Jatkojulkaiseminen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Jatkojulkaiseminen on toimintatapa, jossa tieteellisen artikkelin julkaisemisen jälkeen vastaava tieto sijoitetaan avoimesti nähtäville ja kommentoitavaksi. Tarkoituksena on helpottaa lisäanalyysejä, korjata sisältöön jääneitä virheitä, käydä sisältöön liittyvää keskustelua ja helpottaa tiedon jatkokäyttöä. Julkaisuluettelon ylläpito tapahtuu miellyttävästi sivutuotteena, jos jatkojulkaiseminen tehdään toimintakykyisellä verkkoalustalla.

Kysymys

Miten tieteellisen julkaisun tieto saataisiin mahdollisimman helposti jatkokäytettäväksi, korjattavaksi ja kommentoitavaksi ilman, että rikotaan tekijänoikeuksia tai hämärretään sitä, kenelle kuuluu tieteellinen meriitti työn tekemisestä?

Vastaus

Opasnet yhdessä Kansalliskirjaston julkaisutietojärjestelmän (http://www.doria.fi) ja sen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan, THL:n ylläpitämän osan Julkarin (http://www.julkari.fi) kanssa on toimiva ympäristö tämän työn tekemiseen.

  • Tieteellisen tai muun julkaisemisen jälkeen julkaisu ladataan Julkariin. Julkariin laitetaan sähköisessä muodossa
    • alkuperäinen artikkeli tai muu julkaisu yleensä PDF-muodossa,
      • jos tieteellisen lehden tai julkaisukanavan kanssa tehty sopimus estää alkuperäisen julkaisun lataamisen, ladataan käsikirjoituksen viimeinen versio,
    • julkaisusta ladataan PDF-version lisäksi myös helpommin jatkokäytettävä tiedostoformaatti kuten ODT tai DOC. DOC-muotoiset muutetaan rutiinisti Julkarin ylläpitäjän voimin OTD:ksi,
    • jos mahdollista, muut julkaisuun liittyvät tiedostot kuten kyselylomakkeet, tilastoajokoodit tai alkuperäisdata,
    • avainsanat ja muut artikkelia koskevat metatiedot,
    • linkit julkaisua käsittelevään Opasnet-sivuun tai -sivuihin.
  • Opasnetiin luodaan aiheenmukaisia julkaisusivuja, jotka käsittelevät tietyn organisaation julkaisutuotantoa kyseisestä aiheesta. Jokainen organisaation julkaisu kuvataan vähintään yhdellä julkaisusivulla Opasnetissä, mutta jos julkaisussa käsitellään useita aiheita, myös julkaisua voi käsitellä useilla julkaisusivulla. Vastaavasti yhdellä julkaisusivulla voi olla usean julkaisun kuvaukset. Sivulle kopioidaan alkuperäisen artikkelin
    • viitetiedot Julkaisu-mallinetta käyttäen (englanninkielisellä puolella Template:Publication),
    • avainsanat,
    • URN (joka johtaa Julkariin) ja
    • abstrakti.

Julkarin tarkoitus on arkistoida ja dokumentoida julkaisuun liittyvä aineisto ja varmistaa aineiston löytyminen jatkokäyttöä ja -jalostamista ajatellen. Opasnetin tarkoitus on käydä aiheesta sisällöllistä keskustelua, kerätä ja jäsentää julkaisuista muualla käytyä keskustelua ja jalostaa tietoa edelleen. On syytä huomata, että Opasnetin julkaisusivut ovat nimenomaan sivutyyppiä julkaisu (engl. study eivätkä muuttujia. Ne eivät siis käsittele mitä tahansa aiheeseen liittyvää tietoa vaan nimenomaan sitä, mitä tietyn organisaation julkaisutuotanto kertoo kyseisestä aiheesta. Julkaisusivu on tietenkin olennainen viite niille muuttujasivuille, jotka käsittelevät aiheeseen liittyviä ilmiöitä.

