Keskustelu:Avoin budjetointi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Avoimen budjetoinnin seminaari 10.12.2013

Mallipohjainen päätöksenteko, Osa 1: budjetointi

Juha Honkatukia: VATTAGE-malli

  • Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE-tyyppinen dynaaminen malli)
  • 800 hyödykettä, 200 toimialaa tarkastelussa, 19 aluetta, 28-60 ammattia
  • Lähtötilanne tiedetään kansantalouden tilinpidon ansiosta.
  • Mallin historia 1990-luvulla
  • Kaikkien ministeriöiden käyttämä
  • VattagE Regional Model (VERM) sisältää myös kunta- ja valtiotalouden erittelyn.
  • Päästökauppaa, globaaliskenaarioita, energia-alaa, infrastruktuuria, verotusta katsottu
  • Rakennepolitiikan mahdollisuus (lisätään työn tarjontaa): voidaan joitakin toimia tehdä järkevästi
  • Verotuksen ongelma: 1 % veronkiristys johtaa 1.5 % BKT-laskupaineeseen
  • Tulokset jaetaan kansalaisten käyttöön samanlaisen käyttöliittymän kautta kuin Tilastokeskus. Tästä käyttöliittymästä on prototyyppi. Julkisvaroin tuotettua, kaikkien käytössä, kunhan saadaan karkeistettua niin ettei liian yksilötieto paljastu.
  • Tavoitteena avata myös malli tutkijoiden käyttöön.

Jukka Railavo: Kokonaistaloudellisen tilan arviointi

  • Aino-malli ennustetyössä rahapolitiikassa (dynaaminen tasapainomalli)
  • Kehitys aloitettu 2002
  • Nimellishinnat eivät sopeudu nopeasti muutoksiin, reaalihinnat nopeammin.
  • Laskelmia julkaistu BoF (Bank of Finland) kahdesti vuodessa
  • Mallintaa kotimaata, ulkomaat näkyvät eksogeenisinä hintoina.
  • Voidaan tuntia hintashokkien vaikutusta
    • Nimellispalkkojen pysyvä nousu: BKT laskee pitkällä aikavälillä
    • Tuottavuuden nopea kasvusykäys: reaalipalkat nousevat, työllisyys ei paljon muutu
    • Tilapäinen vientikysyntä:
  • Aino-mallissa on vain yksi hyödyke: yritysten vientihinta eli kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.
  • Yhteistyö VATTin kanssa: niukasti, mutta kirja kestävyysvajeesta (Aino, VATTAGE, ETLA)
  • Sami: ovatko raportit päättäjille aikansa eläneitä? Jukka: Malleissa mielenkiintoista on tutkia poikkeamia ja niiden vaikutuksia.

Tatu Laine: Maksujärjestelmäsimulaattori

  • Tarkastelee pankkien transaktioita (satojatuhansia per päivä) ja maksujärjestelmiä
  • Simulaattori nimeltään BoF-PSS2, kehitystyö alkoi 1997
  • Yleiset versiot julkaistu 2004 ja 2008.
  • EKP ottanut simulaattorin käyttöön EMU-alueella
  • Target2-algoritmit ovat hyvin salaisia, mutta nyt osana tätä mallia.
  • Sijaitsee fyysisesti Bundesbankin kellarissa Frankfurtissa, max 13 yhtäaikaista käyttäjää.
  • Arvossa ja volyymissa on vain 1 % ero simulaattorin ja todellisuuden välillä, simulaatio voidaan ajaa 7 tunnissa koko kuukaudelle.
  • Voidaan tarkastella likviditeettiä ja maksujärjestelmän toimivuutta. (Vähempikin likviditeetti riittäisi.)
  • Eikö Target2:sta voisi kehittää yksinkertaisemmaksi? Kyllä varmaan lähivuosina.
  • Voidaan tarkastella systeemin vakautta tarkastelemalla yhden suuren toimijan poistippumista.
  • Tehokkkuustarkastelut: paljonko likviditeettiä oikeasti tarvitaan?
  • Jatkuvuussuunnittelu: mitkä algoritmit ovat tärkeimpiä?
  • Simulaattori on käytössä n. 90 keskuspankissa ja muualla maailmassa (huonosti köyhimmissä maissa).

