Kaivos-YVA-opas kommentteja

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Kommentteja oppaaseen, kierros 1

Sodankylän kunta

Teresa Ojala ja Veikko Virtanen

Suurimpana kysymyksenä esiin nousee se, kenelle opasta laaditaan sekä se mihin tarkoitukseen opasta laaditaan. Laaditaanko sitä toiminnanharjoittajalle, viranomaiselle, kansalaiselle vai kenelle. Laki kuitenkin määrittelee YVA:n sisällön, joten onko tarpeellista lähteä oppaassa tarkasti määrittelemään lain jo määräämiä asioita (riittääkö viittaus/linkki lakiin). Antaako opas esimerkiksi toiminnanharjoittajalle tai konsultille mitään uutta informaatiota, koska kuitenkaan opasluonnoksessa ei ole määritetty tarkasti niitä menetelmiä mitä kunkin otsikon alle kuuluu. Esimerkiksi tarkat mallinnusmenetelmät (mitkä ovat hyväksyttäviä ja miten tarkka tulee mallinnuksen olla), miten pitkään nykytilaselvitystä pitää tehdä ja miten laaja sen tulee olla (riittääkö yksi vuosi vai pitääkö olla esim. 5 vuotta, mitkä kaikki eliölajit pitää olla mukana ettei huomata myöhemmin, että joku oleellinen puuttuukin ja jälleen tehdään vuosi lisää työtä).

YVA:n sopivaksi laajuudeksi opasluonnoksessa mainitaan 100-150 sivua. Mikäli jo opas on yhtä laaja, miten voidaan olettaa, että kaikki tieto mitä nyt tässä oppaassa esitetään YVA:an sisällytettäväksi, mahtuu kyseisen sivumäärän raameihin. Koska toiminnanharjoittajat eivät tällä hetkellä tiedä tarkkaan, mitä YVA:ssa pitää olla, he tekevät kaiken mahdollisen, jotta ainakaan mitään ei jäisi pois. Jos jotain jää pois ja se joudutaan tekemään jälkikäteen, pitkittyy prosessi jälleen. Näin saadaan aikaan 1000 sivuisia selostuksia, joita kukaan ei ehdi lukemaan eikä sisäistämään. YVA-selostuksen tullessa esim. kuntaan kuultavaksi on lähes mahdotonta pystyä sisäistämään selostuksen sisältö, hakemaan oleelliset asiat selostuksesta, valmistella asia lautakuntaan tai hallitukseen käsiteltäväksi ja käsitellä asia vaaditussa ajassa (yleensä 30 vrk ja jatkoaikaa saattaa saada lisää 30 vrk). Ja tässä vaiheessa voidaan kysyä kenelle selostus on tarkoitettu oikeasti ja mikä sen lopullinen tarkoitus on. Liian laaja YVA-selostus ei helpota YVA-prosessia. Näin myös aikarajan asettaminen koko prosessille olisi tärkeää, ettei prosessi veny liian pitkäksi ja ole kokonaisuutena liian vaikea hallita.

Sosiaalisen hyväksynnän näkökulmasta kuntalaiset tulisi ottaa mukaan prosessiin heti alussa. Esimerkiksi ympäristötiedon keruu pelkästään rekistereistä ei ole kattavaa. Paikallisilla asukkailla on varmasti enemmän tietoa alueen erityispiirteistä kuin mistään rekisteristä on tietoa saatavissa. Kuntalaisten mukaan ottaminen ja aktiivinen tiedottaminen hankkeen vaiheista lisää sosiaalista hyväksyntää. Tätä tulisi enemmän korostaa oppaassa. Tiedottaminen malminetsinnästä koko kaivoshankkeen loppuun saakka on erittäin tärkeää. Sosiaalista hyväksyntää lisää se, että tiedottaminen tehdään vapaaehtoisesti toiminnanharjoittajan toimesta. Tällä hetkellä kansalaiset kokevat YVA-prosessin hankalaksi ja itsensä kannalta hyödyttömäksi, mikä vaikuttaa sosiaaliseen hyväksyntään negatiivisesti. Liian laajoja YVA-selostuksia ei lue kukaan. Kansalaiset eivät myöskään tiedä, missä vaiheessa he voivat esittää mielipiteensä ja vaatimuksensa (myös korvausvaatimukset). Koska oppaassa on kuitenkin esitetty myös muu asiaan liittyvä lainsäädäntö, tulisiko siihen lisätä myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet eri vaiheissa. Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt asiasta oppaan, joten voidaanko esim. viitata siihen.

