Ilmastopolitiikkaa voisi ohjata tieteen menetelmin

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
Jouni Tuomisto, Mikko Pohjola: . Opasnet . Viite: Helsingin Sanomat, 21.12.2009, C8 (Mielipide). URN:NBN:fi-fe200912212449

. Viitattu 06.03.2021.




Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut epäonnistuivat, vaikka tuhannet poliitikot ja virkamiehet tekivät parhaansa. Kaikki ovat yhtä mieltä perustavoitteesta: vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siten, ettei ihmiskunta kurjistu ilmastonmuutoksen eikä ilmastopolitiikan alle. Silti tehtävä oli mahdoton.

Miksi?

Koska ilmastonmuutos ja sen hillintä ovat liian monimutkaisia asioita, jotta tuhannet maiden edustajat ehtisivät omaksua ja ymmärtää tarpeelliset asiat ja syy-seuraussuhteet, muodostaa kantansa ja päästä yhteisymmärrykseen lukuisten maakohtaisten tavoitteiden toteuttamisesta. Liikkuvia osia on yksinkertaisesti liikaa ja työ liian hidasta.

Kylmän sodan aikana kerrottiin vitsiä, jonka mukaan kommunismia olisi pitänyt ensin testata rotilla. Vitsissä piilee viisaus: politiikkaa voisi oikeasti tutkia ja ohjata tieteen menetelmin politiikka-analyysin avulla. Ilmastonmuutoksen osalta se on välttämätöntä.

Tieteen perusta on se, että tutkijat esittävät kilpailevia näkemyksiään eli hypoteeseja, ja sitten niitä yritetään todistaa yhteensopimattomaksi havaintojen kanssa. Vain totuudenmukaiset hypoteesit jäävät elämään. Konsensusta ei tarvita, koska jos yksikin tutkija voi todistaa jonkin hypoteesin vääräksi, se on väärä riippumatta muiden mielipiteistä.

Politiikassa perinne on erilainen. Mutta päätösehdotuksiakin voidaan tieteen menetelmin osoittaa huonoiksi perustavoitteen kannalta. Huonot pitäisi hylätä heti, jotta poliitikot voivat keskittyä jäljelle jääneisiin.

Emme enää kulje yhteiskunnan niityllä poliitikkojen haluamaan, vapaasti valittavaan suuntaan. Olemme tulleet hetteiselle suolle, jossa harha-askel voi viedä upoksiin. Turvallinen polku on löydettävä etsimällä tieteen keinoin suonsilmäkkeitä ja välttämällä niitä. Vain turvallisten polkujen väliltä on mielekästä äänestää.

Politiikka-analyysi on ällistyttävän harvinaista siihen nähden, kuinka kova ja kiireellinen tarve sille on. Onneksi tällaisia arviointeja voi nykyään tehdä uusissa verkkotyötiloissa kuten Opasnetissä. Ei tarvita pääsyä Kööpenhaminan kokouskeskukseen, vaan kuka vain voi osallistua omalta tietokoneelta. Avoimuus estää ajautumisen teknokratiaan.

Niiden, jotka haluavat turvata lastenlapsillemme elämisen edellytykset, pitäisi kiireesti verkottua tekemään politiikka-analyysejä. Poliitikot eivät näytä niitä oma-aloitteisesti osaavan.

Jouni Tuomisto, akatemiatutkija
Mikko Pohjola, tutkija
Kuopio

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto, Mikko V. Pohjola: Ilmastopolitiikkaa voisi ohjata tieteen menetelmin. Mielipidekirjoitus. Opasnet 2010. Viitattu 06.03.2021.