Matti Ilmanen: Tuloslaskelman ja taseen simulointi keskuspankissa

  • Yleinen stokastinen malli taseen laskemisesta, ei ole jaettu ulos muiden käyttöön.
  • Tavanomainen kirjanpidollinen tarkastelu: tulot, menot, velat, varat, tase,...
  • Tasemallia käytetään mm. sijoitusallokaation ja varausten suunnitteluun.
  • Juuso Parkkinen: Oletteko peilanneet toteutumaan? Matti: Kyllä, emme olleet esim. varautuneet matalaan korkotasoon ollenkaan.
  • Sami: Mikä on tämän mallin vaikuttavuus? Matti: Tavoitteena ennakoida niin hyvin, etteivät asiat tule lööppeihin.
  • Sami: Voidaanko nämä datat ja mallit jakaa? Matti: Ei vastannut kysymykseen.

Juho Kostiainen: Sosiaalimenot ja kestävyysvaje

  • SOME-malli (pitkän aikavälin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ja menojen arviointi)
  • Skenaariot 2060 asti eli siihen asti, kuin väestöennusteita on.
  • Olennaista ei ole piste-estimaatti kestävyysvajeelle vaan tarkastella eri skenaarioita.
  • Toimii Excelissä, helppokäyttöinen (Visual Basic)
  • Kattaa 28 % BKT:stä, yli puolet julkisista menoista.
  • Sosiaalimenot ovat tiukasti ikääriippuvaisia, siksi vuoraviivaista mallintaa.
  • Makrotason tarkastelu kansantalouden tasolla, ei sovellu mikrotason tarkasteluihin.
  • Data THL:stä ikäryhmittäisistä kustannuksista, KELAsta menoja ym.
  • Noin 100 etuutta ja palvelua (työeläkkeet, sosiaaliturva, työttömyysturva, ...)
  • Keskeiset oletukset: BKT:n kasvu, tuottavuus, työttömyys, työllisyys, väestömuutokset.
  • Kestävyysvajelaskenta (S2-indikaattori): Simppeli Excel-harjoitus samanlaisena EU-maissa vuodesta 2003.
    • Oletukset: Ikäsidonnaiset menot SOME-mallista, korko, verot, BKT, velat, sijoitustuotot, lähtötaso (politiikka oletetaan muuttumattomaksi 5 v jälkeen tulevaisuudessa), hoidon tarve myöhentyy 50 % eliniän pitenemisestä.
  • S2 Suomessa nyt 4.7 (G€ vai % BKT?)

Elina Pylkkänen: SISU-malli

  • Mikrosimulointimalli yksilötasolla sosiaalimenojen ja verotuksen mallintamiseksi.
  • Ei sisällä kulutuskäyttäytymistä eikä ...
  • Edustava ryvästetty otos suomalaisista henkilöistä (todellista henkilödataa)
  • Karakterisoivat ominaisuudet välttämättömiä: ikä, koulutus, tulot, työllisyys, perhe, asuinpaikka,...
  • Rypäiden painokertoimia muutetaan vastaamaan koko väestöä kullakin ajanhetkellä.
  • Lainsäädännön tulonsiirroista täytyy olla mallissa koodattuna.
  • Mallinnetaan: käytettävissä olevat tulot, kulutusmenot, yksityisesti käytetyt hyvinvointipalvelut
    • Perustuu mm. sairastuvuuteen ja Kela-korvauksiin.
  • Päätösmuuttujat koodattu funktioiksi.
  • Modulaarinen rakenne, tulokset standardimuodossa → skenaarioiden vertailtavuus.
  • Antaa jakaumat toisin kuin aggregaattitarkastelut, on yleistettävissä toisin kuin esimerkkilaskelmat.
  • Mallin ylläpito ja tuotanto keskitetty Tilastokeskukseen.
  • 40 ulkopuolista käyttäjää saatu.
  • Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä: SAS EG
  • Trendejä: verotus välillisemmäksi, sosiaaliturva integroituu, kuntarakenna muuttuu, päättäjä haluaa nähdä vaikutuksensa, tulevaisuudessa elinkaaritarkastelut.


