Käyttäjä:Jouni/Johtajuus

Sisällysluettelo

1 Johtajuuskansion sisältö
2 Ennakkotehtävä: Strategia toimeksi
3 Oman johtamisosaamisen osoittaminen
4 Ammattitaidon hankkimissuunnitelma
5 Kehittämisprojektin suunnitelma
6 Suunnitelma osa 1
7 Suunnitelma osa 2

Johtajuuskansion sisältö

JOHTAJUUSKANSION SISÄLTÖ, tutkinnon osa 1.

ANSIOLUETTELO
KUVAUS NYKYISESTÄ TYÖTEHTÄVÄSTÄ
YHTEENVETO TUTKINTOTILAISUUKSISTA
SUUNNITELMA TUTKINNON SUORITTAMISESTA, OSA 1 (HYVÄKSYTTY, VIIMEISIN VERSIO)
TUTKINTOTILAISUUKSIEN ARVIOINTILOMAKKEET KAIKILTA OSIN TÄYTETTYINÄ JA ALLEKIRJOITETTUINA (myös laadullinen arviointi ja itsearviointi)
TÄYDENTÄVÄT DOKUMENTIT ARVIOITUINA, VÄHINTÄÄN:
- kehittämisprojektin suunnitelma
- toimintasuunnitelma
- oman johtajuuden kehittymissuunnitelma

Tutkinnon osa 1. ammattitaitovaatimukset:

1. Osaa seurata toimialan ja johtamisen kehityssuuntia ja suhteuttaa niitä omaan toimintaympäristöönsä sekä osaa selvittää oman organisaationsa nykytilan

2. Osaa selvittää oman vastuualueen vision, arvot ja strategian sekä laatia toimintasuunnitelmat yhdessä henkilöstönsä kanssa

3. Osaa pohtia omia johtamistaitojaan ja laatia johtajuuden kehittymissuunnitelman

4. Osaa valita kehittämiskohteen ja laatia kehittämisprojektin suunnitelman

JOHTAJUUSKANSION SISÄLTÖ, tutkinnon osa 2.

Koko tutkinnon 1. osan sisältö +

YHTEENVETO TUTKINTOTILAISUUKSISTA
SUUNNITELMA TUTKINNON SUORITTAMISESTA, OSA 2. (HYVÄKSYTTY, VIIMEISIN VERSIO)
TUTKINTOTILAISUUKSIEN ARVIOINTILOMAKKEET KAIKILTA OSIN TÄYTETTYINÄ JA ALLEKIRJOITETTUINA (myös laadullinen arviointi ja itsearviointi)
TÄYDENTÄVÄT DOKUMENTIT ARVIOITUINA, VÄHINTÄÄN:
- kehittämisprojektin loppuraportti
- raportti oman johtamisosaamisen kehittymisestä

Tutkinnon osa 2. ammattitaitovaatimukset:

5. Osaa johtaa, arvioida ja kehittää organisaation toimintaa strategiaa noudattaen

6. Osaa kehittää omaa toimintaansa, työtään ja osaamistaan

7. Osaa johtaa kehittämisprojektin

Mukana saa olla myös jotain persoonallista!

Ennakkotehtävä: Strategia toimeksi

Valpola, Kvist, Heimonen ym.: STRATEGIA TOIMEKSI – MUUTOSVOIMANA IHMISET. (Olorin Oy, 2010)

Valmistaudu lähijaksolle 20.-21.9.2011 pohtimalla lukemasi kirjan perusteella seuraavia asioita:

mitkä ovat mielestäsi kyseisen kirjan tärkeimmät opit?
mitä asioita voitaisiin soveltaa omassa organisaatiossasi ja miten?
mitä hyötyä niiden soveltamisesta voisi mielestäsi olla?

Mitkä ovat mielestäsi kirjan tärkeimmät opit?

Strategia on johtamisen työkalu. Ensin on ymmärrettävä nykytila, sitten se minne halutaan ja miten sinne päästään. Sen jälkeen johtajan tehtävänä on jalkauttaa suunnitelma käytännön toimintaan esimerkiksi omalla esimerkillään. Aikaansaamisen kulttuuri on luotava riittävällä toivon kierrettä ja tekemisen meinikiä lisäämällä. Suunnitelmien täytyy pohjautua realismiin.

Mitä asioita voitaisiin soveltaa omassa organisaatiossasi ja miten?

Perusongelma THL:n strategiassa on, ettei se ole kovin ohjaava eikä näkemyksellinen. Siellä on tärkeitäkin asioita kuten avoin data, mutta tavoiteasetanta on epämääräinen (edistetään avoimuutta vs. tehdään THL:stä Euroopan ykköstutkimuslaitos avoimen datan ja avoimen tutkimuksen edistäjänä).

Muutenhan kirja sisältää varsin hyödyllistä ja soveltuvaa ohjeistusta asioista, joihin pitäisi kiinnittää huomiota johtamisessa.

Mitä hyötyä niiden soveltamisesta voisi mielestäsi olla?

Muutosjohtamisen opit käyvät järkeen ja ovat käytännöllisiä. Mutta miten niitä pitäisi soveltaa? THL on enemmän pienyrityspuisto kuin pörssiyhtiö. Mistä se muutos siis tulee: strategiasta, käytännön paineesta, omista näkemyksistä?

Oman johtamisosaamisen osoittaminen

TUTKINNON OSA 1., OMAN JOHTAMISOSAAMISEN ARVIOINTI

Tutkinnon suorittaja laatii kirjallisen kehittymissuunnitelman, joka sisältää seuraavat arvioitavat kohdat:

1. 360-tulosten analysointi, voi myös hyödyntää esim. kehityskeskusteluissa tai työilmapiirimittauksissa saamaasi palautetta johtamisestasi

2. johtopäätökset edellisten pohjalta

3. kehittämisalueiden valinta

4. kehittämistoimenpiteet ja aikataulu

Oman johtajuuden kehittymissuunnitelma liitetään arvioituna johtajuuskansioon

TUTKINNON OSA 2., OMAN TOIMINNAN JA JOHTAMISTAITOJEN KEHITTÄMINEN

Tutkinnon suorittaja toteuttaa suunnitelmaansa ja laatii siitä kirjallisen raportin, joka sisältää seuraavat arvioitavat kohdat:

1. kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen

2. kuvaus omista johtamistaidoista

3. suunnitelma taitojen jatkokehittämisestä

Raportti oman johtajuuden kehittymisestä liitetään arvioituna johtajuuskansioon.