Toiminnanharjoittajan näkökulmasta koko YVA-prosessi jää vajaaksi. Toiminnanharjoittaja ei ilmeisesti virallisesti koskaan pääse antamaan vastineita YVA-selostuksessa annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Kysymykset jäävät leijumaan ilmaan eivätkä kysyjät välttämättä koskaan saa vastauksiaan elleivät onnistu esim. ympäristöluvasta löytämään kohtaa miten mielipide/lausunto on otettu huomioon.

Koska uusi YVA-direktiivi on juuri tullut, tulee tarkistaa onko opasluonnos linjassa direktiivin kanssa (mm. Natura-linjaus).

Aikajanan esittäminen oppaassa olisi helppo tapa sisäistää milloin ja missä vaiheessa mitäkin YVA-prosessissa tapahtuu.

Useiden otsikoiden alla ei ollut mitään tekstiä tai tekstit olivat hyvin lyhyitä. Näistä kohdista varsinkin vaikutukset alueeseen ja sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoihin olisi ollut mielenkiintoista lukea.

TUKES

Terho Liikamaa

Yleiskommenttina seuraava.

Oppaaseen olisi syytä lisätä YVA-selostuksen ja ELY-keskuksen lausunnnon suhde muuhun lainsäädäntöön. Vai tuleeko se jossain esille? YVA ei ole irrallinen asiakirja vaan osa lupaprosesseja. Esim. kaivoslaissa (621/2011)56.2 §:ssä kaivosviranomainen ei voi tehdä päätöstä ennen kuin YVA-selostus ja siitä annettu lausunto ovat käytettävissä.

Mikä on oppaan kohderyhmä. Opasta taitavat lukea muutkin kuin virkamiehet! Virkamiehilläkään ei näytä olevan kovin hyvää käsitystä YVA:n roolista kaavoituksessa, ympäristöluvassa ja kaivosluvassa.

Onko oppaassa selostettu, mikä on YVA-ohjelma. Maallikko ja pääosa virkamiehistä luulee, että ohjelma on jo itse arviointi, koska ohjelmista on tullut – laajoja - liiankin laajoja dokumentteja konsulttien tehdessä niitä copy-paste menetelmällä!

Johdanto ei liene oikea alaotsikko kuvata em. asioita.

Kaivannaisteollisuus ry

Toivon mukaan saa kommentoida tätä myöhemmässäkin vaiheessa. Nythän oli vielä paljon otsikkoja tyhjänä; sosiaaliset vaikutukset, yhdyskuntarakenteen kuvaaminen jne. Etenkin vaikutukset alueen elinkeinoihin työllisyyteen ja palveluihin.

Tämä ei tuonut mitään lisätietoa/lisäarvoa. Se nyt vähän riippuu mikä on tämän oppaan päämäärä/tarkoitus? Jos on konsulteille ja yhtiöille auttamaan YVA:n kokoamisessa, niin ei tässä ollut mitään uutta. Ne asiat joiden kanssa pähkäillään ovat mitä mallinnuksia ja arviointimenetelmää pitäisi käyttää ja mitä niiden tulisi pitää sisällään, mitä lähdetietoja, mitä olettamuksia ja mille tasolle selvitykset tulisi tehdä. Eli yksityiskohtaisempaa infoa sisällöstä, tai vaihtoehtoisesti linkkejä hyväksyttyihin menetelmiin/laskentamalleihin jne. Kuten esim. porovaikutukset mistä löytyi linkki poroyva oppaaseen, joka on hyvä yksityiskohtaisempi opas tuohon aiheeseen. Näin saisi olla muidenkin osa-alueiden kohdalla.

YVA direktiivi on uusittu. Miten tämä opas ottaa huomioon siinä olevat muutokset/uudet asiat?

Alkuosassa hankekuvauksessa voisi olla kappale jossa puhutaan YVA:n scopeista (laajuudesta), eli mihin vedetään raja. Onko kaivoksen ja rikastamon porttien kohdalle, otetaanko logistiikka mukaan, entä satamien käyttö?