Olli Kannas: Politiikkavaihtoehtojen arviointi eduskunnassa

  • Tietopalvelun tehtävänä tuottaa eduskunnalle se tieto, jonka se katsoo tarvitsevansa.
  • Eduskunnan tietopalveluun 3000 tietopyyntöä vuodessa.
  • Yksi tavoite parantaa opposition mahdollisuutta tuottaa hallituksen esityksiin vertailukelpoisia vaihtoehtoja.
  • SISU-malli on olennainen työkalu.
  • Kohti läpinäkyvämpää ja konkreettisempaa talouspolitiikkaa, jos kaikki sitä käyttävät. Silloin keskustelu siirtyy ideologiaan, kun faktat ovat kaikille samat.
  • Hollannissa myös esim. puolueiden vaaliohjelmien vaikutukset lasketaan.
  • Tarvitaan puolueeton taho tekemään yhteistyössä puolueiden kanssa. Tästä hyötyisivät äänestäjät.
  • Tarjoaisi yhtenäisen lähtökohdan myös hallitusneuvotteluihin.
  • Petri: Tulevaisuusvaliokunta tunnistettiin haasteita, esim. liikennevälineiden robotisaatio. Paljonko eduskunnassa seurataan tämmöistä? Olli: En tiedä, koska valiokunnat hyödyntävät vain vähän tietopalvelua, koska he saavat tiedot ministeriöiltä.
  • Saara Tamminen VATT: Hollannissa CPP tekee arvioita; ongelmana on ettei useimpia politiikkoja voida muutta numeroiksi.
  • Sami: Voisitte kaikki laskelmanne avata. Olli: Tästä on keskustelu, että ovatko nämä julkisia.

Jan Klavus: Miten ja miksi kestävyysvajelaskelmat poikkeavat?

  • Paineindikaattori S2: nykyinen velkakanta, talouskehitys, työmarkkinat, väestöennuste, ikäsidonnaiset menot, ...
  • VM, EU, ETLA, Suomen Pankki tuottaneet erilaisia tuloksia S2:sta.
  • Vaihteluväli 1 - 5.8 %/BKT
  • Erojen syyt:
    • Staattinen ja tasapainomalli tuottavat eri tulokset
    • Lähtötilanteen alijäämä, maahanmuutto, julkisen palvelutuotannon kehitys ja muutokset vaihtelevat.

Mika Kuismanen: VM:n makrotalousmallit

  • Olisi eettisesti väärin, jos kaikilla olisi yksi työkalu. Asiat ovat osin ennustamattomia.
  • Kolme keskeistä mallia.
  • Kooma: DSGE-malli uuskeynesiläinen
    • Mallintaa kansantalouden tilinpidon huoltotasetta mutta ei reaalimaailmaa, varsinkaan toimalakohtaista rakennetta.
    • Mallinnetaan sekä pitkän aikavälin tasapainoa että lyhyen aikavälin suhdannevaihtelua.
    • Eksogeenista tietoa eli mallin ulkopuolista tietoa otetaan sisään subjektiivisina parametreina.
    • Sisältää paljon subjektiivista näkemystä iteratiivisessa prosessissa tuotettuna.
    • Mallien ehdoton vahvuus on, että se sisältää kuvauksia voimista, jotka muuttavat maailmaa. Nämä pistetään malliin stokastisina prosesseina (mutta ilmeisesti odotusarvo != 0, toisin kuin perinteisessä virhetermissä epsilonissa)
  • Nowcasting = ennustetaan nykyisyyttä edellisten tilastojen perusteella.
    • Tämä tehdään faktorianalyysillä, jossa 150 muuttujaa (110 kotimaista, 40 ulkomaista)
  • Sektorikohtaisesti erillisiä malleja, joissa koetetaan kuvata esim. isoja yksittäistapahtumia. Kuinka transparentti voi olla tällaisten näkemysten suhteen? Ei kovin.
  • Analyysit eivät sisällä mitään salaisia muuttujia tai oletuksia. Samoin mallit jaetaan halukkaille.
    • Innostus ja avoimuus on kaksi eri asiaa: näihin perehtyminen vaatii paljon istumalihaksia ja se on käytännön rajoite, ei avoimuuden puute.

Vesa Lappalainen: Kuntatalous

  • Ylivertaisia malleja ei ole, mutta tarjoamme VM:n kuntatalousosastolta yhden lähtökohdan.
  • Pohjana peruspalveluohjelma ja -budjetti.
  • Tilinpäätöskortti on kunnittain VM:n sivuilla.

Samin yhteenveto

  • Meidän pitäisi tehdä mallipuolella samanlainen selvitys kuin tietovarannoista on tekeillä. Mitä malleja on, miten ne juttelevat keskenään.
  • Tulkintaa joudutaan aina harjoittamaan, ja ammattilaisten tukea tarvitaan aina.
  • Lähdetään kuitenkin jostain konkreettisesta liikkeelle, vaikka Excel-taulukosta. Tämä ensin nettiin, sitten selityksiä ja dokumentointia ja linkkeja jatkodataan.