Ammattitaidon hankkimissuunnitelma

Suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta

Opiskelun ja työssä oppimisen suunnitelma

Suuntautumisala: Henkilöstöjohtaminen

Tutkinnon suorittaja: Jouni Tuomisto

**Osa 1: Toiminnan ja johtamisen suunnittelu**
TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET	LÄHTÖTASON ARVIOINTI - oma arvio osaamisesta (3=erinomainen, 2=hyvä, 1=tyydyttävä, 0=huono)	SUUNNITELMA - kuinka aiot hankkia puuttuvan osaamisen? (esim. valmistava koulutus, kirjallisuus, kurssit)	TYÖSSÄ OPPIMISEN SUUNNITELMA – kuinka saavutat vaadittavan ammattitaidon työssä (osallistuminen, perehtyminen, keskustelut, työkierto jne)	TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI MENTORIN/ TYÖPAIKKAOHJAAJAN KANSSA – miten olet toteuttanut suunnitelmaasi, mitä olet oppinut, missä olet kehittynyt, mitä seuraavaksi. jne)
Organisaation toimintaympäristön kehityksen seuraaminen ja nykytilan arviointi	3: Aktiivinen osallistuminen THL:n kehitysryhmiin. Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen.	Ei lisätarvetta.	-	-
Talouden arviointi	2: useiden vuosien ajan olen vastannus omien tutkimusprojektieni taloudesta sekä YMAL-yksiköstä syksystä 2010.	JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Toiminnan ja talouden johtaminen.	YMAL-yksikön talousseuranta ja -suunnittelu 2012	-
Asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden arviointi	2: Nyky-yhteistyö toimii, uusien asiakasryhmien tarpeiden tunnistaminen vaikeaa.	JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Asiantuntijaorganisaation johtaminen, verkostojen johtaminen.	Urgenche-projektissa yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa: tarvekartoitus ja säännölliset palaverit	-
Prosessien arviointi	2: Usean vuoden kokemus tutkimusprojektien vetämisestä.	JET toinen lähijakso 20.-21.9.2011: Strateginen johtaminen, projektien hallinta. JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Prosessien laadun johtaminen.	Urgenche-projektin toteutussuunnitelma vuodelle 2012.	-
Henkilöstövoimavarojen arviointi	2 Kehityskeskustelujen pitäminen useiden vuosien ajan.	JET kolmas lähijakso 8.-9.11.2011: Henkilöstöjohtaminen 1. JET neljäs lähijakso 23-24.1.2012: Henkilöstöjohtaminen 2.	YMALin 2012 henkilöresurssisuunnitelman teko.	-
Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelmien laatiminen	2 Tutkimus- ja toimintasuunnitelmien tekoa useiden vuosien ajan.	Ei tarvetta kurssitukselle.	YMALin toimintasuunnitelman 2012 laatiminen.	-
Oman johtamisosaamisen arviointi	1: Olen laiska seuraamaan johtamisen osaamistani ja parantamaan sitä. Ongelmana ei ole osaamisen vaan tarmon puute.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Yhteenveto ja suunnitelma johtajuuskyselyn pohjalta. JET kolmannen lähijakson välitehtävä: esimiehisyydessä kehittyminen.	-
Kehittämisprojektin suunnitelman laatiminen	2 Hyvä kokemus aiempien suunnitelmien laatimisesta.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Projektin aihe: "Yhteiset työkalut, yhteiset toimintatavat, yhdessä toisten auttaminen."	-

**Osa 2: Johtamisen toteuttaminen**
TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET	LÄHTÖTASON ARVIOINTI - oma arvio osaamisesta (esim. osaan.fi, esimiesarviotulokset)	SUUNNITELMA - kuinka aiot hankkia puuttuvan osaamisen? (esim. valmistava koulutus, kirjallisuus, kurssit)	TYÖSSÄ OPPIMISEN SUUNNITELMA – kuinka saavutat vaadittavan ammattitaidon työssä (osallistuminen, perehtyminen, keskustelut, työkierto jne)	TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI MENTORIN/ TYÖPAIKKAOHJAAJAN KANSSA – miten olet toteuttanut suunnitelmaasi, mitä olet oppinut, missä olet kehittynyt, mitä seuraavaksi. jne)
Organisaation toiminnan johtaminen ja kehittäminen	2: Aiempaa kokemusta käytännön johtamisesta ja kehitystyöstä. Tämän sarakkeen osalta katso myös Osa 1 (Suunnittelu)	Ei erityistä tarvetta kurssitukselle.	YMALin päivittäisjohtaminen ja toiminnan suunnittelu. Osallistuminen THL:n tietohallintoryhmän (Tiehyt) toimintaan.	-
Talouden johtaminen ja kehittäminen	2	JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Toiminnan ja talouden johtaminen.	YMALin taloussuunnittelu 2012 ja sen toteuttaminen yksikössä.	-
Asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden johtaminen ja kehittäminen	2	JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Asiantuntijaorganisaation johtaminen, verkostojen johtaminen.	Urgenche- ja Tekaisu-projekteissa yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa: säännölliset palaverit, yhteiset vaikutusarvioinnit	-
Prosessien johtaminen ja kehittäminen	2	JET toinen lähijakso 20.-21.9.2011: Strateginen johtaminen, projektien hallinta. JET viides lähijakso 14.-15.3.2012: Prosessien laadun johtaminen.	Kehitysprojekti liittyy tiiviisti toisaalta työprosesseihin, toisaalta henkilöstön toimintatapojen kehittämiseen kohti parempia, avoimia käytäntöjä.	-
Henkilöstön johtaminen ja kehittäminen	2	JET kolmas lähijakso 8.-9.11.2011: Henkilöstöjohtaminen 1. JET neljäs lähijakso 23-24.1.2012: Henkilöstöjohtaminen 2. JET kuudes lähijakso 24.-25.5.2012. Työhyvinvoinnin johtaminen.	Ryhmäkehityskeskustelu YMALissa, 25.11.2011. Kehityskeskustelut YMALissa, kevät 2012.	-
Kehittymisen arviointi	1: Tässä on eniten puutteita: pitäisi opetella seuraamaan tavoitteiden täyttymistä.	Ranta ym. 2006: Oman muutoksen johtaminen	Johtajuuskyselyn pohjalta tehdyn suunnitelman toteuttaminen.	-
Oman toiminnan ja omien johtamistaitojen kehittäminen	1: Havaittujenkin kehitystarpeiden toteuttaminen hautautuu kiireisen tutkimustyön alle.	JET-koulutuksen 1. lähijakso 23.-24.5.2011: Minä johtajana.	Johtajuuskyselyn pohjalta tehdyn suunnitelman toteuttaminen.	-
Kehittämisprojektin johtaminen	2: Kokemusta on monenlaisista kehittämisprojekteista.	JET seitsemäs lähijakso 27.-28.9.2012: Kehittämisprojektien esitykset	"Yhteiset työkalut, yhteiset toimintatavat, yhdessä toisten auttaminen" -projektin johtaminen	-

Pohdinta esimiehisyydestä

Valitse jokin alla olevista vaihtoehtoisista tehtävistä ja palauta tehtävä Moodleen 31.1.2012 mennessä.

