Infrastruktuuri kasvun alustana

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tulevaisuuskatsaus LVM 2014
LVM logo.png

Pääsivu · Ohje · Sisällönanalyysi· Tulosta: Taustamateriaali · Keskustelut · Yhteenveto
Teema I. Kommentoi: Palvelumarkkinat Energiareformi Digipalvelut Sisällöt Oma painotus
Teema II. Kommentoi: Oma tieto Luottamus Dataliiketoiminta Digi-liikenne Oma painotus
Teema III. Kommentoi: Turvallisuus Yhteydet Arktis Rahoitus Oma painotus


Teeman kuvaus

Voit laajentaa teeman kuvaustekstin klikkaamalla ao. Näytä yksityiskohdat -laatikossa show-kenttää.


Teema III: Infrastruktuuri kasvun alustana

Painotus Edistyvä Suomi Uudistuva Suomi Rohkea Suomi
Toimintavarmuus ja turvallisuus Toimintavarmat viestintäverkot. Huolehditaan siitä, että teleyrityksillä on suunnitelmat jatkaa toimintaansa erilaisissa häiriötilanteissa. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan ja huolehditaan siitä, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään verkkojen käytön optimoimiseksi. Toimintavarmat viestintäverkot. Varmistutaan siitä, että häiriötilanteiden viestintäpalveluille aiheuttamat häiriöt korjataan nopeasti. Kriittisten viestintäpalveluiden toimivuus turvataan kulloisenkin häiriötilanteen edellyttämässä järjestyksessä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan siten, että digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia ja häiriöitä vähentää. Arvioidaan toimialakohtaisesti, onko tietoturvastandardeja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista sisällyttää kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa koskeviin laatuvaatimuksiin. Toimintavarmat viestintäverkot. Häiriötilanteiden estämättä huolehditaan viestintäverkkojen toimivuudesta kaikkialla ja ennaltaehkäistään palvelutuottajien ja viranomaisten yhteistyöllä häiriötilanteiden syntymistä. Sähkönjakelun toimintavarmuutta parannetaan, jotta digitaalisen yhteiskunnan toiminnasta voidaan huolehtia häiriöttömästi varmistaen erityisesti hätäpuheluiden kannalta kriittiset yhteydet. Kriittisen infrastruktuurin omistajat velvoitetaan ilmoittamaan merkittävistä tietoturvapoikkeamista toimialansa valvoville viranomaisille, jotka jakavat anonymisoitua tietoa muille tietojärjestelmien ylläpitäjille.
Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Huolehditaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittava tietämys ja käytössään riittävät keinot langattomien verkkojen kuuluvuusongelmien välttämiseksi kaikessa rakentamisessa. Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Parannetaan aktiivisesti kaikkien toimijoiden tietoisuutta osin uusista rakennusmenetelmistä johtuvista langattomien verkkojen sisätilakuuluvuuskysymyksistä. Varmistetaan virastojen yhteistyönä, että kaikissa uusissa hallinnon hankkeissa huomioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset viestintäpalvelujen toimivuudelle (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin). Langattomien viestintäverkkojen käytettävyys. Varmistetaan tarvittaessa lainsäädännöllä langattomien viestinverkkojen kuuluvuus sisätiloissa, mukaan lukien energiatehokkaat rakennukset ja määritellään vastuut tilanteissa, joissa viestintäpalvelun toimivuus häiriintyy ulkopuolisesta tekijästä johtuen (esim. tuulivoimapuistojen aiheuttamat häiriöt televisiolähetyksiin.)
Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimintavarmuudesta huolehditaan lähinnä verkon kunnossa- ja ylläpitotoimin. Toimia priorisoidaan liikennesuoritteiden perusteella. Laaditaan korvausinvestointiohjelma kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin turvaamiseksi. Tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä optimoidaan jäänmurtoresurssien varaamista ja käyttöä. Toimintavarma liikennejärjestelmä. Liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta parannetaan ensisijaisesti älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Panostetaan liikenteen ohjausjärjestelmiin. Hyödynnetään laajasti sää- ja olosuhdetietoja. