Juomaveden patogeenit

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2954
Moderaattori:Päivi Meriläinen (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Rajaus

Mitä juomaveden laatuun vaikuttavia patogeeneja on Suomessa?

patogeenit

Kampylobakteeri

Kampylobakteeri on yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Kampylobakteerilajeja on useita: näistä Campylobacter jejuni (yli 90 %) ja Campylobacter coli (5–10 %) ovat Suomessa yleisimmät taudinaiheuttajat. Muista eläimistä monet linnut, nauta, sika, lampaat, vuohet, koira, kissa ja jyrsijät voivat olla bakteerin kantajia.

Kampylobakteeri-infektion yleisimmät oireet ovat ripuli, vatsakivut ja kuume. Itämisaika on keskimäärin kolme (1–7) päivää. Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja. Bakteeria erittyy ulosteeseen noin kolmen viikon ajan, pitempään kestävä kantajuus on harvinaista. Muutamalle prosentille kampylobakteeritartunnan saaneista kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

Rotavirus

Rotavirukset ovat yleisimpiä ripuli-oksennustaudin aiheuttajia. Maailmanlaajuisesti rotaviruksen aiheuttamaan äkilliseen vatsatautiin kuolee vuosittain 600 000 lasta.

Taudin itämisaika on noin kaksi vuorokautta. Oksentelu, ripuli ja kuume alkavat nopeasti. Ripuli on vetistä ja siihen liittyy voimakkaat vatsakrampit. Runsas oksentelu ja ripulointi voivat johtaa helposti etenkin pienen lapsen kuivumiseen. Oireet kestävät yleensä viisi vuorokautta. Rotavirus on tavallisin 6─18 kk ikäisillä lapsilla. Ensimmäinen rotaripuli on taudinkuvaltaan rajuin, sen jälkeen sairastetuissa uusissa infektioissa oireet ovat lievempiä.

Norovirus

Kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Myös lapsilla ne ovat merkittävä vatsataudin aiheuttaja. Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita, esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä.

Norovirukset ovat kestäviä. Noroviruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyyn suositellaan 90 asteen lämpötilaa vähintään 2 minuutin ajan, vaikka kokeellinen näyttö tästä puuttuu. Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta.

Taudin itämisaika on 12–48 tuntia. Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu. Valtaosalla sairastuneista on myös ripulia, joka on yleensä lyhytkestoinen ja lievä. Osalla on myös lämpöilyä, joka voi erottaa taudin bakteeritoksiinien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.

Cryptosporidium

Cryptosporidium on alkueläin, jota esiintyy kaikkialla maailmassa. Nämä alkueläimet voivat aiheuttaa infektioita monilla nisäkkäillä, linnuilla, kaloilla ja matelijoilla. Useista cryptosporidium-lajeista Cryptosporidium hominis ja C. parvum aiheuttavat suurimman osan ihmisen infektioista. C. hominis aiheuttaa infektioita vain ihmiselle, kun taas C. parvum myös muille nisäkkäille.

Oireet alkavat yleensä viikon kuluttua tartunnasta (itämisajan vaihteluväli, 1-22 vuorokautta). Yleisin oire on itsestään rajoittuva, vaikeusasteeltaan ja kestoltaan vaihteleva vesiripuli. Muita oireita voivat olla vatsakipu, lievä kuume, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Yleensä oireet kestävät 2-4 vuorokautta, mutta ne voivat jatkua jopa neljä viikkoa. Tartunta voi olla myös oireeton. Vastustuskyvyltään heikentyneillä henkilöillä kuten HIV- ja elinsiirtopotilaat tauti voi olla vakava, jopa henkeä uhkaava.

Kryptosporidien ookystat kestävät hyvin erilaisia ympäristöolosuhteita. Ne säilyvät hengissä kuukausia kosteassa maaperässä tai vedessä. Tavallinen veden kloorikäsittely tai jodi eivät tehoa ookystiin. Keittäminen 5 minuutin ajan tuhoaa ne vedestä.

Giardia

Giardia duodenalis on yleinen vatsatauteja aiheuttava alkueläin, joka aiheuttaa taudin nimeltä giardiaasi. Giardiaa esiintyy kaikissa maanosissa, sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa. Se elää sekä ihmisten että eläinten suolistossa. Giardiaa esiintyy kahtena muotona: liikkumaan ja ravintoa ottamaan kykenevinä trofosoiitteina ja suoliston ulkopuolella erilaisia ympäristöolosuhteita kestävinä kystina.

Yleisimmin giardia tarttuu jätevedellä saastuneen juomaveden ja siitä valmistettujen jäiden välityksellä. Myös suora kosketustartunta on mahdollinen. Suomessa todetaan muutama sata giardia-tartuntaa vuodessa. Suurin osa tartunnoista on peräisin ulkomailta.

Katso myös

http://wiki.camra.msu.edu/index.php?title=Rotavirus

http://wiki.camra.msu.edu/index.php?title=Giardia_sp.

http://wiki.camra.msu.edu/index.php?title=Cryptosporidium_parvum

http://wiki.camra.msu.edu/index.php?title=Campylobacter

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>