Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset

Tämä sivu on Muuttuja. Lisätietoja...
Sivutunniste: Op_fi2612 Moderaattori:Johannes (katso kaikki) Tieteellinen laatu Hyödyllisyys
Lisää dataa Näytä tulokset

Sisällysluettelo 1 Kysymys 2 Vastaus 3 Perustelut 4 Riippuvuudet 5 Katso myös 6 Avainsanat 7 Viitteet 8 Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Kysymys

Minkälaisia mahdollisia vaikutuksia kalajäteöljyn bioenergiakäytön yleistyminen aiheuttaisi ekosysteemissä?

Vastaus

Vastaus koskee Kaakkois-Aasian kalanjalostusta ja sen jäteöljyjä.

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset(-)

Obs	Kalankasvatuksen määrä	Käyttötarkoitus	Edellytys	Suora vaikutus	Mahdollinen ekosysteemivaikutus
1	Vähemmän	*	Rehuna käytetään kalaa	Paine paikalliselle kalakannoille pienempi	Kalakantojen romahtaminen todennäköistä
2	Enemmän	*	Rehuna käytetään kalaa	Paine paikalliselle kalakannoille isompi	Kalakantojen romahtaminen todennäköistä
3	Vähemmän	*	Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajeja	Vieraslajien paine alueen ekosysteemille	Biodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
4	Enemmän	*	Kasvatetaan alueelle vieraita kalalajeja	Vieraslajien paine alueen ekosysteemille	Biodiversiteetin köyhtyminen/rikastuminen
5	Vähemmän	Dieselinvalmistus	Vesien puhdistus ei niin tarpeellista	Ravinteiden pääsy vesistöihin pientä	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
6	Vähemmän	Turkiseläinrehunvalmistus	Vesien puhdistus ei niin tarpeellista	Ravinteiden pääsy vesistöihin pientä	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin pienet
7	Vähemmän	Maanparannus	Riittämätön valumisvesien puhdistus	Ravinteiden pääsy vesistöihin	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
8	Enemmän	Dieselinvalmistus	Riittämätön vesien puhdistus	Ravinteiden pääsy vesistöihin	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
9	Enemmän	Turkiseläinrehunvalmistus	Riittämätön vesien puhdistus	Ravinteiden pääsy vesistöihin	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin
10	Enemmän	Maanparannus	Riittämätön valumisvesien puhdistus	Ravinteiden pääsy vesistöihin	Rehevöityminen ja sen vaikutukset ekosysteemiin isot
11	Vähemmän	Dieselinvalmistus	Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
12	Vähemmän	Turkiseläinrehunvalmistus	Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu pieni
13	Vähemmän	Maanparannus	Antibioottien runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön pellolta tai läjitysalueelta	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
14	Enemmän	Dieselinvalmistus	Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
15	Enemmän	Turkiseläinrehunvalmistus	Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu
16	Enemmän	Maanparannus	Antibioottien hyvin runsas käyttö kasvatuksessa	Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön	Antibioottiresistenttien bakteerikantojen kasvu suuri
17	Vähemmän	*	Kalanviljejy vie tilaa	Kosteikot eivät vähene	Koskeittojen biodiversiteetti ei muutu
18	Enemmän	*	Kalanviljely vie tilaa	Kosteikot vähenevät	Kosteikkojen biodiversiteetti heikkenee

Kalastuksella ja kalateollisuudella on useampia vaikutuksia ekosysteemiin

1. Vaikutukset kalakantaan - liikakalastus ja sivusaaliit.
2. Biodiversiteetin köyhtyminen
3. Rehevöityminen/rehevöitymisen vähentäminen

Perustelut

Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteiden käytöllä vältetään negatiiviset maankäytön muutokset, jotka usein yhdistetään kasviperäisten biopolttoaineiden tuotantoon.

1) Kalastaminen ei vaikuta ainoastaan kalakantaan itseensä vaan myös koko ekosysteemiin, jossa kalat elävät. Tulevaisuuden uhkana on ennen kaikkea liikakalastus. Kestävän kalastuksen periaatteet, joissa kokonaiskalastuksen määrää hillitään, eivät valitettavasti toteudu tällä hetkellä maailmassa riittävästi. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan suurimmalla mahdollisella paineella.^[1]

• Kalakannoista neljäsosa on joko ylikalastettuja, romahtaneita tai elpymässä romahduksesta.^[1]

• Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Useat taloudellisesti merkittävät kalapopulaatiot ovat heikentyneet tasolle, jossa niiden tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Ellei kehityksen suunta muutu voimakkaasti, suurimman osan kalastuksen kohteena olevista populaatioista on ennustettu romahtavan vuosisadan puolenväliin mennessä.^[1]

