Joukkoistaminen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kysymys

Mitä Suomessa on tehty ja sanottu aiheesta joukkoistaminen (crowdsourcing)? Mitä siitä voidaan käyttää parantamaan yhteiskunnallista päätöksentekoa?

Vastaus

Perustelut

Wikisanakirja[1]: Joukkoistaminen: talkoistaminen, yleisöosallisuus: yrityksen toimintojen ulkoistaminen asiakkaiden suoritettaviksi siten, että asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa yritykselle ja itselleen.

Idealistit sanovat, että crowdsourcingin eli joukkoistamisen avulla ratkotaan ongelmia, joihin yksittäisten yritysten omat voimavarat eivät riitä. Skeptikot sanovat, että näin hyödynnetään ilmaista työvoimaa. Joukkoistaminen houkuttaa nopeutensa ja kustannustehokkuutensa takia. Kaupallisen toimijat ovat pystyneet supistamaan tutkimus- ja tuotekehityskustannuksiaan saamalla hetkellisesti käyttöönsä valtavan määrän asiantuntemusta. Oikeasti kysymys on toimeksiantajan henkisestä laiskuudesta ja kustannus­säästöistä, sanovat joukkoistamista kritisoivat tahot. Kollektiivisen älyn hyödyntäjät ovat heidän mukaansa kadottaneet oman tekemisensä fokuksen. Lisäksi laatu­ongelmat voivat kasvaa. ­Käytännön koke­mukset osoittavat myös, että tulok­sia tuottava joukkoistaminen vaatii aktiivi­suutta ja osallistumista myös projektin käynnistäjältä.[2]

Joukkoistamista on alettu hydyntää journalismissa niin datajournalismissa kuin tutkivassa journalismissakin. Uutisvinkkejä ja lukijoiden mielipidekirjoituksia on kerätty jo pitkään. Lukijat otetaan mukaan sisällöntuotantoon myös lukijablogien avulla.[2] Joukkoistaminen on kuitenkin edelleen niin uusi työkalu journalistin työkalupakissa, että sitä ei oikein vielä osata tai uskalleta kunnolla käyttää. Tähän mennessä se on osoittautunut hyödyllisimmäksi silminnäkijöiden ja muiden lähteiden jäljittämisessä sekä joukkoälyn talkoistamisessa. Uusille innovaatioille olisi mahdollisuuksia ja tilausta.[3]

Myös liikkumista on joukkoistettu. Tästä esimerkkinä on Uber-kyytipalvelu ja PiggyBaggy-palvelu, jonka avulla joukkoistetaan pakettien kuljettamista. PiggyBaggyä kokeiltiin Helsingissä 2014.[4][5] Ylipäätään isojen hommien paloittelu ja syntyneiden pienten hommien jakaminen vapaaehtoisille pientä korvausta vastaan tuntuu olevan yleistynyt.

Suomessa joukkoistamista on käytetty tai sen käyttämistä on suunniteltu myös business-to-business-yhtiöissä, jotka tuottavat esimerkiksi tuotantokoneita toisille yhtiöille. Niiden toimita on ajateltu haastavaksi joukkoistamiskohteeksi, koska esimerkiksi nosturien suunittelu vaatii paljon asiantuntemusta, mutta sitä ei silti pidetä mahdotomana.[6]

Joukkoistamisen voiman ja osaamisen hyödyntäminen on suomalaisessa julkishallinnossa vasta alkumetreillä. Kyse ei ole pelkästä menettelyjen sähköistämisestä ja julkistamisesta, vaan ennen kaikkea ajattelu- ja toimintatapojen muuttamisesta. Päätöksentekijöiden ja virkamiesten on ymmärrettävä, että kansalaisten tiiviimpi mukaan ottaminen on välttämätöntä ja tarpeellista. [7]

Tanja Aitamurron ajatuksia

Tanja Aitamurto kertoo kirjassaan Joukkoistaminen demokratiassa konkreettisten tapausesimerkkien avulla, kuinka joukkoistaminen on toiminut demokraattisissa prosesseissa laki- ja strategiavalmisteluissa, budjetin valmistelussa ja Suomessakin olevan kansalaisaloitteiden muodossa. Lisäksi hän puhuu joukkoistamisen vaikutuksesta demokratiaan ja avoimen hallinnon osana. Hän erittelee myös onnistuneen joukkoistamisen aineksia ja siihen liittyviä haasteita. Aitamurto antaa ylipäätään valtavan joukon eri aloilta olevia erilaisia esimerkkejä, joissa joukkoistamista on käytetty. [8]

