Kaupungin verkkosivujen määrittelyt

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2085
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kaupungin verkkosivujen määrittelyt pohtii sitä, millainen sisältö ja toiminnallisuus pitäisi olla kaupungin ylläpitämällä verkkosivustolla. Erityisesti kehittelemme ajatusta siitä, että verkkosivusto ei olisi enää kaupunkihallinnon yksisuuntainen tietokanava asukkaille tai turisteille, vaan että se toimisi ihmisten olohuoneena tai torina, jonne eri toimijat voivat tulla olemaan, viihtymään, asioimaan ja toimittamaan omia tuotoksiaan muiden hyödynnettäväksi. Tämän ajatuksen kehittely vaatii sitä, että sana "kaupunki" ajatellaan laajasti: se ei ole juridis-hallinnollinen organisaatio, vaan se on tietyllä alueella olevien ja toimivien ihmisten yhteisö, joka tärkeitä asioida edistääkseen järjestäytyy erilaisiksi vapaamuotoisiksi ryhmiksi, rekisteröidyiksi yhdistyksiksi, ja myös hallinto-organisaatioiksi. Kysymys verkkosivusta pitää siis myös kysyä laajasti tähän tapaan: millainen on hyvä verkkosivusto tai verkkotyötila sille suurelle joukolle ihmisiä, jotka asuvat ja toimivat tietyn kaupungin alueella tai vaikutuspiirissä?

Kysymys

Millainen on hyvä verkkosivusto tai verkkotyötila sille suurelle joukolle ihmisiä, jotka asuvat ja toimivat tietyn kaupungin alueella tai vaikutuspiirissä? Erityisesti edellytetään, että

• verkkotyötila tukee kaksisuuntaista tietontuotantoa ja -välitystä kaupungin taloualueella ja hallinnonaloilla,
• vapaan verkkotyötilan kehittäminen uusiin suuntiin on mahdollista,
• verkkosivusto voi sitouttaa myös kaupungin ulkopuolisia toimijoita,
• verkkosivuston tietorakenne kestää kriittisen ontologisen tarkastelun.

Perustelut

Kirjoitustyön tässä vaiheessa perustelut ovat niukat ja ovat pääasiassa kirjoittajien omaa intuitiota. Voit auttaa kehittämään tulosta kritisoimalla tai puolustamalla sisältöä ja nostamalla uusia ideoita tähän Perustelut-osioon.

Tuloksissa oletetaan, että kaupungin hallinto-organisaatio toimii verkkosivuston teknisen toteutuksen tilaajana ja rahoittajana. Toimittajana taas puhutaan siitä yrityksestä tai yhteisöstä, joka sitoutuu tuottamaan tilatut toiminnaliisuudet ja palvelut. Toimittajalla ei tarkoiteta sisällöntuottajaa, vaan sisällöntuottajia on lukuisia ja osa tulee hallinto-organisaation sisältä, osa taas itseorganisoituvasti kaupunkilaisilta. Kaupunkilaisella puolestaan tarkoitetaan paitsi kunnan äänioikeutettuja kansalaisia myös kaikkia niitä muita ihmisiä, jotka asuvat tai toimivat kaupungin vaikutuspiirissä.

