Keskustelu:Avoin hallinto
Laeille avoin vaikutusarviointi
----#: . Tein hieman tekstin muokkausta, muuten ei ole erityisempiä kommentteja. Hyvä kirjoitus. --Pasipoh (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 12.06 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
- Tätä kirjoitusta tarjottiin Hesariin mielipidepalstalle 25.8.2014. Ei julkaistu. Talan alkuperäinen kirjoitus on täällä: [1]
Jyrki Tala kirjotti erinomaisen vieraskynän (HS 25.8.) lakien vaikutusarvioinnista. Aihe on tärkeä. Vaikka arvioinnin tekeminen maksaisi satojatuhansia, arvioimatta jätetty kelvoton laki maksaa helposti kymmeniä miljoonia. On välttämätöntä arvioida lakien vaikutuksia ennakkoon ja on erittäin tarpeellista arvioida myös vaikutusarviointien laatua. Siihen ehdotettu asiantuntijayksikkö tuo tärkeän avun.
Vaikutusarvioinnin kehittäminen tarvitsee kipeästi muitakin parannuksia. Yksi tärkeimmistä on avata vaikutusarviointeja niin, että kansalaisten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tietämys saadaan käyttöön. Suomi on kansainvälistä kärkeä tutkimuksessa, joka selvittää miten tällaisia avoimia arviointeja voi tehdä, mutta ei arviointien toteutuksessa.
Myönteisiä kokemuksia avoimesta päätösvalmistelusta on kuitenkin alkanut kertyä. Liikenne- ja viestintäministeriö avasi tulevaisuuskatsauksensa valmistelun ja sai satoja erinomaisia kommentteja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos avasi rokotehankintakeskustelun ja voi nyt tarjota tutkimustietoon pohjautuvan verkkotyökalun rokotevalmisteiden yksityiskohtaiseen vertailuun.
Avoimeen lakien vaikutusarviointiin tarvittavat verkkotyökalut ovat jo varsin kehittyneitä. Sen sijaan käytännöt ovat vasta alkamassa muuttua. Avoimuus valmistelussa ei ole vieläkään valtavirtaa, vaikka Suomessa on vireitä tätä edistäviä kansalaisjärjestöjä sekä hankkeita, kuten Avoin ministeriö, Verkkodemokratiaseura ja Open Knowledge Finland sekä Avoin hallinto.
Juhlapuheiden tasolla avoimuus tunnustetaan yleisesti tärkeäksi. Valtioneuvoston kanslian hankkeet, selvitysrahat ja pilotit vievät myös tähän suuntaan.
Kuitenkin käytännön tasolla avoimuus etenee nihkeästi, koska avoimempaa valmistelua karsastetaan. Tämä estää myös avoimia vaikutusarviointeja, koska tarvittava tieto ei yksinkertaisesti tule saataville ennen kuin päätökset on jo tehty, jos silloinkaan.
Lakien ja muiden päätösten valmistelua pitäisikin kehittää niin, että kansalaisella olisi sama informaatio ja samat työkalut käytettävissään kuin valmistelijallakin. Tekninen valmius on, mutta päättäjän pitää ajaa periaate käytännöksi omalla alallaan.
- Jouni Tuomisto
- johtava tutkija
- Kuopio
Kansalaisaloitteet avoimeen valmisteluun
- Juttu lähetettiin Hesarin mielipidepalstalle 15.3.2013 klo 12:10, julkaistu 18.3.2013.
| Metatiedot asiakirjasta Kansalaisaloitteet avoimeen valmisteluun ohje |
|---|
|
Keskustelu kansalaisaloitteiden käsittelystä on yllättänyt. Eduskunta näyttäytyy byrokraattina, joka haluaa sääntökirjan aloitteiden käsittelyjärjestyksestä, koska se ei osaa priorisoida. Pullonkaulana lienee asioiden valmistelu, koska valmisteluraporttiin perehtyminen on paljon nopeampaa kuin sen tekeminen ja äänestäminen ei paljon aikaa vie.