Joukkoistamisen yleistyminen liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin kehityssuuntiin, joissa kansalaiset – tai kuluttajat – voivat osallistua prosesseihin, jotka ovat aiemmin olleet suljettuja. Tämän osallistavan kulttuurin nousun myötä kansalaiset kanavoivat älyllistä ylijäämäänsä erilaisiin verkossa avoimina oleviin prosesseihin, kuten joukkoistamiseen. Älyllinen ylijäämä viittaa resurssiin, joka syntyy kulttuurin ja työelämän muutoksesta. Joukkoistamisen avulla valtion työskentelyssä ja esimerkiksi Islannin vielä kesken (2012) olevassa perustuslaissa on pystytty ottamaan huomioon asioita, joita suljetussa virkamiespiirissä tehtäessä ei olisi tullut kenellekään edes mieleen. Joukkoistamista voi käyttää myös uusien innovatioiden tekemiseen innovaatiokilpailujen avulla.[8]

Jukkoistamisen hyötyjä[8]

  1. Mahdollisuus kerätä tietoa aiempaa laajemmalta joukolta aiempaa nopeammin.
  2. Uusien näkökulmien löytäminen osallistuja joukon laajetessa.
  3. Kansalaisten osallistaminen poliittisiin prosesseihin.
  4. Tiedon levittäminen kansalaisille käsiteltävästä asiasta.
  5. Kansalaisten mahdollinen voimaantuminen
  • Joukkoistamisen läpinäkyvyys voi lisätä luottamusta instituutioihin aikana, jolloin demokratian lama vallitsee ja ihmisten usko instituutioihin horjuu.
  • Joukkoistaminen voi toimia keinona toteuttaa suoraa demokratiaa.
  • Joukkoistaminen luokitellaan joskus myös osaksi deliberatiivista demokratiaa. Deliberatiivinen demokratia korostaa keskustelun (deliberaation) ja harkinnan kautta saavutetun näkemyksen ja konsensuksen merkitystä päätöksenteossa.
  • Joukkoistaminen ei korvaa asiantuntijoiden kuulemista.
  • Joukkoistaminen voi olla osa avointa hallintoa.

Onnistuneen joukkoistamisen ainekset[8]

  1. Tavoitteen määrittely, rajaus ja vaiheistus
  2. Viestintä
  3. Yksinkertainen tekninen toteutus
  4. Joukkoustamisprosessin hoitaminen
  5. Aikarajoite
  6. Tapahtumat
  7. Analyysi ja prosessin seuranta
  8. Prosessiin sitoutuminen

Joukkoistamisen haasteet ja ratkaisuehdotuksia[8]

  1. Digitaalinen eriarvoisuus
    • tarjotaan muitakin osalllistumisväyliä, kuin internet, kuten yllä mainitut tapahtumat
  2. Osallistujajoukko ei välttämättä, eikä edes todennäköisesti, edusta koko Suomen kansan mielipidettä
    • deliberatiivista kysely -tyyppinen metodi: kysely, jossa kerrotaan ihmisille aiheesta, minkä jälkeen kysytään mielipidettä
  3. Joukkoistaminen ei korvaa asiantuntijoiden kuulemista
    • Asiasta riippuen asiantuntijoiden ja kansalaisten näkemykset täytyy painottaa asiaan sopivalla tavalla
  4. Kustannukset työstä ja joukkoistamisen alustoista
    • Käytetään jo olemassa olevia joukkoistustyökaluja ja viestinnässä sosiaalista mediaa
    • Täytyy myös ottaa huomioon joukkoistamisen työhön tuoma lisäarvo
  5. Osallistujien aktivointi
    • Panostetaan tiedotukseen
  6. Vihapuhe ja asiattomat kommentit
    • Joukkositamissivustolle viestintäohjeet siitä, millaiset kommentit poistetaan asiattomina tai siirretään syrjään asiaan liittymättöminä
  7. Joukkoistamisen käyttö muodon vuoksi
    • Pitää muistaa oikeasti sisällyttää osallistujien ääni lopputulokseen