Tiedon jatkojalostaminen Opasnetissä voi tarkoittaa mm. seuraavia asioita:

  • Julkaisut siis jäsennetään julkaisusivuille aiheittain. Julkaisuista nostetaan esiin tärkein tutkimuskysymys tai pari, jotka kirjataan väliotsikon "Question" (Kysymys) alle. Julkaisujen antama vastaus kirjataan väliotsikon "Answer" (Vastaus) alle heti kysymyksen perään.
  • Varsinaiset julkaisukohtaiset tiedot eli abstraktit, avainsanat jne laitetaan alaotsikoilla eroteltuna väliotsikon "Rationale" (Perustelut) alle.
  • Sanallisen vastauksen lisäksi laitetaan mielellään datataulukko keskeisistä tuloksista (tai mahdollisesti alkuperäisdata). Jos data on suuri, siitä ei tehdä sivulle datataulukkoa vaan se ladataan Opasnet-kantaan.
  • Kaikki vertaisarvioituihin lehtiin hyväksytyt julkaisut saavat rutiinisti tiedon lataajalta 72 pistettä (=hyväksyttävä vertaisarvioinnissa) tieteellisestä laadusta (scientific quality) Rating bariin. Muualla julkaistut julkaisut saavat rutiinisti 52 pistettä (=keskinkertainen). Muut lukijat saavat tietysti äänestää mielensä mukaan. Rating barilla arvioidaan kaikkia sivulla listattuja julkaisuja ja niistä jalostettua tiivistelmää (vastausta) kokonaisuutena.
  • Julkaisun hyödyllisyysarviota (usefulness) suurennetaan sitä mukaa kuin käyttöä ilmenee. Lataaja ei rutiinisti äänestä tästä asiasta.

Perustelut

  • Suunnitelma on yhdenmukainen THL:n Viestintäosaston sekä Arvioinnin ja mallituksen yksikön suunnitelmien kanssa.
  • Tämä helpottaisi tiedon löytymistä, kun THL:n tuottama materiaali tulisi varsin kattavasti Opasnetin, Julkarin ja Googlen hakutoiminnallisuuksien piiriin.
  • Tietojen jatkokäyttö olisi helppoa, kun kuvaukset ja datat olisivat suoraan käytettävissä ilman mitään erityistoimenpiteitä.
  • Kirjoittajat tulisivat miettineeksi datan osalta, mikä siitä on avattavissa ja mikä ei. Nyt suurin osa datasta vain piilotetaan ilman mitään varsinaista syytä, koska se on ollut tapana.
  • Jos sivut luokitellaan tehokkaasti, julkaisumassasta on helppo tehdä haluamiaan listauksia dpl-toiminnallisuuden avulla.
  • Erillistä julkaisutietokantaa ei tarvita, koska julkaisut voidaan listata sekä Julkarista että Opasnetistä.
  • Jos julkaisut kirjoitettaisiin alunperinkin wikiin, toimintatapa tuottaisi hyvin vähän lisätyötä.
  • Alkuun pääseminen on vaivalloista, mutta suurin osa lisätyöstä voidaan delegoida yksinkertaisesti kesätyöläisille, jotka voisivat aloittaa esim. YMTOn 2011 julkaisuista (71 kpl). Julkaisut luokitellaan kuuteen aihepiiriin aluksi (jotkin julkaisut voivat kuulua useampaan):
    • Ympäristömikrobiologia / Environmental microbiology (YMIK)
    • Vesi ja terveys / Water and health (YVES)
    • Kemiallinen altistuminen / Chemical exposure (YKEM)
    • Ympäristöepidemiologia /Environmental epidemiology (YMEP)
    • Toksikologia / Toxicology (YTOK)
    • Arviointi ja mallitus / Assessment and modelling (YMAL)



Katso myös

Esimerkki:

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>