Eläimistön nykytila

puutteellinen! Ei kerrota että olisi selvitettävä nisäkkäät (kuitenkin pitää eikö niin), kalasto (koekalastukset, kalastuskyselyt), sammakot, lepakot. Tulisiko mainita, että yhtiön tulisi olla aikaisessa vaiheessa, kun tekee perustilaselvityksiä, yhteydessä ELY-keskukseen, jotta varmistetaan että kaikki olennaiset lajit on selvitetty. YVA-ohjelman hyväksyntävaiheessa on ELY-keskuksen huomioitava tarvittavat selvitykset ettei jää jotain olennaista pois ja lausuta siitä sitten liian myöhään, kun prosessi on jo ohi. Tämä voi hyvinkin viivyttää jos ei selvittänytkään sitä viitasammakkoa ja sitten pitää odottaa taas kevättä.

Vesistön nykytila

kuinka pitkältä ajalta pitäisi olla virtaama- ja laatutietoa minimissään, jotta se olisi riittävää? Mitä aineita vesistä analysoidaan? Mitkä ovat määritysrajat? Jne.

Maisemaan vaikutukset

painoarvo noussut merkittävästi matkailun ja kaivoshankkeiden kohtaamisten myötä. Enemmän ohjeistusta kaivattaisiin. Esim. mitä pitäisi sisältyä "olemassa oleviin mallinnusmenetelmiin"?

Vesistövaikutukset:

Tähän osioon kaivataan paljon enemmän teknistä sisältöä; esim. vaikutukset selvitetään "mallinnuslaskelmien perusteella", mutta mitä mallinnuslaskelmien pitäisi vähintään ottaa huomioon? "Haitta-aineiden Tarkkailu": mitkä ovat relevantteja? Miten valitaan ne mitä seurataan? Tehdäänkö vaikutusten arviointi kaikista yksittäin, yhdessä vai miten?

Vesien hallinta, veden hankinta ja Vesitase

Onko hyvää esimerkkiä vesitaseesta?

Vaikutukset pintavesiin

Ei oteta kantaa mitä mallinnuksia pitäisi käyttää liittyen vesipäästöihin, riippuen minkälainen on vastaanottava vesistö. Esim. sekoittummismallinnuksia voi tehdä kovin monella tavalla ja eri tasolla. Mikä on niiden vaatimustaso? 3D- mallinnus, vai riittääkö laskelmallinen malli?

Vaikutukset akvaattisiin altistujiin

Tässäkään opas ei tarpeeksi ohjeista. MITEN tämä todetaan? Mitkä ovat hyväksyttävissä olevat rajat eri aineille vedessä, siis muillekin kuin vesipuitedirektiivissä mainitut joille on raja-arvot. Ja HUOM , oppaassa virheellisesti sanotaan että ANZECC asettaa laatunormeja Uudessa Seelannissa. SE EI aseta laatunormeja, vaan se on menetelmä jolla voi laskea Laatuarvot/raja-arvot alue-/vesistökohtaisesti. Juuri tämänlaista menetelmää kaivataan Suomeenkin. Tuota voi käyttää ihan hyvin Suomessakin, mutta vielä parempi olisi jos sitä muokattaisi ja sovellettaisi Suomessa.

YVA merkittävyyden arviointi

Tämä kappale oli myös aivan liian ympäripyöreä. Suomessa pitäisi päästä "asiantuntijan mielipiteestä" arvionneissa enemmän systemaattiseen tapaan arvioida vaikutuksia. Esittetty kaavio ehkä tätä yrittää esittääkin, mutta se ei ole tarpeeksi selkeä. Herkkyyden huomioon ottamista ei paremmin selitetty vaikka se näkyi kaaviossa. Tähän menetelmä asiaan voisi hiukan paremmin paneutua, koska on todella keskeinen asia YVA:ssa.

Sivukiven, pintamaiden, rikastushiekan ominaisuuksien määritys ja mahdolliset liukoisuudet

Tässä ei ole tarpeeksi tietoa (eikä esim. linkkejä ohjeistukseen) siitä miten nämä määritykset tulisi tehdä. Riittääkö ABA kokeet, tarvitseeko tehdä humidity cell testit, ja määritys siitä kuinka pitkälle ne tulee viedä. Kuinka paljon näytteitä tulee olla, jotta antaa oikean kuvan tilanteesta (esim jokaista kivityyppiä x näytettä?)