Joukkoistetun politiikan viisi periaatetta ovat[9]

  • osallistaminen (inclusiveness): osallistaa ihmimsiä jokaisessa demokraattisen pääätöksenteon askeleessa. Joukkoistaminen myös antaa mahdollisuuden muualla hukkuville hyvillekin ajatuksille nousta pintaan.
  • vastuullisuus (accountability): varmistaa päätöksentekijöiden päätösten perustelun kansalle ja että päätöksentekijät ovat vastuussa kansalla päätöksistään
  • läpinäkyvyys (transparency): antaa osallistujille madohdollisuuden seurata päätösvalmistelun etenemistä ja keskustelua, ja siten vahvistaa luottamusta päätökseen ja sen tekoprosessiin
  • modulaarisuus (modularity): pitää pitkän päätöksentekoprosessin selkeänä, ja mahdollistaa pitkäjänteisen osallistumisen moneen eri päätöksen osaan. Se myös luo tunteen saavutuksista.
  • yhdistäminen (synthesis): tuottaa tiivistettyjä tuloksia ja luo mahdollisuuden seurata prosessin etenemistä. Siten on myös osa vastuullisuuden palautelooppia.

Joukkoistaminen on vielä niin uusi ilmiö, että siihen liittyy paljon ratkaisemattomia kysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi:[10]

  1. Mitä ovat ne tekijät, jotka tekevät joukkoistamisprosesseista pohtivaa ja demokraattista, eli sellaisia, että niitä voidaan pitää ratkaisevina työkaluina pohtivan demokratian toiminnassa? Mikä on joukkoistamisen käsitteen ja pohtivan demokratian suhde ja miten ne voivat tukea ja täydentää toisiaan?
  2. Mitä on massapohdinta?⇤--#: . Mass deliberation alkuperäisesti. Aitamurrolla saattaa olla tälle olemassa joku omakin suomenkielinen termi. Myös delibevarite democracylle saattaa olla olemassa jo joku termi suomeksi, tässä käännetty pohtiva demokratia. --Heta (keskustelu) 23. tammikuuta 2016 kello 07.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  3. Mitä ovat ne motivaatiotekijät, jotka määrittävät kansalaisaktiivisuuden joukkoistetussa päätöksenteossa?
  4. Mitkä tekijät tukevat luovaa ongelmanratkaisua netissä?
  5. Mitä ovat ne tekijät, jotka tukevat asioiden pohdintaa netissä?
  6. Miten meidän pitäisi suunnitella ja toteuttaa joukkoistettu päätöksentekoprosessi internetissä siten, että prosessi on merkityksellinen sekä osallistujille että pääätöksentekijöille.
  7. Mitä ovat parhaat käytännöt, joilla voidaan arvioida käyttäjälähtöisiä ideoita?

Crowdsourced off-road traffic law in Finland - Report about idea crowdsourcing and evaluation on Aitamurron pitkä raportti maastoliikennelain uudistamisen joukkoustamisprojektista. Sieltä löytyy kuvaus prosessista, kerättyjen ideoiden arvioinnista, analyysiä projektin toiminnasta ja tuloksista sekä osallistujien taustoista. Raporttiin on myös kerätty projektin aikana opittuja asioita, jotka kannatttaa tulevaisuudessa ottaa huomioon tämänkaltaista joukkoistamisprojektia tehtäessä, ja suosituksia joukkoistamisen käyttämisestä päätöksenteossa.

Myös toinen Aitamurron paperi Collective Intelligence in Law Reforms: When the Logic of the Crowds and the Logic of Policymaking Collide käsittelee joukon toimintalogiikan ja politiikan päätöksenteon toimintalogiikan eroja ja tästä syntyviä ongelmia päätöksenteon joukkoistamisprojekteissa. Konflikti näiden logiikoiden välillä on nähtävissä kymmenessä eri näkökohdassa, mukaanlukien osallistujien määrässä ja taustassa sekä osallistujien tuottaman materiaalin laadussa, tyylissä ja määrässä. Mitä suurempi määrä ideoita ja mitä monimuotoisempi osalllistujajoukko on kyseessä, sitä vaikeampaa on muokata joukon tuotokset mukaan politiikkaan. Joukon tuotokset ja ideat ovat nimettömästi annettuja pieniä osasia, kun päätksenteko etsii kokonaisvaltaista, yhdistettyä ratkaisua pieneltä, tunnetulta joukolta asiantuntijoita. Osallistujajoukon monimuotoisuus johtaa osaltaan monimuotoiseen joukkoon ehdotuksia.