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta. Tiivistetään jäänmurtoyhteistyön eri muotoja lähinaapurimaiden kanssa entisestään. Toimintavarma liikennejärjestelmä. Mahdollistetaan, että liikenteeseen on tarjolla edistyksellisiä äly- ja tietopalveluja, jotka parantavat liikennejärjestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Päätetään kuljetusten edellyttämän jäänmurtokapasiteetin korvausinvestointien aikataulusta ja toteutustavasta, selvittäen vaihtoehtona myös Suomen ja Ruotsin yhteisen kalustoyhtiön perustaminen. Kehitetään jäänmurron palvelutarjontaa ja väylämaksujärjestelmää riskiperustaisempaan suuntaan, säilyttäen kannusteet itsenäisesti jäissä kulkeville aluksille, silloin kun se on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään voimakkaasti eri ministeriöiden yhteistyönä, poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta. Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin yhteisin toimin, ministeriöiden laatiman poikkihallinnollisen katsauksen pohjalta. Päätetään strategisesti tärkeimmistä turvallisuustavoitteista ja sisällytetään tavoitteet eri ministeriöiden toimenpideohjelmiin. Liikennejärjestelmän turvallisuus. Liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu vahvaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja sen pohjalta määriteltyihin tehokkaimpiin toimenpiteisiin. Päätetään strategisesti tärkeimmistä turvallisuustavoitteista ja liitetään yhteisesti sovitut tavoitteet osaksi tulosohjausta.
Liikenne- ja viestintäyhteydet Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 10 Mbit/s. Edistetään aktiivisesti digitaalisten palvelujen käyttöönottoa haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa rakennetuissa verkoissa ja käytetään saatuja kokemuksia nopeiden liittymien kysynnän lisäämisessä ja operaattoreiden investointihalun lisäämisessä. Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laadukas ja toimintavarma laajakaistayhteys (30 Mbit/s), mikä mahdollistaa yleisesti käytössä olevien monipuolisten hyöty- ja mediapalveluiden täysipainoisen käytön. Laajakaistan yleispalvelu. Jokaisella on oikeus vuoteen 2020 mennessä saada käyttöönsä laajakaistayhteys, jonka yhteysnopeus on 100 Mbit/s mahdollistaen kaikkien digitaalisten palveluiden käytön.
Nopeat laajakaistayhteydet. Edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoista saatavuutta rohkaisemalla parhaita käytäntöjä, kuten käyttäjävetoisten tilaajamallien (esim. liittymien yhteustilaukset, uudet osuuskunnat) käyttöönottoa. Nopeat laajakaistayhteydet. Varmistetaan lainsäädännön keinoin teleyrityksille velvollisuus tarjota huippunopeita laajakaistayhteyksiä sitä halauville markkinahintaan. Vaikutetaan EU-sääntelyyn siten, että eurooppalaiset aloitteet tukevat kuituverkkojen rakentamista. Nopeat laajakaistayhteydet. Lisätään erityisesti suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyä panostamalla huippunopeiden laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonta kaikille sitä haluaville varmistetaan viime kädessä valtionyhtiön toimesta.
Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Laajakaistaisia tietoliikenneverkkoja rakennetaan energia- ja kustannustehokkaasti uusia asennustekniikoita hyödyntäen pyrkien eri infrastruktuurien (mm. liikenneväylät, sähköverkot, vesihuoltoverkot) yhteisrakentamista hallinnollista taakkaa vähentäen. Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Liikenneväylistä muodostetaan infrakäytäviä, joihin erityyppiset infrastruktuurit (mm. tierakenteet, kaapelit) sijoitetaan kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla energiatehokkuutta edistäen. Yhteisrakentaminen ja energiatehokkuus. Lainsäädäntö ja toimintatavat kannustavat energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäverkkojen rakentamiseen ja viestintäpalvelujen tarjontaan.
Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Sääntelyä kehitetään tekniikkariippumattomasti keventämiseen pyrkien ottaen huomioon, että kiinteät ja langattomat yhteydet ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Lainsäädäntöä kehitetään kiinteiden verkkojen sääntelyä vähentäen ja investointeihin kannustaen. Laajakaistaverkkojen tulee mahdollistaa tehokas pilvipalveluiden käyttö, esineiden internetin kehittäminen, robotiikan ratkaisut ja muut innovatiiviset sovellukset. Viestintäverkkojen sääntelyn kehittäminen. Globaalien monikansallisten internet-toimijoiden roolin kasvaessa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden tarjonnassa sääntelyä kohdistetaan yhdenmukaisemmin kaikkiin viestinnän välittäjiin, ei vain perinteisiin teleyrityksiin.
Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön sääntelyä kehittäen ja markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiilikäyttöön, jossa liikennemäärät kasvavat nopeimmin. Taajuuksien käyttö. Ohjataan taajuuksien tehokkaampaan käyttöön nykyistä vahvemmilla markkinaehtoisilla hinnoittelumalleilla. Vapautetaan taajuuksia mobiiliverkkojen rakentamiseen ja lisätään aktiivisin toimin uuden tyyppisiä taajuuksien käyttötapoja, kuten taajuuksien yhteiskäyttöä. Otetaan käyttöön uusia matkaviestintekniikoita hyödyntäviä ratkaisuita esimerkiksi älyliikenteen palveluissa. Taajuuksien käyttö. Kaikki taajuuksien käyttö hinnoitellaan, jolloin taajuudet siirtyvät tehokkaimpaan käyttötarkoitukseen. Luodaan mobiilipalveluohjelma, jonka avulla hyödynnetään rohkeasti ja laajamittaisesti uusimpia tekniikoita ja taajuuksien käyttötapoja erityyppisissä palveluissa.
Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia. Kasvuvyöhyke. Kehitetään kasvuvyöhyke -konseptia edelleen, myös tiiviissä yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Konseptia monistetaan useille alueille alueiden kehityksen vauhdittamiseksi. Kasvuvyöhyke. Alueiden kehittäminen perustuu kasvuvyöhykeajatteluun, myös yli rajojen.
Kaupunkiliikenne. Jatketaan MAL-sopimuksia, joita kehitetään valtionhallinnon ja kaupunkien yhteisiksi elinkeinoelämän, liikenteen, asumisen ja maankäytön huomioiviksi kaupunkiseutusopimuksiksi. Selvitetään digitalisaation ja automatisaation vaikutukset maankäyttöön. Henkilöautoliikenteen tarvetta kaupunkiseuduilla pyritään vähentämään. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehitetään siellä missä niille on eniten potentiaalia. Kehitetään liikenteen solmukohtia. Jatketaan matkakeskusten kehittämistä yhteistyössä kaupunkien kanssa. Sovitaan liityntäpysäköinnin vastuista ja kustannusjaosta. Tiivistetään valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän yhteensovittamisessa. Hyödynnetään liikkumisen ohjauksen keinoja suurilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiliikenne. Liikennejärjestelmätyötä toteutetaan osana MALPE-yhteistyötä. Kehitetään valtionhallinnon ja kaupunkien yhteisiä elinkeinoelämän, liikenteen ja maankäytön huomioivia kaupunkiseutusopimuksia. Metropolialueella otetaan käyttöön metropolisopimus. Henkilöautoliikenteen tarvetta kaupunkiseuduilla vähennetään aktiivisesti sekä kaavoituksella että joukkoliikennettä kehittämällä. Varmistetaan digitalisaation ja automatisaation huomioiminen maankäytössä. Kaupunkiseutujen raideliikennettä kehitetään. Kävelylle ja pyöräilylle varmistetaan houkuttelevat, sujuvat ja jatkuvat reitit. Hyödynnetään liikkumisen ohjauksen keinoja suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiliikenne. Kaavoituksessa sekä liikenteen suunnittelussa ja toimenpiteissä kaupunkiseuduilla priorisoidaan kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ennen henkilöautoliikennettä. Panostetaan vahvasti liikkumisen ohjaus -toimintaan kaikilla kaupunkiseuduilla tavoitteena henkilöautolla yksin ajamisen ja liikenneväyliin tarvittavien investointien väheneminen. Suurimpien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmää kehitetään voimakkaasti raideliikenteen varaan. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään osana aktiivista, liikunnallista elämäntapaa. Liityntäpysäköinnin järjestämisessä tukeudutaan myös yksityiseen rahoitukseen. Varmistetaan, että liikennejärjestelmän suunnittelukäytännöt ja yhteistyö valtion ja kuntien välillä ovat saumattomia. Budjettikäytäntöjä muutetaan siten, että kaupunkiseutusopimuksista on mahdollista tehdä valtionhallintoa ja kuntia sitovia. Alueiden päätösvaltaa liikenneasioissa vahvistetaan.
Liikenneverkko. Pidetään yllä päätieverkkoa. Vähäliikenteinen verkko on liikennöitävissä, mutta sen kunto joustaa käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Uusinvestointeja toteutetaan totuttua vähemmän. Liikenteen solmukohdat huomioidaan aikaisempaa paremmin ja suunnittelussa keskitytään tarkastelemaan matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Uudistetaan yksityistielainsäädäntö.