Vaikutukset ilmanlaatuun

Myös pölyn viihtyvyyshaitta on hyvä ottaa huomioon alueella jossa on virkistyskäyttöä/asutusta. Laskelmat laskeuman arvioimiseksi.

Vaikutukset ilmastoon

linkit/referenssit siihen miten kasvihuonepäästöt lasketaan! GHG Protocol- laskentamallit.

Yhteenveto: lisää asiasisältöä. Suurin puute Suomessa on se ettei aina ole yleisesti hyväksyttyjä, standardoituja menetelmiä, malleja ja laskentatapoja eri osa-alueisiin. Siihen olisin toivonut tästä jotain apuja—suuntaa.

Elinkaari

Kaivoksen toimintavaihe.

Osa malmeista on käyttökelpoista sellaisenaan ilman erillistä rikastamista, esim. esimurskattu kalkkikivi. Valmiit TUOTTEET JA rikasteet varastoidaan kaivosalueelle kasoihin tai erilaisiin säiliöihin ja kuljetetaan asiakkaille jatkokäsiteltäviksi Louhinnassa muodostuu jätteinä (MALMILLISESTI (?) tai) HYÖDYNTÄMÄTÖNTÄ arvotonta POIS sivukiveä ja rikastuksessa rikastushiekkaa. Ne käytetään hyödyksi kaivosalueen rakentamisessa tai läjitetään kaivosalueelle omiin varastokasoihinsa, jos ne eivät sovellu ympäristö- tai geoteknisten ominaisuuksiensa puolesta maarakentamiseen (myös muuhun kuin -rakentamiseen.. HOIDOLLISIIN TOIMENPITEISIIN (NEUTRALOINTI, PUHDISTUS yms).

Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito

Toiminnan päätyttyä kaivosalue saatetaan ympäristölle ja ihmisten terveydelle turvalliseksi ja sovitetaan alue ympäristöönsä ja ympäröivään maisemaan mahdollisimman hyvin. Kirjattava mahdollisuus luoda uutta toimintaa mikä voi hyödyntää kehittyneitä erikoisoloja tai huomioida muut mahdollisesti uusioympäristöön liittyvät uudet lajit.= YM viesti kalkkikaivoksille on vähäinen maisemointi edesauttamaan ja huomioimaan alueelle asettuvia pioneerilajikkeita. Keltaisella merkitty teksti ei mahdollista tulkinnan varaa – maisemoitava ympäristöön mahdollisimman sopivaksi – Mielestäni on selkeästi kirjattava vaihtoehtoja tai olla rajaamatta pelkkään maisemaan.

KAIVOSTOIMINNAN YMP.VAIKUTUKSET

Tulisi mainita kuten paikotellen on tehtykin, jopa korostaa, eri kaivoksien merkittävistä ymp.vaikutuksien vaihtelevuudesta, alueellisista tausta-arvoista yms. Eli vaatimustasot joustaviksi, sovellettaviksi ja merkittävyyksien mukaisisksi. Tämä tulee esille kpl YVA-menettelyn lähtökohdat mutta viittaus voisi olla aiemmin tekstissä.

Kaivoksen toimintavaihe

Kaivosalueen vedet voivat aiheuttaa vesistöjen samentumista, happamoitumista tai suolaantumista, lisätä metalli- ja/tai ravinnekuormitusta, ja aiheuttaa näin muutoksia vesieliöiden elinoloihin tai suoranaista haittaa vesieliöille (voivat sisältää vesieliöille haitallisia aineita tai yhdisteitä) tai vesien talous- ja virkistyskäytölle. TOISAALTA OSA KAIVOKSIEN MM. KALKKIKIVIKAIVOKSIEN VESISTÄ OVAT HYÖDYKSI HUMUSPITOISILLE VESILLE. TUTKIMUS TYPPIKUOMITUKSESTA (MINIMAN) OSOITTAA VÄHÄISEN VAIKUTUKSEN.

