Keskustelu:Demokratiapolitiikka
Lausunto OM:n säädösvalmistelun kuulemisohjeista
Luonnos säädösvalmistelun kuulemisohjeista on sikäli hyvä, että se pyrkii yhtenäistämään eri elimissä tehtävän säädösvalmistelun kuulemismenettelyjä. Pyrkimys laajaan, osallistavaan ja vaikuttavaan kuulemismenettelyyn on erittäin kannatettava. On kuitenkin varsin vaikea arvioida mikä tulisi olemaan tämän luonnoksen mukaisten kuulemisohjeiden todellinen vaikutus tulevaisuuden kuulemismenettelyihin, sillä ohjeluonnos on varsin ylimalkainen ja siksi sen ohjausvaikutus jäänee varsin vähäiseksi.
Ohjeluonnoksessa pääasiassa nimetään kuulemisen suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeitä muistamisen arvoisia asioita, mutta ei juurikaan anneta viitteitä siitä kuinka niitä tulisi toteuttaa. Erityisen selkeästi huomiotta jää ohjeistus koskien kuulemisen kautta kerätyn informaation käsittelyä ja huomioimista säädöksen kehittämistyössä. Ohjeluonnoksessa lähinnä luodaan väljää viitekehystä kuulemisen muodolliselle toteuttamiselle, ei ohjeistusta sille kuinka kuulemismenettelyn avulla tuotetaan parempia säädöksiä, jonka uskoisimme olevan koko ohjeistuksen perimmäinen tarkoitus.
Parempaan kuulemismenettelyyn ohjaavan ohjeistuksen edellytyksenä on luonnollisesti ymmärrys mm. siitä minkälainen on hyvä säädös, ja miten eri näkökulmia edustavat kannanotot syntetisoidaan osaksi sellaista prosessia, joka johtaa säädösluonnoksen paranemiseen. Ehdotamme alla muutamia seikkoja huomioitavaksi vaikuttavan kuulemismenettelyn suunnittelussa ja sitä koskevan ohjeistuksen kirjoittamisessa. Ehdotukset on muotoiltu siten, että ne sopivat tilanteisiin, joissa osallistuminen kuulemismenettelyyn on rajoittamatonta ja joissa hyödynnetään olemassa olevien tietoverkkojen ja joukkoyhteistyötä tukevien ohjelmistojen, mm. wikit, tarjoamia mahdollisuuksia kuulemisen toteuttamiseen. Ehdotukset ovat kuitenkin käyttökelpoisia myös rajatumpia ja perinteisempiä kuulemisen toteutuksia ajatellen. Ehdotukset perustuvat omaan kokemukseemme riskinarviointien teossa, jossa tarkasteltavat asiat ovat myös hyvin monimutkaisia. Avoin verkkotyötila Opasnet (http://en.opasnet.org) sisältää paitsi tarkempia kuvauksia tarvittavista menetelmistä myös esimerkkejä menetelmien soveltamisesta käytännön arviointi- ja kuulemistyössä.
- Kuulemismenettelyyn osallistuvien eri tahojen kommenttien tulisi olla kaikkien nähtävissä. Mikäli kannanottajat voivat nähdä kommentoitavan säädösluonnoksen lisäksi myös muiden esittämät kommentit, voidaan välttyä turhalta toistolta ja kommentointi voi muodostaa irrallisten kommenttien joukon sijaan keskustelunomaisen ja kehittyvän kokonaisuuden. Keskustelunomaisuutta voidaan korostaa sallimalla eri tahojen antaa useita kommentteja.
- Jotta keskustelunomainen kommentointi muodostaisi yhteneväisen kokonaisuuden (ei juupas/eipäs -kinastelua, kuten lineaarisesti rakentuneilla keskustelupalstoilla on tapana), voidaan kommenttien antamisessa ja koostamisessa soveltaa keskustelumenetelmää nimeltään pragma-dialektinen argumentaatio. Pragma-dialektisessa argumentaatiossa säädösluonnoksesta tai sen osista, esim. pykälistä, annetaan väittämiä sekä argumentteja väittämän puolesta tai sitä vastaan. Argumentteja puolesta tai vastaan voidaan kohdentaa myös toisiin argumentteihin. Samaa argumenttia tai väittämää ei saa toistaa, mutta olemassa olevalle argumentille voi antaa kannatuksensa. Argumenttien tulee olla asiaankuuluvia ja perustua uskottavaan näyttöön. Vahvempi argumentti voittaa heikomman argumentin. Näin syntyy kokonaisuus, jossa säädösluonnos, väittämät ja argumentit muodostavat hierarkkisen rakenteen. Hierarkkisesta argumenttipuusta on verrattain helppo nähdä miten eri väittämät tulee huomioida säädösluonnoksen muokkaamisessa.
- Keskustelunomaisen kuulemisen toteuttamista laajoille osallistujajoukoille saattaa helpottaa, jos säädösluonnoksesta esitetään pykälätekstin sijaan, tai sen ohella, selkokielinen selitys sen sisällösta, taustasta, ennakoiduista vaikutuksista jne.
- Laajaa kokonaisuutta käsittelevän säädösluonnoksen kuulemisessa on avuksi informaation pilkkominen pienempiin paloihin kommentointia varten.
- Tiukasti vaiheittaisen säädösvalmistelun (luonnostelu, kuuleminen, jatkoluonnostelu, kuuleminen, ...) sijaan on mahdollista toteuttaa kuuleminen säädösluonnostelun ja kehittämisen rinnalla tapahtuvana (lähes) koko säädösvalmisteluprosessin mittaisena osaprosessina. Kommentoitavaa luonnosta voidaan päivittää sitä mukaa kuin uutta ymmärrystä syntyy niin kuulemisen kuin muunkin työn tuloksena.
- Mikko Pohjola
- Jouni Tuomisto