VAIHTOEHTO 1.

Pohdi omaa esimiehisyyttäsi ja kehittymistavoitteitasi esimiehenä. Miksi olen esimies? Millainen olen esimiehenä? Mitä osaan? Minkä arvojen mukaan olet sitoutunut elämään ja miten? Miksi työtehtäväni esimiehenä on olemassa? Mikä on perustehtäväni ja keskeiset tavoitteeni esimiehenä? Mitä osaamista tarvitsen onnistuakseni esimiehenä?

TODO: {{#todo:Pohdi omaa esimiehisyyttäsi. DL 31.1.2012|Jouni Tuomisto|}}

Suunnitelma kehittymisen arvioinnista ja johtamistaitojen kehittämisestä

Lisää suunnitelma tähän.

TODO: {{#todo:Suunnitelma kehittymisen arvioinnista. DL Melko pian, ehkä 2012 alku.|Jouni Tuomisto|}}

Kehitysprojektin suunnitelma

TODO: {{#todo:Kehitysprojektin suunnitelma. DL 31.10.2011|Jouni Tuomisto|}}

TODO: {{#todo:Suunnitelma tutkinnon osan 1 suorittamisesta. DL 30.9.2011|Jouni Tuomisto|}}

TODO: {{#todo:Suunnitelma tutkinnon osan 2 suorittamisesta. DL 31.3.2012|Jouni Tuomisto|}}

Kehittämisprojektin suunnitelma

Tiivistelmä

Projektin kohteena on uuden menetelmän koulutus ja sisäänajo YMAL-yksikössä THL:ssä. Uusi menetelmä käsittelee sanallisen ja matemaattisen kuvauksen yhdistämistä ympäristöterveyden vaikutusarvioinneissa käyttämällä avoimuutta, kritisoitavuutta ja rationaalisuutta kuvausten hyvyyden mittareina. Menetelmä on osa laajempaa avoimen arvioinnin menetelmää, jota on kehitetty YMALissa useita vuosia.

Menetelmää ajetaan sisään paitsi YMALin henkilökunnalle myös kesätyöläisille, jotka toimivat vertailukohtana sille, ovatko vaikutusarvioinnit todella maallikoiden ymmärrettävissä ja osallistuttavissa, kuten olisi tarkoitus. Lisäksi THL:n ulkopuolisten menetelmäosaajien joukko varmistaa ns. operatiivista kapasiteettia eli sitä, että jos tulee äkillisiä ympäristöterveystilanteita tai jos vaikutusarviointitoiminta nopeasti laajenee, on mahdollista joustavasti lisätä vaikutusarviointien tekemistä ja tukemista esimerkiksi kunnissa.

Kuvaus organisaatiosta, jossa projekti toteutetaan

Projekti toteutetaan THL:n Ympäristöterveyden osastolla, Arvioinnin ja mallituksen yksikössä YMALissa. Yksikön tehtävänä on tehdä vaikutusarviointeja ja päätösanalyysia liittyen ympäristön aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Lisäksi YMAL kehittää menetelmiä ja työkaluja näiden arviointien parempaan ja nopeampaan tekemiseen. Viime aikoina on tehty vaikutusarviointeja esimerkiksi juomaveden riskeistä [1]; sikainfluenssarokotteen kansanterveydellisistä hyödyistä ja haitoista narkolepsiakytkennän paljastuttua vuonna 2010 [2]; ja rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa [3].

Monet vaikutusarvioinnit tehdään sellaisista aiheista (kosteusvauriot, juomavesi, ilmansaasteet), joissa varsinainen asiantuntemus on Ympäristöterveyden osaston muissa yksiköissä, ja Arvioinnin ja mallituksen yksikössä on asiantuntemus vaikutusarviointien tekemisestä.

Projektin tausta ja kehittämisen tarpeet, kytkentä organisaation strategiaan

Vaikutusarviointien tekeminen on yleensä hidasta työtä useasta eri syystä. Ihmisiä, joilla on käytännön kokemusta vaikutusarviointien tekemisestä, on varsin vähän. Tutkijat eivät yleensä pidä tarpeellisena ryhtyä itse kytkemään omaa aihettaan yksittäisiin päätöstilanteisiin, koska silloin joudutaan asiantuntijan ydinosaamisalueen ulkopuolelle, ja resurssit suuntautuvat tutkimuksen kannalta epäoptimaalisesti. Päätöksentekijöillä on vastaava tilanne oman osaamisalueensa kannalta. Niinpä vaikutusarviointeja osaavien ihmisten määrä käytännössä rajoittaa niiden tekemistä nykyistä useampien päätöstilanteiden tueksi.

Vaikutusarvioinneissa tarvittava tieto on myös hajallaan eri paikoissa. Tutkimuslaitoksilla on yleensä hyvä pääsy alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin mutta huono pääsy tapauskohtaisiin tietoihin ja erityisesti päätöksenteon hiljaiseen tietoon esimerkiksi toimintatavoista ja -rajoitteista. Päätöksentekijöiden osalta tilanne on päinvastainen. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä ei siis ole käytettävissään kaikkea tarvittavaa tietoa, vaikka se olisi olemassa.

Monet asiat ovat niin tärkeitä, että lainsäädännön velvoittamana tai päätöksentekijän aloitteesta teetetään vaikutusarviointi (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi YVA). Tällöin kuitenkin näkökulma ja arvioinnin rajaus määräytyvät tästä näkökulmasta, vaikka kansalaisilla tai muilla sidosryhmillä olisi muita huolenaiheita tai näkökulmia asiaan liittyen. Lakisääteiset kuulemistilaisuudet eivät tätä tilannetta kovin hyvin paranna.

