Keskustelu:Energiantuotannon radioaktiiviset päästöt Suomessa

Sisällysluettelo

Radioaktiivisella aineksella kontaminoitunutta vettä voi kertyä kaivosten pumppauksesta tai veden suotautumisesta malmi- ja jätekivikasojen läpi.
Uraanin väkevöinnistä ei aiheudu merkittäviä radioaktiivisuuspäästöjä eikä vakavia onnettomuuksia tiedetä sattuneen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ydinvoimalaitosten käytön säteilyhaitat ovat saatujen kokemusten mukaan olleet erittäin vähäiset niin Suomessa kuin muissakin maissa. Suomen ydinvoimalaitoksilla radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön eivät altista ympäristön asukkaita säteilylle.
Syntyvä radioaktiivinen jäte on loppusijoitettava Suomessa kallioon. Käytetty polttoaine voidaan myös jälleenkäsittelyllä palauttaa polttoainekiertoon 97 prosenttisesti. Jälleenkäsittelyä käytetään Britanniassa, Ranskassa, Venäjällä ja Japanissa.
Pitkäaikaisvarastointi siirtää ydinjätehuollon toimeenpanon suurelta osin jälkipolville. Suomen valitsema linja ei estä tulevia sukupolvia päätymästä esimerkiksi uudenlaisten teknologioiden myötä toisenlaiseen ratkaisuun.

Ydinjätteet säilyvät hengenvaarallisen radioaktiivisina satoja tuhansia vuosia eikä niiden käsittelemiseksi ei ole onnistuttu kehittämään täysin turvallista ja lopullista menetelmää missään päin maailmaa.
Ydinjätehaudan rakentamisen edellytys Suomen lain mukaan on, että merkittäviä määriä radioaktiivisuutta ei pääse luontoon 10 000 vuoden aikana. Tätä on hyvin vaikea todistaa, mutta lisäksi se on täysin riittämätön vaatimus, sillä ydinjäte on vaarallista yli kymmenkertaisen ajan. Viimeistään seuraava jääkausi tekee mahdottomaksi ennustaa, mitä jätteelle tapahtuu.
Olkiluodon kallioperään hautaamisessa on kuitenkin useita riskejä:

Ydinturvallisuusvalvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset, ydinmateriaalit ja ydinjätteet ja sen perusta on ydinenergialaki (990/87).
STUK asettaa ydinenergian käyttöä koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset ja riippumattomalla valvonnalla varmistaa ydinenergian tuottajien toimivan vaatimusten mukaisesti.
Ydinvoimalaitosten valvonnan tärkein tavoite on varmistaa reaktorin pysyminen hallinnassa kaikissa tilanteissa. Valvonnan piiriin kuuluvat myös rakenteilla oleva Olkiluoto 3 sekä Suomeen suunnitteilla olevat uudet ydinvoimalaitoshankkeet ja Espoon tutkimusreaktori.
STUK on tehnyt ydinmateriaalivalvonnassa yhteistyötä IAEA:n ja Euratomin kanssa materiaalin lainvastaisen käytön ja vahingonteon estämiseksi.
Ydinjätteiden loppusijoitusta on Suomessa tutkittu jo lähes 20 vuotta. Sen päämääränä on korkea-aktiivisen polttoainejätteen pysyvä eristäminen elävästä luonnosta

Käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on laskenut alkuperäisen uraanimalmin tasolle vasta 200 000 vuoden kuluttua. Mikään yritys tai valtio ei voi vastata siitä, että ydinjätteen varastoinnin olosuhteet ovat turvalliset myös pitkälle tulevaisuuteen.

Radioaktiivista jätettä on paljon enemmän kuin vain ydinjätteeksi laskettava kiinteä jäte ja sitä lasketaan koko ajan ilmakehään ja mereen.
Meidän tulisi ottaa vastuuta myös näiden päästöjen takia seuraavan 10000 vuoden aikana syöpään kuolevista ihmisistä.
- Koko blogi