Valtio ei puutu lentoasemaverkkoon aktiivisesti. Helsinki-Vantaan gateway-aseman annetaan kehittyä omiin edellytyksiinsä pohjaten.

Satamaverkon annetaan kehittyä markkinoiden ohjaamana omaehtoisesti, yhtiöitymiskehityksen vauhdittamana.

Liikenneverkko. Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen painopiste on tärkeimmissä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä sekä raideliikenteessä. Vähäliikenteisen verkon laatutasosta tingitään. Liikennesektorilla otetaan voimakas rooli liikenteen solmupisteiden omistajuudesta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen tarpeet. Perusväylänpidon tasoon tehdään ostovoimakorjaus, mutta mittavan korjausvelan vuoksi kunnossa- ja ylläpitotoimia joudutaan kuitenkin priorisoimaan sekä verkon laajuutta tarkastelemaan kriittisesti. Vähäliikenteisellä verkolla tarpeisiin vastataan siirtymällä enenevässä määrin täsmäkunnossapitoon asiakastarpeiden pohjalta ja tiedottamalla toimenpiteiden ajoituksesta. Maatalouden ja maaseudun liiketoiminnan tarvitsemat liikenneyhteydet pidetään riittävässä kunnossa. Uudistetaan yksityistielainsäädäntö ja korvataan valtion yksityistieavustusjärjestelmä valtion osakkuudella tiekunnissa, silloin kuin siihen on yhteiskunnallinen intressi.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitetään voimakkaasti kotimaan, Euroopan ja Aasian liikenteen vihreänä solmukohtana (hub) . Muuta lentoasemaverkkoa ei tueta nykyisessä määrin.

Valtio omilla toimillaan edesauttaa satamatoimintojen tehostumista sekä satamien kehitystä. Satamien hallinnollista taakkaa kevennetään ylisektoraalisia prosesseja yhdistämällä sekä uusia tehokkaampia toimintatapoja kehittämällä. Satamien maaliikenneyhteyksien ja jäänmurron ja luotsauksen palvelutasosta päätettäessä satamia kannustetaan erikoistumiseen ja yhteistyöhön.