Tulos

1. Verkkotilan moottorissa on sellaiset avoimet rajapinnat, että tilaaja voi vapaasti muuttaa, parantaa tai laajentaa verkkotilan toiminnallisuuksia ilman toimittajan lupaa tai apua.
2. Alkuperäisellä toimittajalla ei ole oikeutta kehitettyihin uusiin toiminnallisuuksiin, vaan ne jäävät joko kehittäjän omaisuudeksi tai avataan vapaalle käytölle.
3. Verkkotila perustuu trialogiseen tietokäsitykseen eli siihen, että kukin verkkosivu nähdään tieto-oliona, joka on tietyn ryhmän yhteistyönä tiettyyn tarkoitukseen tekemä.
4. Verkkosivusto perustuu mahdollisimman vähien toiminnallisuuksien mahdollisimman rikkaalle käytölle. Toisin sanoen toiminnallisuuksia rakennetaan siten, että sisällöntuottajat voivat tuottaa monipuolista sisältöä jo muutaman toiminnallisuuden opettelulla.
5. Jokainen sivu voi sisältää myös keskustelusivun, joka käsittelee sivun tekemistä ja sisältöä. Se tarjoaa siis työtilan mainitulle ryhmälle sivujen tekemiseksi.
6. Verkkosivusto rakennetaan siten, että myös muut kunnat voivat suoraan hyödyntää sivuston toiminnallisuuksia ja tulla osaksi laajempaa verkkosivustojen verkostoa, joka rakentuu yhteisen järjestelmän päälle. Kaupunki pyrkii edelläkävijäksi ja suunnannäyttäjäksi yhteisöllisessä verkkosivustojen ylläpidossa ja tuotannossa. Verkkosivuston toimittaja tukee uusien toimijoiden mukaantuloa yhteiseen järjestelmään osana kaupungin tilaamaa toimitusta.
7. Jokaisella sivulla on jokin ääneen lausuttu tarkoitus, joka on kuvattu keskustelusivulla. Sivun sisällön hyvyyttä on voitava mitata laadullisesti ja määrällisesti, jolloin hyvyysarvio löytyy keskustelusivulta.
8. Kaupungin itse tuottama tieto (esim. kaupunkisuunnittelussa, koulutoimessa jne) nähdään kansalaisten omistamana tietona, jonka olennainen piirre on, että se on kansalaisten saavutettavissa tuotantohetkestä lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungin tietoa tuottavat työntekijät tyypillisesti siirtyvät tekemään työtään suoraan nettityökaluilla, jolloin kaupungin tekemä tietotyö ja kaupungin nettisivut yhdistyvät uudella tavalla saumattomaksi kokonaisuudeksi.
9. Nettisivut nähdään kaksisuuntaisena viestintä- ja vaikutuskanavana, ei enää pelkkänä yksisuuntaisena kaupungin tiedotuskanavana lukijoille.
10. Päivitysoikeuksien hallinta on helppoa ja hajautettua. Myös muille kuin kaupungin työntekijöille voidaan antaa päivitysoikeus. Toisaalta väärinkäytöksistä voidaan käyttäjältä ottaa oikeuden pois nopean ja hajautetun menettelyn kautta.
    • Esimerkiksi vanhempainyhdistyksille, kaupunginosayhdistyksille tai urheiluseuroille annetaan oikeudet ylläpitää omaa sisältöään kaupungin sivujen alla. Lähtökohtana on se, että päivitysoikeuden saa mikä tahansa kaupungissa toimiva ryhmä joka sitä haluaa. Tarvittaessa tätä voidaan perustellusti rajata.
11. Sivuston sisältöön voi rakentaa useita portaaleja eli näkymiä. Tämä tarkoittaa, että eri kohderyhmille voidaan tuottaa valikoitu otos sivuston sisällöstä ja tarjota se personoidussa muodossa. Esimerkiksi nuorten portaaliin voidaan kerätä nuoria kiinnostavat sivut ja muokata sitä, millaisen ulkoasun sivu saa kun se näytetään tietyn portaalin läpi. Sivujen näennäinen sijainti ja ulkoasu ovat siis itse asiassa portaalin ominaisuuksia, ja ne voivat muuttua jos samaa sivua katsotaan toisen portaalin kautta.
12. Sivusto on nähtävä pikemminkin avoimen ryhmän työtilana kuin sähköisenä kirjana tai sanomalehtenä. Sivuston on tarjottava mahdollisuuksia tuottaa tietoa, ei ainoastaan saattaa nähtäville järjestelmän ulkopuolella tuotettua materiaalia.
    • Sivustolla on oltava mahdollisuus yhteisölliseen wiki-tyyppiseen kirjoittamiseen.
    • Sivuston on oltava kytkettävissä kaupungin tietovarantoihin, kuten päätöksenteon valmisteluasiakirjoihin tai kaupunkisuunnittelun tietokantoihin. Käyttäjien on voitava itse pystyä kehittämään toiminnallisuuksia, jotka hyödyntävät näitä tietovarantoja.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Jouni T. Tuomisto: Kaupungin verkkosivujen määrittelyt. Opasnet 2010. Viitattu 20.04.2024.