Ihmisen pystykävelyn evoluutio

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tämän sivun sisältö on osa kandidaatin tutkielmaa keväältä 2017. Ethän siis muokkaa tätä sivua.

Kysymys

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä tietoa löytyy ihmisen pystykävelyyn liittyen tieteellisestä kirjallisuudesta viimeisen muutaman vuosikymmenen ajalta sekä vetää yhteen ja jäsentää tuo eri lähteistä löytynyttä tietoa yhdeksi helposti (tai helpommin) hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Vastaus

Perustelut

Tarkastelussa on tällä sivulla kuusi paljon puhuttua hypoteesia siitä, miksi ihminen kehittyi kävelemään kahdella raajalla. Muut hypoteesit tulevat työhön mukaan vähintään mainintana, mutta ehkä muutenkin?

  • Energiatehokkuus
  • Puissakävely
  • Kahlaus
  • Lämmönsäätely
  • Käsien vapautuminen
  • Ruokailuasento
  • Muita:
    • Parempi näkyvyys
    • Tappelu, lyöminen, heittäminen
    • Muutos, ympäristön monimuotoisuus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa)

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,27. Ihmisen pystykävely on huomattavasti simpanssin kahdella jalalla kävelyä energiatehokkaampaa. Tarvittaisiin kuitenkin vanhempia fossiileja aivan pystykävelyn alkuajoilta jotta osattaisiin arvioida, miten sen aikaiset ihmisen esi-isät ovat liikkuneet ja paljonko energiaa se on kuluttanut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat jokia ja järviä ympäröivistä galleriametsistä aukeammille alueille etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen pystykävelyn kehittymiseksi. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin. (Steudel 1996) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Kahdella jalalla kävely on simpansseilla keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa kuin rystykävely. (3,00) (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

#: . Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (3,37) (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen. (3,18) (Rodman & McHenry 1980) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä. (Leonard & Robertson 2001) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään. (3,00) (Halsey & White 2012) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (3,50) (Dávid-Barret & Bunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Jo alle 10% muutokset simpanssille typillisistä rakenteista kohti ihmiselle tyypilisiä rakenteita riittivät laskemaan kahdella jalalla kävelyn kustannuksen alle simpanssin neljällä raajalla kävelyn. Tämä takia suurin osa ellei kaikki A. afarensisin kävelyä kuuvaavista malleista tuottavat alemman energiankulutuksen kuin nelijalkaisilla ihmisapinoilla. (Pontzer ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pidempiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi, ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

#: . Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja lantioluun eri muotoinen. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta A. afarensisilla ja A. africanuksella jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

#: . Polvet ja lonkat koukussa kävely A. afarensisillä on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (3,63) (Crompton ym. 1998) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

#: . Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kävelleet polvet ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään. (Wang ym. 2003) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,94. Ihmisen evoluutiossa ei luultavasti ole koskaan ollut rystykävelyvaihetta, joten puista laskeuduttua neliraajavaihetta ei välttämättä ole ollut. Suuri osa keskustelusta liittyy vertaamaan mahdollista ihmisen evoluution puissakävelyvaihetta nykyisten orankien liikkumiseen puissa.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (3,13) (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . "Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (3,12) (Crompton & Thorpe 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Simpansseihin ja gorilloihin olisi täytynyt jäädä merkkejä, jos pystykävely olisi kehittynyt jo kaikkien ihmisapinoiden yhteisellä esi-isällä. (3,64) (Schwartz 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä. (Gebo 1996) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. (Stern & Susman 1981) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (2,58) (Prost 1980) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Orangit liikkuvat puissa kahdella jalalla, ottaen tukea yläpuolella olevista oksista. (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. (Crompton & Thorpe 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin. (3,60) (Roberts & Thorpe 2014) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla. Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat parempia kahdella jallla liikkujia. (3,29) (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (2,78) (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Ihmisen lapaluu muistuttaa muodoltaan huomattavan paljon orangin lapaluuta verrattuna simpanssien ja gorillan lapaluuhun. (3,30) (Green ym. 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Ihmisillä lapaluun superior angle on jossain Afrikan ihmisapinoiden ja orangin väliltä, mikä vihjaa samankaltaisesta muodosta jo ihmisapinoiden yhteisessä kantamuodossa. Pongon lapaluun muoto voi olla autapomorfinen ihmisapinoiden keskuudessa tai mahdollisesti plesiomorfinen metsien nelijalkaisten apinoiden keskuudessa. Kummassakin tapauksessa morfologinen yhteneväisyys Pongon ja Homon välillä vaikuttaa parhaillaankin vain pinnalliselt. (Green ym. 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