Liikenneverkko. Liikenneverkon laajuuden tarkoituksenmukaisuutta pohditaan vakavasti. Vähäliikenteistä verkkoa siirretään osin pois valtion vastuulta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä priorisoidaan liikenteen uusien palvelujen syntymisen ja tietoalustan kuntoon saattamisen edellytykset. Pidättäydytään mittavista verkon kehittämisinvestoinneista ja sen sijaan hoidetaan väylien ylläpidon korjausvelkaa. Elinkeinoelämän tarpeet turvataan perusväylänpidon toimin sekä yhteishankkeilla. Vähäliikenteisellä verkolla otetaan täsmäkunnossapito laajalti käyttöön. Toimet suunnataan ja ajoitetaan asiakastarpeiden pohjalta käyttäen hyödyksi erilaisia tietolähteitä. Annetaan asiakkaille mahdollisuus halutessaan ostaa parempaa laatutasoa. Uudistetaan yksityistielainsäädäntö ja korvataan valtion yksityistieavustusjärjestelmä valtion osakkuudella tiekunnissa, silloin kuin siihen on yhteiskunnallinen intressi. Kannustetaan tiekuntia järjestäytymään maantieteellisesti laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja ottamaan järjestämisvastuulle monipuolisesti myös muita asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään voimakkaasti kansainvälisenä solmukohtana (hub) ja maailman ensimmäisenä suomalaiseen biokerosiiniin perustuvana lentoliikenteen vihreänä solmukohtana. Muu lentoasemaverkosto kehittyy omaehtoisesti, tarpeiden mukaan.

Valtio ohjaa satamaverkoston kehittämistä aktiivisesti omilla toimillaan mm. porrastamalla maaliikenneyhteyksien, jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoja ja edesauttamalla satamien välistä kilpailua ja toisaalta yhteistyötä.

