Keskustelu:Innovaatio

Tieto on käyttämistä varten

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Arto Lahti esitti kaupallistamista huippuyliopistojen tärkeäksi tehtäväksi (HS Vieraskynä 19.12) johon Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio vastasi, että yliopistot vain tuottavat tietoa ja innovointi kuuluu yrityksille (HS Mielipide 22.12). On sinänsä hauskaa seurata Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston välistä nokittelua tutkimuspäällikkyydestä, mutta toivoisin näinkin viisailta herroilta hieman avarampia näkemyksiä tutkimuksen ja muun yhteiskunnan välisistä suhteista.

Arto Lahdelle tärkeintä on tutkimustiedon kaupallistaminen. Oleellisena osana tähän kuuluvat kansainväliset patentit, joilla turvataan patentin omistajan yksinoikeus tiedon käyttöön ja taloudelliseen hyötyyn suoja-ajaksi. Kaupallinen hyödyntäminen on kuitenkin vain kapea kaistale kaikesta tutkimustiedon mahdollisesta hyötykäytöstä. Ajatellaanpa vaikkapa ilmastonmuutosta ja siihen tavalla tai toisella liittyvää tutkimustietoa. Eihän oleellisinta ole, kuinka kukakin onnistuu tekemään rahaa vaikkapa vähäpäästöisien tekniikoiden kehittämisellä, vaan kuinka kuinka koko ihmiskunnan toimintaa onnistutaan ohjaamaan maapallon ilmastojärjestelmän kannalta kestävämpään suuntaan. Patenttisuoja itse asiassa vain hidastaa tiedon ja siihen pohjautuvien keinojen ja välineiden hyötykäytön leviämistä. Hidastaen muuten vaikuttavat myös tieteellisessä julkaisemisessa vallitsevat käytännöt.

Kari Raivion mukaan taas yliopistot vain tuottavat tietoa. Tiedon käyttö, vaikkapa markkinoitavan tuotteen tai palvelun tekemiseen, kuuluu muille. On kuitenkin harhaista ajatella, että käyttötarkoituksestaan ja viitekehyksestään riippumatonta tietoa olisi edes olemassa. Kaikki tutkimustietokin on tuotettu jotakin tarkoitusta varten, olipa tarkoitus tiedostettu ja julkilausuttu tai ei. Tiedon käytettävyyden kannalta olisi tärkeää, että tarkoitus, tai ainakin joitain mahdollisia käyttötarkoituksia, tunnistettaisiin jo tietoa tuotettaessa. Valitettavan usein tieteellisessä tutkimuksessa näin ei asian laita ole.

Tieto on käyttämistä varten. On hienoa, että Arto Lahti peräänkuuluttaa tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä. Myös Kari Raivio on aivan oikeassa muistuttaessaan, ettei akateemisista tutkijoista kannata yrittää tehdä bisnesmiehiä. Huomio kannattaakin kohdentaa tutkimustiedon avoimeen jakamiseen ja hyödyntämiseen yhteiskunnan hyväksi. Tällaiseen toimintaan pitää kehittää taloudellisia ja muita kannustimia. Mutta sitäkin tärkeämpää on koko yhteiskunnalle koituva hyöty esimerkiksi paremman terveyden ja hyvinvoinnin muodossa.

Mikko Pohjola

tutkija

Kuopio