• Vuonna 2006 Science-lehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin kolmasosa maailman kalakannoista on romahtanut. Romahtamisella tarkoitettiin tutkimuksessa sitä, että kalakannan suuruus on alle 10 % sen suurimmasta havaitusta määrästä. Tutkimuksen mukaan maailman kaikki kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, mikäli kalastusta jatketaan nykyiseen tapaan.^[2]

• Myös kalankasvatuksella voi olla vaikutuksia alueen kalakantaan. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttaa suuresti kalojen ravinnon valinta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset. Jos rehuna käytetään pääasiassa muita kalalajeja, tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia paikalliseen biodiversiteettiin kalastuspaineen kasvaessa.^[3]. Kasvatuslaitoksilta voi päästä leviämään alueen ympäristölle vieraita kalalajeja, jotka voivat aiheuttaa saalistuspainetta, tauteja ja muita muutoksia alueen alkuperäiselle ekosysteemille.^[4] Toisaalta jos kalajätteen käyttö biopolttoaineiden tuotannossa korvaa jätteiden sijoittamista kaatopaikalle, mereen tai muille luonnonalueille, voi tällä käytöllä olla positiivisia vaikutuksia alueen ympäristölle kuormituksen vähentyessä.

2) Biodiversiteetin köyhtyminen voi johtua ylikalastuksesta, kalankasvatuslaitoksilta karanneiden tulokaslajien tai kalankasvatuslaitosten jätevesien ja muiden päästöjen aiheuttamista muutoksista alueen ekosysteemille. Biodiversiteetin köyhtyminen voi tehdä populaatiosta herkemmän muutoksille, jotka se olisi aiemmin kestänyt. Muutokset lajirakenteessa, lajirikkaudessa tai ekosysteemin toiminnallisessa rakenteessa vaikuttavat ekosysteemin tehokkuuteen ravinnon ja ravinteiden jaossa, mikä voi johtaa ekosysteemin biokemiallisten toimintojen muuttumiseen.^[5]

3) Rehevöityminen

• Kalaöljyä valmistettaessa sivutuotteena syntyy myös "kuivaa jätettä" siitä kalanosasta, joka jää puristettaessa jäljelle. Tätä osaa voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitteilla taas on liikakäytettynä ja vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus, mutta itse kalalannoitteen vaikutusta rehevöitymiseen positiivisesti tai negatiivisesti on vaikea arvioida tällä hetkellä.

• Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa, koska sen valuma-alueella elää lähes 85 miljoonaa ihmistä, joka jo itsessään luo ison haasteen meren suojelemisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kalan pyytämisellä pystytään merestä poistamaan tehokkaasti ylimääräisiä ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että pyydetty kala voisi olla väheimpiarvoista kalaa jolla ei olisi niin suurta ravintoarvoa, ja jota voitaisiin käyttää biodiselin valmistamiseen, kuten erilaiset särkikalat.^[6] Vähempiarvoisella kalalla on huono markkina-arvo joten sen käyttö bioenergian valmistukseen voisi olla kannattavampaa, kuin sen käyttö ihmisravinnoksi. Toisaalta bioenergian valmistuskokemukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi särkikalojen rasvapitoisuus ei ole bioenergian valmistukseen riittävä.^[6]

• Kalanviljelyteollisuus kuluttaa suuria määriä vettä, mikäli kasvatus tapahtuu tekoaltaissa. Kaakkois-Aasian Mekong suiston Pangasius kalan viljelyyn kuluu makeaa vettä noin 3 m³/ kg kalaa.^[3] Kalanviljelyaltaiden vesi on usein luonnon vesiä ravinnerikkaampaa sekä voi sisältää korkeita määriä kasvatuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten antibiootteja sekä torjunta-aineita, jotka ilman kunnollista vedenpuhdistustekniikkaa voivat aiheuttaa luonnon vesissä rehevöitymistä, eliöiden myrkyttymistä ja toisaalta antibioottiresistenttien mikrobien kehittymistä. Verkkokasvatuksessa ravinteiden ja kemikaalien kulkeutumisen kontrollointi on luonnollisesti vielä hankalampaa.

Riippuvuudet

• Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto
• Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
• Biodieselin saanto kalaöljystä

Katso myös

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä

Ensyklopedia-artikkelit: Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä
Taustamuuttujat: Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production
Tuotanto- ja saantomuuttujat: Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä
Vaikutukset: Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Avainsanat

Kalaöljy, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2} http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/
2. ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6108414.stm
3. ↑ ^{3,0 3,1} Roel H. Bosma, Chau TT Hanh and José Potting.2009: Environmental Impact Assessment of the pangasius sector in the Mekong Delta. Wageningen University, The Netherlands
4. ↑ | FAO, 1994, Three overviews on Environment and Aquaculture in the Tropics and Sub-tropics
5. ↑ http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=11608&page=24
6. ↑ ^{6,0 6,1} http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

id	Tiedoston nimi	Viimeksi muokattu	Koko (kB)