Sosiaaliset vaikutukset

Kommunkointia tulisi nostaa esille (ehkä se korostuu myöhemmin?). Maine voisi korvata identiteetillä (?). Maine kuulostaa tässä yhteydessä negatiiviselta. Ehkä voisi selkeämin erottaa ympäristövaikutukset sosiaallisista – sova:sta mille on lähinnä tarvetta taajamien lähistössä oleville tai suunnitelluille kaivosprojekteille

YVA-menettelyn soveltaminen hankeluettelon perusteella

Kaivoshanke tulee suoraan YVA-menettelyyn YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella, jos jompikumpi asetuksen kokorajoista ylittyy. Jos kaivosta laajennetaan edellä mainittuja kokorajoja ylittävästi, sovelletaan laajennukseen YVA-menettelyä suoraan YVA-asetuksen hankeluettelon kohdan 13 perusteella.

Kysymys: Onko pohdittavissa mahdollisuutta solveltaa ko. määrärajaa? Jos 30 v. Vanhaa 24 ha louhosta ollaan laajentamassa (<550 kt/v) 26 ha:riin, niin onko oleellista laatia YVA selvitys? Ristiriita lienee että lain mukainen oleellinen muutos tulisi huomioida, vaikkakin 25 ha raja on kirjattu - niin onko 1 ha laajeneminen oleellinen muutos? Eli. Aiheuttavatko muussa tapauksessa ko. määrärajat uusia pieniä sateliittikaivoksia?

YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa

Voiko selkeämmin esittää että 25 ha ei välttämättä ole YVA-laukaiseva koko – vaan todelliset ymp.vaikutukset? perustelut edellinen kysymys. (Kokemusperäinen: viranomainen on todennut että vanhan kalkkikivikaivoksen laajentuessa >25 ha sille on laadittava YVA itsestäänselvyytenä). 6 kpl alhaalta on hyvä! – mutta olisiko tarvetta edelleen korosta tarvearviointia?

Laajennus- ja muutoshankkeet

YVA-menettelyä sovelletaan aina sellaisiin kaivoshankkeiden laajennuksiin ja muutoksiin, joissa laajennus tai muutos ylittää YVA-asetuksen hankeluettelon rajan... Tässä tulee olla samainen teksti että tarve on harkittavissa – mielestäni selkeä ristiriita tekstien välillä. = Kuten Tommikin ilmaisee asian – ihan soopaa... ;-) Kuten esimerkkiäkin mitä hän oikeutetusti haluaa poistettavaksi. Eihän YVAssa voida arvioida asioita joista ei ole välttämättä tietoakaan? Toiminnassa olevat rikastusprosesseissahan vasta käytännössä saattvat osoittaa mitä muuta suunnitellun lisäksi voidaan hyödyntää. Eli ehdottomast Tommin kanssa samaa mieltä!

Raportointi

Ei voi olla sidoksissa sivumäärään! Sisällön substanssi ei aina määräydy sivujen määrästä! = pois! Käsitykseni on että mitä tarvittava/merkityksellinen tiiviimmin tieto saadaan koostettua sitä helpommin kokonaisuus on hahmoteltavissa. Vai onko tässä ajatuksea että 300-500 sivuiset lähes hallitsemattomat selvitykset saadaan puristettua tiiviimpään muotoon – kolikon toinen puoli – ehkä sen tulisi siinä tapauksessa esittää selkeämmin.

Kaivannaisjäteasetus

Kaikki kaivosten jätteet eivät kaivannaisjäteasetuksen mukaisia jätteitä – pitäisikö mainita myös jätelaki? Ongelmajätettä ei enää ole – muutettu vaaralliseksi jätteeksi.

Louhinta ja massojen siirto

Miten kuvata arvion siitä mikä määrittää louhoksen maksimikoon?

Maanpoistomaat, sivukivet ja marginaalimalmi (ominaisuudet, varastointi, siirto)

Maanalaisen louhinnan sivukivet käytetään kaivostäyttönä, eikä niitä varastoida maan päälle muulloin kuin rakennusvaiheessa, jolloin ei vielä ole tarvetta kaivostäytölle ... TÄMÄ EI AINA OLE KUSTANNUSTEHOKASTA; ESIM. MAANPÄÄLLISEN RIKASTUSLAITOKSEN VUOKSI TAI ETTÄ LOUHITTUJA KAIVOSPERIÄ/KUILUJA JOUDUTAAN STABILOMAAN/INJEKTOIMAAN KANTAVIMMILLA MATERIAALEILLA TAI MATERIAALI JÄTEMAININNASTA HUOLIMATTA ON MARKKINOIDEN SALLIESSA MYYTÄVÄÄ JÄTE. Hieman löyhempi sananmuoto olisi toivottavampaa.

