Keskustelu:Pahtavaaran kaivos

Lisäkysymyksiä (Hannu Komulainen)

Kysymyksiin on vastannut ylitarkastaja Sakari Murtoniemi Lapin ely-keskuksesta 24.4.2014.

1. Onko Pahtavaaran kaivoksen malmissa tavanomaista enemmän asbestia kuin maa/kallioperässä yleensä? Onko kaivoksen ympäristön maaperän asbestipitoisuus luontaisesti poikkeavan korkea. Ts. onko asbesti kaivoksella jotenkin anomalia?

   Tietääkseni sellaista selvitystä ei ole tehty missä olisi arvioitu Pahtavaaran kallioperän tai maaperän asbestipitoisuutta suhteessa maamme muihin alueisiin. Tiedossa on vain, että asbesti on tremoliittiasbestia. Tremoliittia esiintyy alueen kallioperässä. Päivitetyn jätehuoltosuunnitelman mukaan Pahtavaarassa esiintyy kaksi kivilajiatyyppiä: biotiittiliuske ja amfibolikivi. Amfibolin osuus on syötettävässä malmissa 25-35 % ja tremoliitin osuus on 12-20 %, käsittäisin, että tremoliitin osuus on laskettu tuosta biotiittiliuskeesta eikä koko malmista. Jätehuoltosuunnitelmassa asia on ilmaistu vähän yleispiirteisesti.

2. Onko mitään tietoa rikastushiekka-altaassa olevan rikastushiekan asbestipitoisuudesta (mitattua tietoa) tai muuta käsitystä, onko sitä siinä poikkeavan paljon, verrattuna kaivosten rikastushiekkaan yleensä?

   Siitä ei ole tietoa, eikä sellaista selvitystä ole tehty. Arvelisin, että tremoliittia on rikastushiekassa samassa suhteessa kuin malmissakin. Eri kaivosten välillä on eroja kallioperässä, jolloin myös on eroja asbestin esiintymisessä. En ole kuullut ainakaan täällä Lapissa, että asbesti olisi tullut muissa kaivoksissa esiin.

3. Onko rikastushiekka-altaasta ollut muita patovuotoja kuin tuo kevään 2012 vuoto? Lausuntopyynnössä sanotaan ”patovuotoja”. Jos on ollut, mihin suuntaan rikastushiekka-altaalta.

   Pieniä patovuotoja on ollut, joissa on jonkin verran myös rikastushiekkaa kulkeutunut ympäristöön. Siis samoille alueille kuin nytkin. Kysymys on muutamien aarien kokoisista alueista. Patovuodot ovat tapahtuneet yleensä keväällä, jolloin valumat ovat olleet pääasiassa sulamisvesiä.

4. Onko rikastushiekka-allas kuiva, miltä osin ja kuinka pitkiä aikoja? Ts. kuinka paljon siitä pääsee leviämään pölyä ympäristöön, tuulen mukana ja nostattamana?

   Rikastushiekka johdetaan vesilietteenä rikastushiekka-altaalle. Purkuputken paikkaa vaihdellaan. Talvella koko allas on lumen peittämä ja osittain veden peittämä muuna aikana. Vuosittain rikastushiekkaa pumpataan altaalle noin 0,5 milj. t. Varmaan osa rikastushiekasta kuivuu jonkin verran kesän aikana, riippuen myös sadannasta ja pv-pinnan korkeudesta. Vaikea sanoa paljonko sitä kuivuu ja kuinka suuri kuivunut pinta-ala on. Rikastushiekka-altaan pinta-ala on n. 69 ha. Rikastushiekka vastaa ominaisuuksiltaan silttiä tai hienoa hiekkaa. Hiekasta yli 45 % on rakeisuudeltaan yli 0,074 mm.

5. Nuo maanäytepisteet 5 ja 8, joista on asbestituloksia, ja asbestia todettu, ovat lähettämänne kartan mukaan kevään 2012 patoallasvuodon ulkopuolella. Kun varsinaista kuitujen pitoisuustietoa ei ole (x kpl/gramma maata), on mahdotonta arvioida, miten asbestilla ”pilaantunutta” pintamaa niissä on. Onko mistään kohtaa muualta kaivoksen ympäristöstä analysoitu maaperän asbestia/asbestipitoisuutta? Onko mistään kohtaa varsinaista pitoisuustietoa (x kpl kuituja/g maata)? Huomasitteko, että kyseisten maanäytteiden Cr- ja Ni-pitoisuudet ylittävät reippaasti ylemmän PIMA-ohjearvon eli siihen tulee mineraalipölylaskeumaa jostakin. Rikastushiekasta vai kaivosalueelta? Vai onko maaperä jotain vanhaa patovuotoaluetta?

   Rikastushiekasta ei ole määritetty asbestipitoisuutta. Nuo 5 ja 8 näytteet on otettu aikaisemman patovuodon seurauksena levinneestä rikastushiekasta. Näytteitä ei vointu ottaa vuoden 2012 patovuodosta, koska hiekka on jo ruohon peittämää. Tietysti hiekka on padon ulkopuolella samaa hiekkaa koostumukseltaan kuin altaan sisäpuolellakin oleva hiekka. Hiekan levinneisyys 2012 oli muutamia aareja.

   Rikastushiekasta tehdyt liukoisuustestit osoittavat, että metallien liukoisuudet ovat pieniä. Padon ulkopuolella, hiekkojen läheltä otetut vesinäytteet lähiojista, eivät ole osoittaneet metallien pitoisuuksien nousua vesissä.

6. Edelliseen kohtaan liittyen, varsinaiselta kevään 2012 kaivosvuoto-alueelta ei siis ole maaperän asbestista analyysituloksia?

   Ei ole näytettä muusta kuin levinneestä hiekasta. Eihän hiekka käsittääkseni sekoitu maahan vaan peittää levinneisyysalueella maan pienenä kerroksena.

7. Jos jatkossa asbestia analysoidaan, kannattaisi pyrkiä kvantitatiiviseen määritykseen (x kpl kuituja/g maata). Pelkän asbestia on/ei ole-tiedon avulla riskiä on vaikea arvioida. Tämä vaan vinkiksi.