Valiokunnat näyttävät ratkovan valmistelusumaa miettimällä, mikä osa jätetään kokonaan purkamatta. Sen sijaan pitäisi kehittää valmistelun toimintatapoja sujuvammiksi. Kaikki, myös kansan tai yhden edustajan, lakiesitykset ansaitsevat harkitun kohtalon eivätkä hautautumista.
Tyypillinen lakivalmistelu työllistää edustajia asiantuntijakuulemisineen, taustaselvityksineen, keskusteluineen ja raportointeineen. Tuotettava kuvaus auttaa valmistelijoita jakamaan tiedot aiheesta muille. Avoin valmistelu ja laajempi eri tahojen osallistuminen tehostaisivat valmisteluprosessia ja parantaisivat kuvausta, kun eri näkökulmat pääsisivät paremmin ja aikaisemmin esille.
Uudet menetelmät ja verkkotyökalut kuten Opasnet auttavat avaamaan valmistelun hallitusti jopa niin, että kaikki voivat osallistua koko ajan. Kansanedustajien arvokas aika voidaan keskittää tavoitteiden ja arvojen määrittelyyn, joiden pohjalta ja eduskunnan ohjauksessa muut etsivät ja jäsentävät tarvittavaa tietoa ja tuottavat päätelmiä.
Nykytyökalujen avulla voidaan kirjata kaikki tärkeät näkökulmat, karsia epäpäteviä väitteitä kriittisen tarkastelun avulla ja kuvata syy-seuraussuhteet. Näin voidaan rakentaa monipuolinen kuvaus nettisivustoksi, jota voi opiskella haluamiensa arvojen rajaamalla alueella.
Nämä toimintaperiaatteet parantaisivat eduskunnan valmistelukykyä olennaisesti, mutta muutos ei tapahdu yhtäkkiä. Tämän kokeileminen pitäisi aloittaa kansalaisaloitteista, koska niiden hautautuminen murentaisi eduskunnan olemassaolon oikeutusta. Saisimme eduskunnan kannanoton ja myös arvokasta kokemusta avoimesta valmistelusta juuri kansaa kiinnostavista asioista.
- Jouni Tuomisto
- johtava tutkija
- Kuopio
--#: Hyvä ja tärkeä kannanotto, mutta lukijalle voi olla vaikeaa ymmärtää mistä oikeastaan on kyse.
- Mitä on avoin valmistelu?
- Kuka sitä tekee/ohjaa?
- Mitä tarkoittaa tahdonilmaus ja tavoitteen asettelu?
- Kuinka tärkeiden näkökulmien kirjaaminen ja väitteiden kriittinen tarkastelu tapahtuu?
- Mikä on jaettu sähköinen kuvaus?
Nämä pitäisi kääntää asiaan perehtymättömälle ymmärrettävämmiksi, konkreettisemmiksi ilmaisuiksi. Valitettavasti ainakaan heti ei minulta irtoa ehdotuksia. --Mikko Pohjola 15. maaliskuuta 2013 kello 08.57 (EET)
--#: Hyvä juttu, mutta vähän samalla linjalla Mikon kanssa. Voisi argumentoida, että kansalaisaloitteen reaktiot ovat yksi ilmentymä siitä, miten eduskunta valiokuntineen ei ole sopeutunut tai vielä valmis kansalaisosallisuuden edistämiseen ja sen käytäntöjen hyödnytämiseen. Argumenttina voisi olla, että avoin valmistelu ja laajempi eri tahojen osallistuminen valmisteluvaiheessa tehostaa valmisteluprosessia, kun eri näkökulmat pääsevät paremmin esille. Sitten voisi kertoa, että tähän on jo olemassa ja kehitelty erilaisia välineitä. Sveitsissä itseasiassa kansalaisaloitteet menevät ensin kansanäänestykseen. Ne voivat olla pakallisia äänestyksiä, jotka koskevat vain tiettyä kantonia tai sitten koko maan juttuja. Jos äänestyksessä enemmistö on vastaan, prosessi loppuu siihen. Jos enemmistö on puolesta, se menee käsittelyyn. --Pasipoh 15. maaliskuuta 2013 kello 10.59 (EET)
←#: Kaikki kommentit yritetty huomioida. --Jouni Tuomisto 15. maaliskuuta 2013 kello 12.05 (EET)