Vaikutusarvioijien vähyys, tietojen huono saatavuus ja uusien näkökulmien vaikutusarviointiin lisäämisen vaikeus ovat tärkeimmät syyt tämän projektin käynnistämiseen. Tarkoitus on korjata kaikkia ongelmia kerralla yrittämällä uudenlaista lähestymistapaa. Näiden lisäksi motivaationa projektin käynnistämiseen ovat THL:n [4] ja STM:n [5] strategiat.

THL:n arvot: vaikuttavuus: "Vaikutamme suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseen ja edistämiseen viemällä asiantuntijatietoa aktiivisesti käytäntöön ja päätöksenteon pohjaksi."
THL:n strateginen linjaus 6: hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla. Vaikuttavuustavoite: "THL:n tuottamaa tietoa ja laitoksen asiantuntemusta käytetään valtakunnallisessa, alueellisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa, ja laitoksen asiantuntijatieto vaikuttaa julkiseen keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan eri sektoreilla."
STM:n Sosiaali- ja terveyspoliittinen strategia, Strategiset valinnat 1: Hyvinvoinnille vahva perusta: "Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa."
STM:n strategia, Strategiset valinnat 3: Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta: "Vuoteen 2020 mennessä tutkimukseen pohjautuva terveysriskien ja -vaikutusten arviointi on otettava käyttöön kaikessa suunnittelussa ja hankkeissa sekä niiden toteutukseen liittyvissä lupa- ja hyväksymismenettelyissä."

Näiden THL:n ja STM:n strategioiden sitaattien perusteella on selvää, että vaikutusaviointien helpottaminen ja kehittäminen on olennainen osa THL:n tehtävää.

Projektin toiminta-ajatus perustuu uudenlaisen keskustelukulttuurin kehittämiselle ja käyttöönotolle vaikutusarvioinneissa. Vaikutusarvioinnin perinne on korostanut asiantuntijoiden riippumattomuutta ja tämän varmistamista erottamalla arviointiprosessi muusta päätöksenteon valmistelusta (Kuva 1, yläosa). Keskeisiksi ongelmiksi on muodostunut edellämainitut tietämyksen hajautuminen ja uusien näkökulmien lisäämisen vaikeus.

Tässä projektissa koko vaikutusarvioinnin työskentelytapa toteutetaan uudella tavalla (Kuva 1, alaosa), jota nimitettäköön tässä avoimeksi arvioinniksi (vaikka avoin arviointi onkin monitahoisempi menetelmä sisältää muutakin kuin kuvassa esitetyn päätöksentekoprosessin). Asiantuntijan roolin ja asiantuntijuuden riippumattomuuden korostamisesta luovutaan, ja huomio kiinnitetään keskustelun sisältöön ja laatuun. Esitettyjä argumentteja arvioidaan ensisijaisesti sillä perusteella, ovatko ne asiaankuuluvia, johdonmukaisia ja sopusoinnussa havainto- tai päättelyaineiston kanssa. Argumentin esittäjän pätevyyden arviointi on toissijaista, ja sitä tarvitaan ainoastaan silloin, kun esimerkiksi sopivaa havaintoaineistoa ei ole olemassa.

Erilaiset keskusteluvyöhykkeet päätöksenteossa. YLÄKUVA: Nykytila. Asiantuntijoilla on oma keskustelualueensa, jonne muut voivat osallistua vain rajoitettujen kuulemisten ja vastaavien kautta. Asiantuntijat kommunikoivat ulkomaailmaan asiantuntijatyönä tehtyjen arviointiraporttien välityksellä. Muu aiheeseen liittyvä keskustelu tapahtuu asiantuntijoista irrallaan. Sidosryhmien pääasiallinen osallistumiskanava on tuo muu keskustelu. ALAKUVA: Keskustelusääntöjä korostava tilanne. Keskusteluvyöhykkeitä ei määrää asiantuntijuus vaan se, noudatetaanko keskustelussa avoimuuden, kritisoitavuuden ja rationaalisuuden vaatimuksia vai ei. Suurin osa asiantuntijuudesta ja merkittävä osa muusta keskustelusta kuuluu tämän keskusteluvyöhykkeen piiriin. Siitä tulee myös sidosryhmille tärkeä vaikuttamisen kanava.

Uudenlaisen keskustelukulttuurin toteuttamiseksi vaikutusarviointien tekemistä tulee muuttaa hyvin erilaiseksi. Onnistuminen edellyttää useita yhtäaikaisia muutoksia:

Avoimuuden toteuttamiseksi tarvitaan järjestelmä kaiken asiaankuuluvan tiedon jakamiseksi kaikille sidosryhmille (käytännössä kenelle tahansa). Tämä toteutetaan YMALissa kehitetyn avoimen verkkotyötilan Opasnetin avulla. [6]
Keskustelujen käymistä ja jäsentämistä varten tarvitaan osallistumiseen säännöt. Nämä on luotu aiemmissa tutkimushankkeissa (katso esim. [7], [8]).
Vaikutusarviointien laskennallinen osuus pilkotaan siten, että aiheesta kiinnostuneen ihmisen kynnys perehtyä asiaan ja osallistua sisällön kommentointiin tai parantamiseen pidetään mahdollisimman matalana. Tämä toteutetaan siten, että arvioinnin osa-alueiden sanalliset ja laskennalliset kuvaukset toteutetaan samassa järjestelmässä rinnakkain. Käytännössä arviointi pilkotaan nettisivuiksi, joista jokainen keskittyy yhteen vaikutusarvioinnin osa-alueeseen ja esittää siitä ensin tiivistelmän, sitten tarkemman sanallisen kuvauksen ja lopuksi niin täsmällisen laskennallisen kuvauksen, että se voidaan suoraan ajaa osana tietokonemallia. Koko arviointi on siis kaikkine yksityiskohtineen kenen tahansa tarkasteltavissa. Esimerkkinä on muutaman sivun harjoitusarviointi [9].