Vertailutila

KPL:SSA KÄSITELLÄÄN AINOASTAA UUSIEN ALUIEDEN KÄYTTÖÖNOTTO, MUTTA SELKEÄSTI 1 OSAN SOVELTAMISESSA KUVATAAN ETTÄ KAIKKI YLI 25 HA ON TEHTÄVÄ YVA. OLISIKO TÄSSÄ KÄSITELTÄVÄ MYÖS KEVEYMMÄN KAAVAN MUKAINEN, LAAJENEMASSA OLEVA VANHA JO VAIKUTUKSEN SAANNEEN ALUEEN TILAN JA SILLE TULEVA VAIKUTUKSEN ARVIOINTI?!?

Jäin myös kaipaamaan positiivista näkökantaa vaikutuksiin – kaikki ei todellakaan ole negatiivista! Kaivoksista johdettavat vedet saattavat olla puhtaampia kuin vesistön vesi parantaen jopa vesistön luokitusta.

Yhdyskuntaosan voisi pitää rajallisena; tarvittavat avainluvut ja tarvittaessa viitata mahdolliseen SOVAn.

MUUTA YLEISIÄ KOMMENTTEJA

• Tsekkilista alkuun! • Tämän ohjeen pitäisi ohjata YVA tekemistä siten, että viranomaisen lausunnossa ei sanota että ”puutteellisesti tehty”. • Nyt oppaan kappaleet ovat eritasoisia – jotkut hyvin tarkkoja, jotkut aika väljiä. Tarvitaan napakka ohjaus miten tulee hyvä ja riittävä YVA – alle vuodessa!

Ohjausryhmän kommentteja 16.5. kokouksesta

Oppaan sisällöstä käytiin vilkasta keskustelua:

