Keskustelu:Radonin terveysvaikutukset

Keskustelua radontorjunnasta

Date: Fri, 21 Mar 2014 17:34:49 +0200 From: Valmari, Tuomas

Kokonaisriskin kannalta tupakoinnin rajoittaminen on tärkeintä. Jos kuitenkaan henkilö ei siihen kykene voi hän pienentää riskiään merkittävästi radonkorjauksella. Esim. korjaus 800 Bq/m3 => 100 Bq/m3 pudottaa riskistä puolet pois (tupakoitsijalle 23% => 12%, tupakoimattomalle 0.9% => 0.5%). Tämän takia en tarkastelisi radonkorjauksia pelkästään tupakoimattoman näkökulmasta. Radonkorjaukset ovat kustannustehokkaimpia taloissa, joissa asuu tupakoivia.

From: Otto Hänninen Sent: Friday, March 14, 2014 11:55 AM

Ympäristötautitaakan näkökulmasta radon nousee suhteellisen isoksi ja siten toimenpiteiden kannalta kiinnostavaksi kohteeksi. Kun toisaalta keuhkosyövällä on kuitenkin paljon merkittävämpi riskitekijä (tupakointi), on kiinnostavaa verrata miten tuota kokonaisriskiä voitaisiin hallita. Ainakin alustavasti näyttäisi siltä, että tupakointia rajoittamalla voitaisiin päästä paljon suurempaan hyötyyn kuin radoniin keskittymällä. Voidaan tulkita niin, että radonkorjauksella parannetaan tupakoitsijoiden terveyttä (vain vähän) samalla kun he itse sitä tuhoavat toisaalla paljon tehokkaammin. Siten tupakoijien terveysriski voisi olla järkevä irroittaa radonin riskeistä ja radon-korjausten arviointia tarkastella vain ei-tupakoijien näkökulmasta - vai mitä arvelet?

From: Paunio Mikko (STM) Sent: 13. helmikuuta 2014 9:56

74 artiklan 2. kohdassa ei mainita muita kuin asunnot (ei siis kaikkia rakennuksia), joiden korjausrakentamista tulee edistää. Myös liitteessä XVIII mainitaan vain kotien korjausrakentamisen edistäminen.

Asia kyllä mutkistuu 100 artiklan erityisesti sen 3. kohdan (koulut?) myötä, mutta osaan rakennuksista voitaneen soveltaa sen artiklan 2. kohtaa (kirkot?).

Uusien asuntojen kohdalla tilanne on parantunut huomattavasti ja rakennusvalvonta pelaa, vaikka sitovaa terveysperustaista normia ei ole.

Olemassa olevan asuntokannan radonkorjauksissa on viime vuosina vuosittain saavutettu vain noin 0,3% alenemaa radonin aiheuttamaan kollektiiviseen 10 000 Sv annokseen radontalkoista huolimatta.

Radonin haittojen vähentämistä 300 Bq/m3 (vuosi ka) viitearvon täydellisellä epärealistisella implementoinnilla saavutetaan vain 22-27% keuhkosyövän ehkäisyteho.

Tehostetulla radonmittausohjelmalla yhdistettynä kohdennettuun terveysvalistukseen voidaan saavuttaa paljon enemmän ja kustannustehokkaammin. Eli ensin olisi varmaan keskityttävä löytämään ne kodit, joissa on todella suuret radonpitoisuudet?

Tupakointikielto oli huonosti muotoiltu, mutta kyllähän sitäkin kosmeettisesti voi harkita yhdistettynä aikarajoituksiin. Edesmennyt ohjaajani professori OP Heinonen totesi usein, että kansanterveydessä on usein sellaisia tilanteita, että pitää ampua variksia taivaalta, että näyttäisi, että tehdään jotain…

Lähettäjä: Kettunen, Eero Lähetetty: 12. helmikuuta 2014 16:41

Askaroin mielessäni tuota Mikon tupakointikieltoasiaa. Tarkoititkohan sitä, että hoidetaan radonasiaa sillä, että sallitaan korkeampi radonpitoisuus silloin kun laitetaan tupakointikielto tilaan. Ei ole varmaankaan osoitettu sitä, että syöpäriskiin olisi ero siinä, että jos käyt radonpitoisen tilan ulkopuolella tupakoimassa verrattuna siihen, että tupakoit radonpitoisessa tilassa.

Itse tupakoiminen tapana lienee se riskin aiheuttava asia. Pitäisi kieltää ennemminkin koko tupakointi, silloin sillä olisi vaikutusta. Pitäisi kertoa samalla että jos tupakoit niin silloin otat harkitun lisäriskin mennessäsi tuohon radonpitoisuuden tilaan.

From: Ikäheimonen, Tarja Sent: Wednesday, February 12, 2014 3:24 PM

Tässä Mikon pyytämää arviointia keuhkosyöpätapauksista:

Ne asunnot, joissa radonpitoisuus on yli 300 Bq/m3, johtavat arviolta 65-80 keuhkosyöpätapaukseen vuodessa. Näistä pelkän radonin aiheuttamia on noin kymmenen tapausta (loput: radon + tupakka). Tämän verran siis vähenisivät tapaukset , jos kaikki 300 Bq/m3 ylitykset korjattaisiin tasolle 0 Bq/m3.

Jos yli 300 Bq/m3 radonpitoisuudet korjataan tasolle 300 Bq/m3, vähenevät keuhkosyöpätapaukset noin 25-40 tapauksella vuodessa (näistä 3- 5 keuhkosyöpää on pelkän radonin aiheuttamaa).