Nämä muutokset tekevät vaikutusarvioinnista toisaalta helpommin osallistuttavaa, mutta toisaalta työläämpää, koska niihin tulee enemmän sisältöä, keskustelua ja tiedon jäsentämistä. Niinpä arviointiprosessiin tarvitaan uusia rooleja asiantuntijan ja päätöksentekijän lisäksi. Tarvitaan toimijoita, jotka osaavat jäsentää tietoa ja ymmärtävät arvioinnin rakenteen sekä keskustelun säännöt. Heidän ei siis tarvitse olla asiantuntijoita, eikä myöskään arvioinnin ammattilaisia, jotka tuntevat vaikutusarviointien matemaattiset menetelmät. Uusi lähestymistapa siis avaa arviointiprosessiin tehtäviä, joista aiheesta kiinnostuneen valistuneen maallikon pitäisi selvitä. On tärkeää selvittää selviääkö, koska muuten avoin osallistuminen arviointiprosessiin ei tule onnistumaan, eikä myöskään saada helpotusta vaikutusarvioijien puutteen aiheuttamaan pullonkaulaan.

Uuden lähestymistavan testaaminen ja sisäänajaminen on tämän projektin keskeinen tavoite.

Projektin tavoitteet ja tulokset, projektin hyödyt

Projektin tavoitteena on

kouluttaa valistuneita maallikoita jäsentämään vaikutusarviointeihin liittyvää tietoa,
toteuttaa Urgenche-projektin Kuopion ilmastonmuutospolitiikkoja arvioiva malli (ensimmäinen kokonainen versio) [10],
toteuttaa Minera-projektin metallikaivoksen ympäristö- ja terveysriskejä arvioiva yleismalli (ensimmäinen kokonainen versio) [11],
toteuttaa Vesiopas-projektin juomaveden mikrobiriskejä arvioiva yleismalli (toinen kokonainen versio) [12],
arvioida maallikoiden toimintakykyä arviointityössä ja työssä esiintyviä ongelmia,
etsiä ratkaisuja esiintyneisiin ongelmiin,
kirjata opitun perusteella toimintaohjeita uusien ihmisten perehdytystä varten.

Projektin tuloksena odotetaan syntyvän kolme uutta vaikutusarviointia ja näihin liittyvää mallia, jotka ilmentävät avointa arviointia ja toimivat esimerkkeinä siitä, miten arviointeja voi tehdä. Lisäksi saadaan koulutettua ihmisiä, jotka voivat jatkossa toimia uusissa arvioinneissa ns. moderaattoreina eli henkilöinä, jotka jäsentävät tietoa ja pitävät arvioinnin tiedot ojennuksessa ja käyttökelpoisina. Näin rakennetaan operatiivista kapasiteettia siihen tilanteeseen, kun avointen arviointien tekemistä on tarkoitus laajentaa STM:n strategian mukaisesti kuntiin ja aluehallintoon; silloin puhutaan sadoista tai jopa tuhansista arvioinneista vuodessa.

Projektin varsinaiset hyödyt syntyvät vasta myöhemmin siitä, että tärkeä tieto alkaa paremmin saavuttaa yhteiskunnallisia päätöksia tekevät tahot, jotka tekevät järkevämpiä päätöksia, ja niiden toimeenpano alkaa vähitellen parantaa kansanterveyttä ja tuottaa muuta hyötyä. Näiden varsinaisien hyötyjen mittaaminen on tietenkin vaikeaa ja mahdollista vasta viipeellä. Tärkein välitön hyöty tulee siitä, että avoimia arviointeja opitaan tekemään.

Projektiorganisaatio (roolit, vastuut, työnjako)

Projektissa tehdään useita vaikutusarviointeja kesän 2012 aikana. Ne toteutetaan yllä kuvatun uuden menetelmän, avoimen arvioinnin [13] keinoin hyödyntäen aiemmin tutkimushankkeissa kehitettyjä menetelmiä ja työkaluja. Työhön palkataan tuntityönä 14 kesätyöläistä, joista seitsemällä on entuudestaan kokemusta vastaavanlaisesta työstä Opasnet-verkkotyötilassa. Työtä ohjaa neljä tutkijaa, joilla on on hyvä kokemus vaikutusarvioinnista ja perehtyneisyys nyt testattaviin uusiin menetelmiin. JET-koulutuksen suorittaja toimii koko ryhmän esimiehenä.

Kesätyöläiset toimivat pieninä ryhminä siten, että ryhmällä on yhteinen tehtävä arvioinnin tekemisessä. Tyypillisesti tämä tehtävä on arvioinnin jonkin osa-alueen tietojen ja sitä koskevien mielipiteiden kerääminen, näiden jäsentäminen ja määrällinen kuvaaminen sekä kytkeminen arvioinnin kokonaisuuteen. Tehtävät suoritetaan noudattaen asiasta kirjoitettuja ohjeita. Jos tehtävä on uusi eikä siitä ole soveltuvaa ohjetta, tehtävänä on samalla miettiä ja kirjoittaa yleinen ohjeistus samankaltaisen työn tekemiseen.

Toinen tärkeä tehtävätyyppi on toisen ryhmän tuotosten tarkastus ja evaluointi. Kaikki työ tehdään avoimessa verkkotyötilassa, jossa jokaisen tuottamat tekstilisäykset on helppo erotella. Niinpä muiden on helppo arvioida toisen henkilön tuottama lisäarvo ja se, onko työ tehty sovittujen ohjeiden mukaan. Jokaiselle tehtävälle sovitaan paitsi suorittaja myös vähintään yksi tarkastaja. Kesän alussa tarkastajina toimivat tutkijat, mutta kokemuksen lisääntyessä kesätyöläiset alkavat tarkastaa toinen toistensa töitä tutkijoiden rinnalla.

Viikoittain (tai tarvittaessa useammin) pidetään työkokous, johon kaikki osallistuvat. Siinä käydään läpi tärkeimmät tehdyt työt ja annetaan palaute. Lisäksi keskustellaan esiintyneistä ongelmista ja haetaan niihin ratkaisuja. Lopuksi katsotaan työlistaa eteenpäin alkavalle viikolle. Kokousten lisäksi tutkijat ja JET-koulutettava vastaavat eteen tuleviin kysymksiin sitä mukaa kuin niitä ilmenee.