• Kommentteja voi lähettää myös suoraan ohjausryhmän sihteerille (mm. Sodankylän kunta)
• Kysyttiin, milloin linkki voidaan antaa jakoon laajemminkin (=heti). Voi kuitenkin olla hyvä kanavoida kommentit kootusti taustaorganisaation kautta (esim. KT ry ja SLL)
• KT Ry: Oppaan kappaleiden yksityiskohtaisuus ei ole tasapainossa; osa on yksityiskohtaisia, toiset yleispiirteisiä.
• Paliskuntain yhdistys: Voiko kommentoida kappaleita joista puuttuu tekstiä? (=voi)
• SLL: Mikä on oppaan kohderyhmä?
  • Paljon on kerrottu yleisellä tasolla, jolloin opas ei palvele ketään. Yhtenäinen lanka puuttuu.
  • Oppaassa kaivataan vahvempaa yhteyttä ympäristölupaan.
  • Kuormituksensietoasiat perustilaselvitykseen.
  • BAT asiakirjojen selvittäminen YVA-vaiheessa
  • Nykytilan vaihteluväli otettava huomioon, esim. harvinaiset sadantahuiput
• Liikennevirasto: Esimerkki tie-YVAsta, jossa oli hyvin laajasti kuvattu kallioperää mutta liian vähän arvioitu tiehankkeen ympäristövaikutuksia
• Kainuun ELY-keskus: Opas ottaa esille sosiaaliset vaikutukset ja myös luontoasiat on tuotu hyvin esille.
  • Perustilaselvitys on erittäin tärkeä kaivoshankkeissa.
  • Kohderyhmä ovat kaikki toiminnanharjoittajasta konsultteihin, viranomaisiin ja kansalaisiin.
  • YVA-prosessi on hankala kansalaisten hahmottaa
  • Luonnon sietokykyyn viitaten, vasta lupaviranomainen päättää kuinka suuri päästö saa olla.
  • Oppaan loppuun olisi hyvä saada koottu tarkistuslista YVA:ssa käsiteltävistä asioista
• YM: YVA:n kohderyhmänä pitäisi ensi sijassa olla hankkeesta vastaava, jonka palkkaama konsultti laatii YVA:n tilaajan ohjeiden mukaisesti. Samoin kaikki sidosryhmät ovat tärkeitä kohderyhmiä oppaalle.
  • Pitäisikö harkita kahden oppaan tekemistä: YVA-prosessia esittelevä tiivis opas ja sen lisäksi täysi versio internet-versiona?
  • Uusi YVA-direktiivi astuu voimaan 16.5. ja siitä tulee joirtakin uusia vaatimuksia sisältöön.
• SLL: Oppaassa esitetään YVA-selostukselle tiivistä, 100-150 sivun mittaa; sidosryhmät saattavat epäillä että 150 sivun mittainen tiivis YVA-selostus piilottaa asioita.
• Liikennevirasto: kaivostoiminnan vaikutusten arvioiminen on laaja ja vaativa kokonaisuus.
  • YVA-prosessi on omansa, sillä on oma tarkoituksensa ja se on suunnitteluprosessin yksi osa.
  • Kaivoskohteiden YVA-hankkeissa tehdään joka tapauksessa paljon laajoja selvityksiä
• YM: Tiehankkeiden YVA-opas, erityisesti sen ensimmäinen versio, upposi hyvin tiehankkeiden suunnitteluprosessiin
  • YVA-prosessin ja luvituksen sovittaminen suunnitteluprosessiin onkin erityisen tärkeää
  • YVA on suunnittelun apuväline
• SYKE (Jorma Jantunen): Tiehankkeeet eroavat kaivostoiminnasta siinä, että tiehankkeen suunnitteluprosessi on säädetty laissa.
  • YVA suositellaan tehtäväksi hankkeen varhaisessa vaiheessa, mikä vaikuttaa yksityiskohtaisuuteen
  • Kansainvälinen vaihtelu YVA:n asemoitumisessa ja YVA-selostusten laajuudessa on hyvin suurta.
• SLL: Koska kaivoksella ei ole sijoituspaikkavaihtoehtoja, YVA voi olla myöhemmin
• YM: ’Osahankkeita’ tai laajennuksia koskevissa tapauksissa oleellista on kuvata myös relevantti laajempi hankekokonaisuus
  • Sijoituspaikan vaihtoehdottomuudesta huolimatta toimintojen sijoittumiselle ja esimerkiksi purkuvesistöille jää vaihtoehtoja
• LapELY: Natura-kompensaatiot puuttuvat oppaasta
• Sodankylän kunta: Oppaan toimeksianto on YVA:n selkeyttäminen
  • Yhtenäinen käytäntö auttaa sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttamisessa
  • Kaivoslaki koskettaa myös YVA:a
  • Jo etsintävaihe vaatii YVA:n kaltaista toimintaa
  • Erityisesti etsintä Natura-alueilla on vaikeaa, lähes mahdotonta; edes alueella liikkumiseen vaaditaan hyvin laajat selvitykset
• SLL: 0-vaihtoehto on kaivoshankkeiden kohdalla epätodennäköinen
  • Kaivoksen sulkemisen sosiaaliset vaikutukset mukaan
  • Tästä aiheesta käydyssä keskustelussa korostui vaikeus arvioida tilannetta niin pitkän ajan päähän
• Sodankylän kunta: Kyllä elämää on myös kaivoksen jälkeen.
  • Elämän turvaaminen kaivoksen jälkeen sopii kaivoslain puolelle
• KaiELY: On ohjeistettava olemaan hyvissä ajoin yhteydessä yhteysviranonmaiseen
• LapELY (Eira Järviluoma) kannatti ajatusta kahdesta erillisestä oppaasta
  • Samoin tarkistuslista olisi hyvä ajatus
  • Määritelmät ja käsitteet paremmin esiin
• Edetään alkuperäisen kommentointiaikataulun mukaisesti
  • KT ry toimittaa kootut kommentit 28.5. mennessä
  • KT ry, Jorma Jantunen, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Seija Rantakallio miettivät YVA:n asemoimista suunnitteluprosessiin
• Pyritään koostamaan oppaasta paperiversio tarkasteltavaksi