Arktinen strategia Osaaminen. Edistetään suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Osaaminen. Edistetään aktiivisesti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana. Edistetään suomalaisten yritysten arktisen osaamisen kehittymistä ja hyödyntämistä liikenteen automatisoinnissa. Osaaminen. Edistetään voimakkaasti suomalaisen merenkulun sekä sitä tukevien palveluiden kehitystä ja osaamista arktisella alueella. Tuetaan automaattisen liikenteen arktisten olojen hallintaan keskittyvän osaamis- ja testausklusterin perustamista Suomeen.Varmistetaan Suomen kylmä-, talvi, jää- sekä säätutkimuksen korkea taso yhtenä strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemana.
Tietoliikenne. Edistetään aktiivisesti uusien kansainvälistä tietoliikennettä välittävien kaapeleiden rakentaista. Tietoliikenne. Luodaan edellytyksiä sille, että Suomesta tulee kansainvälinen tietoliikenteen keskus myös Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Suomesta eri ilmansuuntiin sekä Suomen läpi kulkevia kansainvälisiä tietoliikennekaapeleita rakennetaan jatkuvasti lisää. Tietoliikenne. Konesali-investointien edistämiseen tarkoitetun organisaation tehtäväksi annetaan myös edistää jatkuvia investointeja Suomeen ja Suomen läpi kulkevien kansainvälisten tietoliikennekaapeleiden aikaan saamiseksi.
Pohjoiset liikenneyhteydet. Laaditaan pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelma jäämeriyhteyksien asteittaiselle parantamiselle elinkeinoelämän kuljetustarpeen vaatimalla tavalla yhteisymmärryksessä Barentsin alueen kumppaneiden kanssa. Pohjoiset liikenneyhteydet. Selvitetään mahdollisuudet budjetin ulkopuoliseen rahoitukseen toimenpidesuunnitelman toteuttamiseksi. Pohjoiset liikenneyhteydet. Aloitetaan suunnitelman toteuttaminen elinkeinoelämän kuljetustarpeen edellyttämällä ja rahoituksen mahdollistamalla tavalla yhteistyössä pohjoisen kumppanien kanssa.
Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus Liikenteen verotus. Uudistetaan liikenteen verotusta korvaamalla uusien autojen vero sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen tuottoneutraalilla ympäristöbonuksella. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten perusteita tarkistetaan ympäristöohjaavampaan suuntaan. Liikenteen verotus. Tehdään päätös auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta liikenteen ajan ja paikan mukaan määräytyvällä verolla, joka huomioi myös ympäristönäkökohdat. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla. Liikenteen verotus. Tehdään päätös autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta liikenteen käyttöön perustuvaksi. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.
Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Käynnistetään pääkaupunkiseudun ruuhkamaksukokeilu, jonka tuotot kohdistetaan valtion ja alueen sopimuksen mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen. Edistetään liikkumisen älykkään hinnoittelun selvittämistä EU-tasolla. Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Tehdään päätös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun käyttöönottamisesta 2020-luvun alussa. Ruuhkamaksun tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Vaikutetaan liikkumisen älykkään hinnoittelun kehittämiseen EU-tasolla. Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus. Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu, jonka tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Väylämaksut otetaan entistä vahvemmin liikenteen ohjauskeinoksi. Pyritään EU-tason sääntelyyn älykkäästä liikkumisen hinnoittelusta.
Rahoitusmallit. Mahdollisia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita toteutetaan budjettirahoitteisina sekä PPP- ja yhteisrahoitushankkeina, joilla vastataan elinkeinoelämän kannalta kriittisimpiin tarpeisiin. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämiseksi hankkeiden rahoituksessa sovitaan selkeät menettelyt. Rahoitusmallit. Infrastruktuurihankkeista hyötyvät tahot osallistuvat nykyistä enemmän väyläverkoston rahoitukseen, mm. liikenteen solmupisteisiin panostetaan sovitulla jaolla ja yhdessä. Luodaan valmiudet toteuttaa liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavia projektikohtaisia yhtiöitä, joiden omistus jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla osia liikenneinfrastruktuurista yksityistetään. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämisestä osaksi hankkeen toteutuksen rahoitusta tehdään normaali menettely. Rahoitusmallit. Maankäyttöhyödyistä saatavat tulot on yksi keskeisin rahoituslähde erityisesti kaupunkiseutujen hankkeita toteutettaessa. Luodaan valmiudet perustaa liikennejärjestelmän kehittämisestä laaja-alaisesti vastaavia yhtiöitä, joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla väyläinfrastruktuuria yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta.
Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja tarvittaessa hankintamenettelyjä uudistetaan, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Budjettirahoituksen koordinoidumpaa kohdentamista henkilökuljetusten järjestämiseksi selvitetään ja käynnistetään tarvittavat toimet rahoituksen uudistamiseksi. Liikennehankkeiden osalta suositaan uusia palveluperustaisia hankkeita. Budjetti- ja hankintamenettelyt. Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja hankintamenettelyjä uudistetaan rohkeasti, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä helpotetaan. Henkilökuljetusten budjettirahoitusta yksinkertaistetaan. Liikennehankkeiden päätöksentekoon tuodaan hyötykustannuslaskelman rinnalle riskiarviointi ratkaisun toimivuudesta tulevaisuuden eri kehitysskenaarioissa. Budjetti- ja hankintamenettelyt. Liikennejärjestelmän rahoituksen budjettirakenteita uudistetaan siten, että rahoitus mahdollistaa tehokkaasti laaja-alaisen toimenpidevalikoiman sekä budjetin ulkopuolisen rahoituksen käytön. Uusia hankintamenettelyjä kokeillaan ja otetaan käyttöön rohkeasti. Liikennehankkeiden päätöksentekoa uudistetaan siten, että se perustuu riskiarviointiin ratkaisun toimivuudesta tulevaisuuden eri kehitysskenaarioissa.
Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Selvitetään hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavien tulojen korvamerkitsemistä liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen. Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista suurin osa korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen. Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa. Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavat tulot korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.


Yhteystiedot, kysymykset, kommentit

  • Kommentointi ja keskustelu noudattaa samaa logiikkaa kuin Wikipediassa. Moderaattoreiden tehtävänä on pitää sivut luettavina.
  • Osallistujien apuna moderaattoreina toimivat Sami Majaniemi (wiki-nimimerkki Smxb, email: sami.majaniemi(at)lvm.fi) ja Pauliina Mäkelä (wiki-nimimerkki PauliinaMakela, email: pauliina(at)kinda.fi). Voit myos ottaa heihin yhteyttä myös sähköpostitse.

Linkkejä