Toimenpidesuunnitelma (projektin vaiheistus, toimenpiteet, aikataulutus)

Työ suoritetaan 4.6. - 31.8.2012. Kesätyöläisillä ei ole kiinteää työaikaa, vaan he työskentelevät oman aikataulunsa mukaisesti. Alustavan kartoituksen mukaan he työskentelevät keskimäärin 20 tuntia viikossa kesän aikana, ollen välillä muualla. Työtehtävät on siksi suunniteltava hyvin joustaviksi. Tämä tapahtuu siten, että jatkuvasti ylläpidetään tehtävälistaa [14], josta kesätyöläiset ottavat tehtävän ja alkavat työstää sitä ryhmässä. Jokaiselle tehtävälle on määritelty maksimityöaika, joka sen tekemiseen on varattu. Työn valmistuttua tai varatun työajan loputtua evaluaattori käy läpi tehdyn työn ja evaluoi sen. Evaluaation jälkeen mietitään, pitääkö samaa työtä vielä jatkaa, pitääkö sen ohjeistusta tarkentaa, ja mikä on uusi maksimityöaika tehtävän seuraavalle osalle. Näin varmistetaan se, ettei johonkin kokonaisuuden kannalta toissijaiseen asiaan käytetä kohtuuttomasti resursseja, vaan että kaikki työ on tiheän seurannan alaisena.

Ensimmäisen viikon aikana pidetään yhteistä koulutusta avoimen arvioinnin menetelmistä. Tämä tapahtuu kädet savessa -periaatteella, eli koulutus on itse asiassa varsinaisen työn tekemistä siten, että tutkijat ja JET-koulutettava ohjaavat työtä kädestä pitäen. Keskustelun kautta opetellaan tehokkaita tapoja tehdä vaikutusarviointeja, ja sitten ne toteutetaan samalla. Verkkotyötila tekee mahdolliseksi sen, että arvioinnin sisältöjä muokataan samalla kun niistä puhutaan. Myös työn tekemisen ohjeita muutetaan sitä mukaa kuin huomataan kehitystarpeita.

Myös verkkotyötilan käyttämisestä annetaan teknistä koulutusta sitä tarvitseville, mutta tämä toteutetaan vertaistukena työn ohessa, koska noin puolet kesätyöläisistä osaa jo nämä asiat ja pystyy opettamaan ne ryhmässään muille.

Avoimen arvioinnin menetelmistä on pidetty jo ennen kesää (16.5.2012) koulutusta sekä tutkijoille että niille kesätyöläisille, jotka pääsivät paikalle. Tarkoituksena on lisätä tietämystä erityisesti avoimen arvioinnin laskennallisista menetelmistä, jotka ovat kehittyneet paljon kuluneen kevään aikana.

Tarvittavat resurssit (henkilötyömäärät, muut resurssit)

Minera-, Urgenche- ja Vesiopas-hankkeet ovat laajempia kokonaisuuksia kuin mitä kolmen kuukauden aikana pystytään tekemään edes näin isolla joukolla. Niinpä resurssit on syytä suunnitella siten, että kunkin hankkeen budjetista lohkaistaan tähän työhön suunniteltua työtä vastaava summa. Kun varattu raha on käytetty, kesätyön osuus päättyy. Koska työ on luonteeltaan urakkatyötä, budjetti on kiinteä, mutta avoin kysymys on se, millä aikataululla kesätyöläiset työskentelevät ja missä vaiheessa kesää työtunnit on käytetty. Niinpä budjettiraamit ovat tällä hetkellä täsmällisemmät kuin työsuunnitelman sijoittaminen kalenteriin.

Kustannusarvio

Budjetti
Aihe	Summa
Menot
Tutkijoiden (JET-koulutettava + 3 muuta) se työaika, joka menee ohjaukseen 2 kk * 3000 €/kk * 1.35 (sivukulut)	8100
Kesätyöläisten palkat: 14 * 6 vko * 15 h/vko * 10 €/h * 1.35	17010
Yhteensä	25110
Tulot
Minera	5000
Tekaisu	10000
THL:n budjetti 10081	10110
Yhteensä	25110

--#: Tässä eivät ole mukana koodarien palkat, koska tämä JET-kehitysprojekti ei koske koodauksen kehittämistä vaan tuota maallikkotyön kehittämistä. --Jouni Tuomisto 25. toukokuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

--#: Kokonaissumma on aika iso, mutta uskon, että kun loppuvuodesta jaetaan YMTOn tubua lisää, YMALilla on hyvät mahdollisuudet saada sitä kompensoimaan tätä kulua. --Jouni Tuomisto 25. toukokuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

←#: Tätä ajatusta puolustaa se, että tässä yhteydessä meidän pitää myös miettiä markkinointia muulle YMTOlle. Vesioppaan osalta on helppo uskoa, että jos vain tehdään hyvää työtä, niin YVES tykkää, ja Mineran osalta YTOK. Jos vielä Urgencheen tehtävän työn merkitystä ja hyötyjä saataisiin jotenkin konkretisoitua YMTOlle, niin hyvä olisi. --Jouni Tuomisto 25. toukokuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

Liittymät muihin projekteihin, liittymien hallinta

Projekti liittyy olennaisesti Minera-, Urgenche- ja Vesiopas-hankkeisiin, kuten aiemmin on kerrottu. Jokaisen hankkeen se tutkija, joka vastaa YMALin osuudesta kyseisessä hankkeessa, on mukana tässä projektissa ja vastaa siitä, että tarvittavat työt tulevat listalle ja että kesätyöläiset tietävät mitä tehdä. JET-koulutettava vastaa kokonaisuudesta ja siitä, että menetelmään liittyvät kysymykset ratkaistaan ja koulutetaan niitä tarvitseville ihmisille.

Kukin tutkija vastaa siitä, että näiden kolmen hankkeen koordinaattorit ovat tietoisia työsuunnitelmasta ja työn etenemisestä. Hankkeen koordinaattoreilta myös aktiivisesti kerätään palautetta siitä, onko tehty työ ollut hyödyllistä hankkeen etenemisen kannalta. Hankekoordinaattorien lisäksi Ympäristöterveyden osaston johtajat pidetään tietoisina työn etenemisestä. Tarkoituksenahan on kehittää parempia toimintatapoja tieteellisen tiedon jalkauttamiselle yhteiskuntaan ja päätöksentekoon, ja tämä tavoite koskee koko osastoa (ja THL:ä) eikä ole YMALin sisäinen kehityskohde.