Arvioinnissa on otettu huomioon 300 Bq/m3 ylittävän väestön altistusarvion epätarkkuus 95% luottamusvälillä (10%). Kaikkien radonin (tai radon+tupakka) aiheuttamien keuhkosyöpien määrä, 300 kpl vuodessa, on oletettu tässä arvioinnissa tarkaksi, vaikka vaihteluväli onkin 100 – 600 tapausta. Eli näihin lukuihin täytyy suhtautua lähinnä suuntaa antavina.

From: Paunio Mikko (STM) Sent: Tuesday, February 11, 2014 10:50 AM

Ohessa on meille STUKista tullut radonin haittojen ehkäisyä kansallisilla toimintaohjelmilla käsittelevän HERCAn organisoiman Pariisin kokouksen ohjelmaluonnos. Siinä toistuu BSS-direktiivin artiklan 103 painovirhe eli pitää olla viittaus XVIII liitteeseen XVI liitteen sijaan.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2014:013:FULL:FI:PDF

Sitten tärkeämpää huomioon. HERCAn järjestämän (STUK mukana järjestäjänä) Pariisin seminaarin ohjelman (liite) BSS-direktiivin liitteen XVIII mukaisesta toiseksi viimeisestä 13. pallukasta ’Long-term goals in terms of reducing lung cancer risk attributable to radon exposure’ puuttuu tupakka, eli kyseisessä direktiivin liitteen kohdassa on mainittu tupakointi. Tämä täytyy korjata, koska valtaosa (80-90%) radonin aiheuttamista 300 keuhkosyövästä voidaan ehkäistä lopettamalla tupakointi. Tupakoinnin ja radonin hieman summavaikutusta suuremman yhteisvaikutuksen vuoksi BSS-direktiivin preamble 23 sanoo seuraavaa: ’Kansalliset toimintasuunnitelmat ovat tarpeen radonaltistuksen pitkän aikavälin riskien hallitsemiseksi. On todettu, että tupakoinnin ja suuren radonaltistuksen yhteisvaikutus aiheuttaa yksittäiselle henkilölle huomattavasti suuremman riskin sairastua keuhkosyöpään kuin jompikumpi noista tekijöistä yksinään ja että tupakointi moninkertaistaa radonaltistuksesta aiheutuvan riskin väestön tasolla. Jäsenvaltioiden on pyrittävä torjumaan nämä molemmat terveysvaarat.’

Kun radonpolitiikkaa muovataan toimeenpantaessa uutta säteilydirektiiviä tulee se sovittaa yhteen harjoitetun tupakkapolitiikan kanssa. Julkisia rakennuksia ajatellen BSS-direktiivin radonia koskevan 300 Bq/m3 viitearvon merkitys on oman sisälukuarvioni mukaan sellainen, että niille ei ole asetettu asuntojen tapaan velvoitetta pyrkiä radonin määrän vähentämiseen niissä, vaan kyseeseen saattaa tulla muut riskien hallinnan keinot kyseeseen esim. tupakointikieltojen asettaminen.

Meillä on jopa 2000 asuntoa, joissa ylittyy 1500 Bq/m3 raja. Niissä tupakoiminen on kyllä aika hasardia puuhaa. Olen itse laittanut Pariisin kokouksen kalenteriini.

Olen pyytänyt kommentoidessani Ritva Havukaisen ansiokasta säteilylainsäädännön kokonaisuudistusta perkaavaa muistiota, että STUKin tulee toimittaa tässä yhteydessä laskea niiden keuhkosyöpien lukumäärä, jotka aiheutuvat yli 300 Bq/m3 altistuksesta. Tämä antaa meille arvion viitearvon toimeenpanon väestötasoisesta teoreettisesta tehosta keuhkosyövän ehkäisyssä. Tämä tosin hieman yksinkertaistaa asiaa, koska optimointiperiaate sanoo, että tulee pyrkiä altistuksen alentamiseen myös alle 300 Bq/m3 tasoilla.

Oma päänsäärkynsä on sitten nämä kansainvälisen säteilysuojelukomitean ICRP:n uudet radonin muunnoskertoimet, joilla bekkerellit muutetaan keuhkoannoksiksi…. Toivoisin, että Pariisin kokouksessa voitaisiin myös näistä muunnoskertoimista ottaa selko ja toivon, että niistä ei ikävää yllätystä meille tule.

Lähettäjä: Kurttio, Päivi Lähetetty: 31. tammikuuta 2014 14:20

Ranskan ja Norjan säteilysuojeluviranomaiset (ASN ja NRPA) järjestävät Pariisissa 30.9.-2.10 ”The European Workshop on National Radon Action”-kokouksen HERCAn, Euroopan komission IAEA ja WHO avustuksella. Kokouksen tavoitteena on tarjota Euroopan maille tilaisuus vaihtaa tietoja ja kokemuksia kansallisista pyrkimyksistä vähentää radonaltistumista. Tunnistettujen hyvien käytäntöjen perusteella tavoitteena on tehdä suosituksia siitä, miten Euroopan säteilysuojelun perusnormidirektiivin (BSS) edellyttämät kansalliset radonia koskevat toimintasuunnitelmat (Radon Action Plan) toteutetaan.

Kokoukseen kutsutaan Euroopasta sääntelyviranomaisia ja päätöksentekijöitä. Olisi tärkeää, että Suomesta saataisiin osallistujia tähän kokoukseen. STUK on järjestelytoimikunnan jäsen ja lähetämme virallisen kutsun osallistua kokoukseen lähiaikoina. Tämä viesti siis ennakkotietona asiasta. Liitteessä enemmän tietoa kokouksesta.