havaintotietoja vaikkapa riistan liikkumisesta tai riistaruokintapaikoista, mutta tiedon jakaminen ja varsinkin tämän kaltaisen tiedon hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa vaativat harkintaa.
  • Maksullisten aineistojen avaaminen julkiseen käyttöön kehittäisi merkittävällä tavalla kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia.

Millaisia lainsäädännöllisiä esteitä ja toisaalta muutostarpeita tunnistat tähän aihepiiriin liittyen?

  • Yksilön oikeusturva
  • Lainsäädännöllisestikin tulisi mahdollistaa kaiken datan julkaiseminen avoimeksi ilman turhia rajoitteita.
  • Tulisi säätää, että kaavat tulevat voimaan vasta sitten kun ne ovat vektorimuoisena paikkatitoainesitona saatavilla. Tämä osaltaan edistäisi kaavojen parempaa saatavuutta ja edesauttaisi mm. INSPIRE direktiivin toteutumista.
  • Riittävät resurssit perustiedon tuotantoon Tilastokeskuksella pitäisi turvata. Aivan olennainen tietopohja siellä on rapatumassa huolestuttavasti säästöjen ja oraganisaation myllerryksen johdosta. Vaarantaa tietojen laatua, ja lisää työtä ja tuskaa kaikissa asiakasorganisaatioissakin eli ei todellakaan ole oikeaa "säästöä".' Tiedon avoimuus pitäisi olla lainsäädännössäkin lähtökohta ja salaus vain perustelluista tietoturvasyistä.
  • Kohdekohtaisen tiedon saanti vaatii lakimuutosta (esim. asuntokauppatiedot, omistajat).
  • Maankäytön ja rakennussuunnitelmilta pitäisi edellyttää tietomallipohjaisuutta niiden vahvistamismenettelyvaiheessa. Konsultit tekevät jo nyt suurimman osan pienten kuntien suunnittelutöistä. Aineistot päivittyvät ajan kanssa nykyaikaisiksi, kunhan niitä aletaan vaatimaan konsulteilta.
  • JHS-suositusten velvoittavuutta esimerkiksi tiettyjen rajapintapalveluita koskevien standardien suhteen voisi kiristää.
  • tiedon julkisuusaste (mikä on julkista ja mikä ei, missä laajuudessa tietoa voi julkistaa, millä kanavilla) ja maksuperusteet (mikä on kohtuullinen korvaus raakadatan jalostamisesta ja edelleen tarjoamisesta)
  • Etenkin alueiden käytön toimijat (kunnat, maakuntien liitot) tulisi saada kaikki mukaan, jotta saataisiin rakennetun ympäristön tiedot kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tämä saattaa edellyttää lainsäädännön kehittämistä.

Parhaat käytännöt

Listaa / kerro vapaasti hyviä käytäntöjä / esimerkkejä siitä, miten jollain toimialalla on saatu edistettyä tietojen laajempaa käytettävyyttä / saatavuutta. Esimerkiksi hyvin toiminut yhteistyö, tietopalvelut, toimintatavat tms.

  • Kaikki mahdollinen data pitäisi saattaa avoimeksi, jopa avoimella lähdekoodilla. Se olisi nykyaikaa ja mahdollistaisi monenlaisia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa ("Suomi nousuun").
  • Yhteistyö on vuosien myötä viranomaisten kesken voimakkaasti parantunut.
  • Seudullinen tietoyhteistyö esim. pääkaupunkiseudulla ja Lahden seudullla on oiva esimerkki siitä, ettei jokaisen kunnon tarvitsisi pähkäillä yksinään samojen tuskien parissa.
  • Tilastokeskuksen Statfin -tietokannoissa on paljon käyttökelpoista tietoa, mutta paljon myös kehitettävää. Asuntojen.hintatiedot.fi on hyvä esimerkki yksityisen tahon (välittäjät) ja julkisen sektorin yhteistyöllä rakennetusta suositusta kuluttajapalvelusta.
  • MML-karttaikkuna. Liiteri varauksin. Liikenneviraston hankkeissa on käytetty osallisille avoimia lähtötieto- ja pehmoGIS-palveluita.
  • Erityisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avointen julkisten palveluiden ympärille on helppo synnyttää yhteistyötä monella tasolla: käyttäjien foorumia, kehittäjien verkostoa, projektipäälliköiden/tilaajien yhteistyötä..
  • Kylliksi ei voi kehua SYKEn tietopalveluita ja karttapalveluiden kehittämistä eri käyttäjäkunnille. SUPERHYVÄÄ!
  • Maanmittauslaitoksen ja Uudenmaan liiton paikkatietopalvelut ja avoimet rajapinnat ovat olleet edellä moni muita toimijoita.

Avoin palaute

Mitä aiheeseen liittyvää pitäisi mielestäsi vielä huomioida tutkimuksessamme?

  • Tietosuojan nimissä ei pidä estää tiedon saantia.
  • Tärkeä pitää mielessä tulevaisuuden muutokset, ettei lukita tilannetta jälleen pitkäksi aikaa huonommille paikallisille ratkaisuille. Valittavien rajapintojen tulisi kehittyä globaalien markkinoiden kautta.
  • Ennakkoluuloton ote tutkimushankkeen eteenpäin viemisessä on ollut mainiota. Ennen kaikkea VNKn kiinnostus tietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen on hyvä. Seuraavaksi TIPPI-hanketta ja sen tuloksia pitäisikin yrittää markkinoida ammattilehtien lisäksi ihan tavallisiin päivälehtiin ja /tai paikallislehtien nettisivuille.