Muutosten hallinta

Tämä projekti on erityisesti muutoksen hallintaa. Projektin alussa meillä on joukko maallikoita, jotka tuntevat avoimen arvioinnin menetelmää vain vähän tai ei lainkaan. Samoin tutkijoilla on sisäänajettavista menetelmistä pikemminkin teoreettista kuin käytännöllistä näkemystä. Niinpä tiivis vuorovaikutus eri työntekijöiden välillä on välttämätöntä. Tämä pyritään varmistamaan ryhmämuotoisella työskentelytavalla, jatkuvalla tuen tarjoamisella, viikoittaisilla työkokouksilla ja jatkuvalla vertaisarvioinnilla. Tutkijat ovat varanneet omasta työajastaan huomattavan osan tämän kehitysprojektin edistämiseen. JET-koulutettava esimerkiksi pyrkii varaamaan puolet koko työajastaan tähän ja hoitamaan muuten vain välttämättömät ja kiireelliset työt.

Projektin riskit ja niiden hallinta

Projekti on ilmiselvästi riskiprojekti, koska siinä tehdään uutta asiaa pääosin kokemattomalla porukalla. Kuitenkin epäonnistumisen riskiä pienentää se, että projektin tutkijat ovat kokeneita vaikutusarvioijia ja verkkotyötilan käyttäjiä. Lisäksi samantyyppistä työtä (joskaan ei näin syvälle avoimen arvioinnin menetelmään paneutuen) on tehty jo kesällä 2011 yhtä kokemattomalla porukalla, ja kokemukset siitä olivat erittäin lupaavia: vähälläkin perehdytyksellä kesätyöläiset pystyivät tekemään hyvää työtä, kunhan vertaistuki ja tutkijoiden tuki oli jatkuvasti käytettävissä.

Projektissa epäonnistumisen riskiä helpottaa myös se tosiasia, että kaikissa kolmessa hankkeessa ollaan kehittämässä yleiskäyttöisiä, ei-ammattilaisille suunnattuja malleja. Nimenomaan muiden kuin ammattilaisten pitää pystyä ymmärtämään ja työstämään niitä. Tämän projektin takia tätä tavoitetta testataan käytännössä jo varsin varhaisessa vaiheessa. Jos tämä projekti epäonnistuu tässä tavoitteessa, se on erittäin arvokas tieto näille kolmelle hankkeella, jotka joutuvat vakavasti miettimään uuden toimintalinjan valitsemista hankkeiden loppuun saattamiseksi. Riskinotto tässä asiassa on siis tarpeellista.

Raportointi, viestintä ja dokumentointi

Kaikki työ on verkkotyötilaan kirjoittamista, joten työ tulee automaattisesti dokumentoiduksi ja arkistoiduksi. Samoin olennainen osa työstä on työohjeiden kirjoittaminen niistä tehtävistä, joita työssä tehdään. Nämä asiat tapahtuvat siis lähes itsestään työtä tehtäessä.

Sen sijaan viestintä vaatii erityishuomiota. Tutkijoiden on pidettävä omat nimikkohankkeensa tietoisina projektin etenemisestä. Lisäksi projekti tuottaa olennaisia menetelmiä ja esimerkkejä Ympäristöterveyden osaston käyttöön. Tämän tiedon levittäminen esimerkiksi muille yksikönpäälliköille on JET-koulutettavan tehtävä, ja tämä onkin nostettava kuukausittain yksikönpäälliköiden kokouksen asialistalle.

Myös THL:n Viestintäosasto on pidettävä tietoisena projektin etenemisestä, koska avoimen arvioinnin toimintatavalla on laajempaa merkitystä THL:lle. Sen sijaan kehitettävät arviointimallit ovat sellaisia, että niistä julkisuuteen tiedottaminen tapahtuu vasta myöhemmin (esimerkiksi Mineran kaivosmallista tiedotetaan loppuvuodesta 2012), joten ulkoinen tiedottaminen ei kuulu tämän projektin piiriin.

Projektin päättäminen

Projekti päättyy syyskuussa 2012. Silloin kesätyöläisten työ on tehtynä, ja tutkijat ovat ehtineet käydä läpi viimeisetkin aikaansaannokset elokuun loppuun mennessä. Projekti päättyy siihen, että projektin aikana kirjoitetut menetelmät ja toimintaohjeet käydään läpi, päivitetään ja hyväksytään JET-koulutettavan johdolla yhdessä projektin tutkijoiden kanssa.

Keitä on ollut projektin suunnittelussa mukana

Projektisuunnitelma on pääasiassa JET-koulutettavan käsialaa. Projektin yleinen toteutustapa noudattelee varsin pitkälle edellisenä vuonna noudatettua käytäntöä, kuitenkin parantaen niitä asioita, joissa aiemmin oli ongelmia. Esimerkiksi työkorvauksien maksamisesta työn arvioidun suuruuden perusteella on luovuttu, ja nyt perusteena on työaika ja jälkikäteen varmennettu laadukas aikaansaannos. Suunnitelmasta on keskusteltu YMALin sisällä useampaan otteeseen useiden ihmisten kanssa. Suunnitelmaa on peilattu erityisesti Urgenchen tavoitteisiin, ja asiaa on työstetty Urgenche-tutkijan kanssa. Talousasioista on keskusteltu yksikön projektikoordinaattorin kanssa. Suunnitelmaa on täydennetty käyttäen hyväksi 16.5.2012 järjestettyä koulutusta ja sieltä saatua palautetta.

Suunnitelma osa 1

Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta, tutkinnon osa 1

Organisaation toiminnan ja johtamisen suunnittelu

Suunnitelma hyväksytty ________/_________

Suuntautumisala:

Tutkinnon suorittaja: Jouni Tuomisto

Ammattitaitovaatimus	Kuvaus työprosessista, jossa osaaminen osoitetaan = tutkintotilaisuus	Arvioinnin kohteet ja kriteerit	Täydentävät dokumentit TT/ TA arvioimina	Arvioija(t) TA/TT/OPE	Ajankohta
Osaa seurata toimialan ja johtamisen kehityssuuntia ja suhteuttaa niitä omaan toimintaympäristöönsä sekä osaa selvittää oman organisaationsa nykytilan	-	Organisaation toimintaympäristön kehityksen seuraaminen ja nykytilan arviointi	-	-	-
	YMAL-palaveri, jossa aiheena Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi kaikkeen päätöksentekoon. Kehitysprojektin nivominen osaksi YMALin toimintaa	osaa tunnistaa organisaation toiminnan ja johtamisen kannalta olennaiset kehityssuunnat ja niiden vaikutukset	-	-	-
	Minera-projektin (vai Urgenche?) johto- tai ohjausryhmän kokous: palautteen keruu. Palautteen perusteella parannettu toimintasuunnitelma.	osaa hankkia monipuolisin menetelmin ja asiantuntijoita hyödyntäen tietoa organisaationsa kannalta keskeisistä toimintaympäristöistä ja niiden muutoksista	-	-	-
	Osallistuminen TA3-strategiapäivään Majvikissa 25.-26.8.2011	osaa pohtia ja keskustella organisaationsa arvoista ja kulttuurista	-	-	-
	YMAL-palaveri, jossa aiheena Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi kaikkeen päätöksentekoon	osaa viestiä kirjallisesti ja suullisesti organisaation perustehtävän ja menestystekijät sekä sen, miten organisaation strategia näkyy toiminnassa	-	-	-
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa arvioida ja tehdä johtopäätöksiä toiminnasta erilaisten toimintaa kuvaavien tunnuslukujen perusteella	-	-	-
	-	osaa arvioida ja kuvata oman vastuualueensa keskeisiä yhteistyösuhteita	-	-	-
	-	osaa arvioida oman organisaationsa toimintatapoja ja yhteistoimintakykyä.	-	-	-
	-	Talouden arviointi	-	-	-
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa ottaa taloudellisen ja tehokkaan toiminnan vaatimukset huomioon organisaation toimintaa arvioidessaan	heande:YMAL/Talousarvio	-	Suunnitelman hyväksymistilaisuus
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa tehdä analyysejä tuloslaskelmien, taseiden ja muiden taloudellisten laskelmien perusteella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.	heande:YMAL/Talousarvio	-	Suunnitelman hyväksymistilaisuus
	YMTO-STM-neuvottelu 17.10.	Asiakkuuksien ja yhteistyösuhteiden arviointi	Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi#Toimintasuunnitelma	-	-
	Minera-projektin johto- tai ohjausryhmän kokous. Palautteen perusteella parannettu toimintasuunnitelma.	osaa tarkastella kriittisesti asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia, joita asiakkuudet asettavat tuotteille, palveluille ja organisaatiolle	-	-	-
	Urgenche-projektin yhteistyökokous Kuopion kaupungin kanssa.	osaa lähestyä erilaisia yhteistyösuhteita molemminpuolisen hyödyn näkökulmasta.	-	-	-
	-	Prosessien arviointi	-	-	-
	heande:Evaluating performance of environmental health assessments-käsikirjoituksen työstäminen sikainfluenssa-arvioinnin arvioinnin osalta.	osaa arvioida organisaationsa prosessien ja toiminnan laatua, suorituskykyä ja tuottavuutta	-	-	-
	-	osaa tunnistaa yritysturvallisuuden ja ympäristönsuojelun riskit ja vaaratekijät sekä arvioida niihin varautumista.	-	-	-
	-	Henkilöstövoimavarojen arviointi	-	-	-
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa arvioida yhdessä henkilöstönsä kanssa vastuualueensa osaamista ja osaamistarpeita sekä henkilöstön jaksamista	heande:YMAL/Talousarvio	-	Lähetekeskustelutilaisuus
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa kartoittaa henkilöstötarpeen ottaen huomioon tulevan toiminnan vaatimukset.	heande:YMAL/Talousarvio	-	Lähetekeskustelutilaisuus
Osaa määritellä oman vastuualueensa vision, arvot ja strategiat sekä laatia toimintasuunnitelmat yhdessä henkilöstönsä kanssa	-	Tavoitteista sopiminen ja toimintasuunnitelmien laatiminen	-	-	Lähetekeskustelutilaisuus
	-	osaa tuoda oman ja vastuualueensa asiantuntemuksen ja näkemykset organisaation visiosta, arvoista ja strategioista sopimiseen	-	-	-
	YMALin toimintasuunnitelma 2012 ja sen työstötilaisuus YMAL-palaverissa	osaa laatia yhdessä henkilöstönsä kanssa vastuualueelleen vision, arvojen ja strategian toteutumista tukevat innovatiiviset toimintasuunnitelmat	YMALin toimintasuunnitelma 2012	-	Lähetekeskustelutilaisuus
	-	osaa hyödyntää toteutuksen suunnittelussa asiantuntijoita ja samalla sitouttaa henkilöstönsä suunnitelmien toteuttamiseen.	-	-	-
Osaa pohtia omia johtamistaitojaan ja laatia johtajuuden kehittymissuunnitelman	-	Oman johtamisosaamisen arviointi	-	-	-
	-	osaa pohtia omaa johtajuuttaan suhteessa johtajuuden vaatimuksiin	-	-	-
	-	osaa ottaa huomioon erilaisten työ- ja toimintakulttuurien asettamat vaatimukset omalle työlleen	-	-	-
	-	osaa pohtia johtamisroolinsa asettamia osaamisvaatimuksia	-	-	-
	-	osaa toimia esimiesasemansa oikeudellisten ja moraalisisten velvoitteiden ja vastuiden mukaan	-	-	-
	Minera-projektin johto- tai ohjausryhmän kokous. Palautteen perusteella parannettu toimintasuunnitelma.	osaa hyödyntää työyhteisön jäsenten ja yhteistyökumppaneiden antamaa palautetta omassa toiminnastaan	-	-	-
	Oman johtajuuden kehittymissuunnitelman laatiminen ja käsittely työyhteisössä	osaa tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa ja laatia oman johtajuutensa kehittämissuunnitelman.	oman johtajuuden kehittymissuunnitelma	-	-
Osaa valita kehittämiskohteen ja laatia kehittämisprojektin suunnitelman.	Kehittämisprojektin suunnitelman laatiminen	Kehittämisprojektin suunnitelman laatiminen	projektisuunnitelma (ks. erillinen ohje)	-	-
	-	osaa valita organisaation ja oman vastuualueensa johtamisen kannalta keskeisen kehittämiskohteen	-	-	-
	-	osaa laatia yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa kehittämiskohteelle toteuttavissa olevan projektisuunnitelman.	-	-	-
	Suunnitelman hyväksyttäminen työyhteisössä	-	-	-	-

Suunnitelma osa 2

Suunnitelma tutkinnon suorittamisesta, tutkinnon osa 2

Toiminnan johtaminen

Suunnitelma hyväksytty_____/______