Tämän konfloktin purkamiseksi täytyy kehittää parempia tapoja valjastaa joukkojen kollektiivinen tieto päätöksenteon käyttöön. Meidän tulisi etenkin kehittää parempia tapoja analysoida ja yhdistää joukoilta tulevia ajatuksia. Maastoliikennelain valmistelussa käytetyt metodit, asiantuntija- ja joukoarviointi, eivät olleet tarpeeksi toimivia. Tällä hetkellä ei ole olemassa mekanismia, jolla saataisiin mielekkäästi ryhmiteltyä ja tiivistettyä joukon tuotoksia niin, että se saataisiin sulavasti käyttöön päätöksenteossa. Osallistujien joukkoa voitaisiin myös rajoittaa, mutta se sotisi joukkoistamisen perusajatusta vastaan. Osallistujat voisivat myös itse jäsentää tuottamansa tiedon ja karsia lopulliset vaihtehdot vain muutamaan. Tämä on kuitenkin paljon vastuuta annettavaksi epämääräiselle joukolle. Olisi myös mahdollista ottaa joukko mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa, kun perusajatus on jo muotoiltu yhtenäiseksi. Lisäksi vaihtoehtona on myös pyytää osallistujilta vain määrällistä dataa, jolloin sen analysointi on helppoa, mutta jokainen saa antaa oman arvionsa asiasta.

Tanja Aitamurto on myös kirjoitanut useita artikkeleita joukkoistamisen käytössä erilaisissa journalismin muodoissa.[11]

Maastoliikennelain uudistaminen 2013

Maastoliikennelakia uudistettiin muutama vuosi sitten joukkoistamisen avulla ilmeisesti huonoin tuloksin. Tässä esimerkiksi SLL:n ajatuksia siitä, mikä joukkoistamisessa meni vikaan lain näkökulmasta ja mitä sen jälkeen pitäisi tehdä. Toisaalta ympäristöministeriön mukaan joukkoistaminen oli hienosti onnistunut ja tuotti näkemyksiä ja tietoa, jota tavallisessa lainvalmistelussa ei välttämättä olisi tullut esille. Tämä toisaalta oli ennen joukkoistamistuloksen luokittelua ja analysointia. Kaikkiaan Suomi joukoistaa -sivustolle tuli 500 ideaa ja näkemystä, 4000 kommenttia ja 25 000 kannanottoa. Osallistujia oli 700 ja sivustolla käyneitä 14 000[12]

Viitteet

  1. Wikisanakirja: joukkoistaminen
  2. 2,0 2,1 MCI Press: Kollektiivinen äly vs. älyttömyys. Onko joukkoistaminen älykästä vai älytöntä toimintaa?
  3. Suomen lehdistö: Yleisösuhde lujemmaksi. 25.11.2013
  4. Taloussanomat: Joukkoistaminen voi johtaa Google-rahaan tai luovaan tuhoon. 21.4.2014
  5. Taloussanomat: Kyytipalvelut rassaavat viranomaisia ja verottajaa. 21.1.2014
  6. Kärkkäinen, Hannu; Jussila, Jari; Erkinheimo, Pia; Hallikas Jukka; Isokangas, Antti; Jalonen, Helge 2014. Joukkoistamisen uusi aalto: Teollisten yritysten joukkoistaminen. Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Tampere. 48 s.
  7. Kirsi Pimiä: Joukkoistaminen tuo kansalaiset mukaan lakien valmisteluun Blogi 23.10.2014
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika
  9. Tanja Aitamurto: Design for crowdsourced policy-making
  10. Tanja Aitamurto: Democratic Participation and Deliberation in Crowdsourced Legislative Processes: The Case of the Law on Off-Road Traffic in Finland
  11. Tanja Aitamurto: List of publications
  12. YM: Joukoistminen toi satoja ideoita maastoliikennelain uudistamiseksi. 28.6.2013

Katso myös