#: . Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. (Thorpe 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ardipithecus ramidus (4,4 Mya) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. Ar. ramiduksella oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. (Crompton ym. 2010) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ensimmäisten pystykävelevien ihmisten isovarvas oli edelleen peukalomainen, eli kiinnipitämiseen sopiva. (3,54) (Clarke & Tobias 1995) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (3,48) (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Bwindin simpanssit liikkuvat puissa sujuvasti kahdelta raajalta kolmelle tai neljälle rippuen siitä, mikä sattuu sillä hetkellä olemaan näpärintä. Ne myös kuluttavat ison osan ajastaan kahdella jalalla esimerkiksi kurottaen hedelmiä puista. Myös Ihmisen kahdella jalalla kävely olisi voinut kehittyä tällä tavalla saaden alkunsa eri liikkumistapojen yhdistelystä. (Stanford 2002, 2006) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,60. Vesiympäristössä kahdella jalalla kulkeminen olisi ollut hyvin todennäköistä, eikä hyviä vastustavia argumentteja juurikaan ole. Lisää dataa pystykävelyn alkuaikojen ympäristöstä kuitenkin tarvitaan selvittämään, miten lähellä vesistöjä ihmiset todella asuivat.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Kaikki ihmisapinat kävelevät ajoittain kahdella jalalla. Jos ihmiset kävelivät kahdella jalalla jo puissa asuessaan, vesiympäristöä ei tarvita selittämään pystykävelyä. (Roberts & Maslin 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Sekä ensimmäiset että myöhemmät ihmiset asuivat metsäisillä alueilla, joista kyllä osia oli kosteikkoja, mutta ne olivat vain osa monimuotoista ympäristöä. Ihmisen kehityksen ajalta löytyy myös ajanjaksoja, jotka vietettiin myös huomattavan kuivilla alueilla. (Roberts & Maslin 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Parsimonisempi vaihtoehto on, että ihmiset esi-isät eivät koskaan siirtyneet veteen ja nousset takaisin maalle, vaan elivät koko ajan maalla. (3,09) (Langdon 1997) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Vesiympäristöistä olisi löytynyt ennustettavasti ja ympäri vuoden kasvien maanalaisia varastorakenteita, joita pystyi käyttämään vararavintona muun ravinnon ollessa harvinaista. (3,26 Ruokaa löytyy paljon helposti) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ilmaston kuivuessa ja lämmetessä esi-ihmiset tarvitsivat tarpeeksi vettä lämmönsäätelyä varten, joten he todennäköisesti pysyivät lähellä vesistöjä. Myös saaliseläimiä oli luultavasti helpointa löytää veden läheltä samasta syystä. (Kuliukas ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Muut apinat kulkevat vedessä liikkuessaan kahdella jalalla. (3,41) (Kuliukas 2002) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ihmisen lisäksi kaksi kädellistä liikkuu maalla kahdella jalalla: sukupuuttoon kuollut Oreopithecus ja nenäapina. Molemmat asu(i)vat märissä ympäristöissä ja kulkevat vedessä kahdella jalalla pitääkseen kädet veden yläpuolellä. Nenäapina kävelee usein myös rannalla kahdella jalalla. (3,31) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Kahlaus on ainut hypoteesi joka selittää paitsi miksi varhaisten ihmisten piti nousta pystyyn myös miksi heidän piti pysyä ja liikkua pystyssä. (Niemitz 2010) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Myös käsien vapautuminen asioiden kantamiseen pakottaisi varhaisen ihmisen nimen omaan liikkumaan kahdella jalalla. (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Lonkat ja polvet koukoussa kulkeminen, hyvin energeettisesti epäedullinen liikkumistapa, olisi ollut huomattavasti vähemmän epäedullinen vedessä. (3,80) (Kuliukas ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Lonkkien suoruus on paitsi olennaista ihmisen pystykävelylle myös lisää virtaviivaisuutta, joka vähentää veden vastusta uidessa ja sukeltaessa. (2,82) (Morgan 1997) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Vedessä eletty aika selittäisi myös monia muita ihmisten piirteitä, kuten karvattomuuden ja ihon alle kertyvän rasvakerroksen. (Morgan 1997) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä savannilla.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,65. Koska ihminen ei hyvin todennäköisesti kehittynyt savanniympäristössä, tämä on hyvin epätodennäköinen hypoteesi selittämään pystykävelyn kehittymisen.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Ensimmisten ihmisten aikasen paleoympäristödatan ja fossiiliaineiston perusteella on hyvin todennäköistä, että ihminen ei kehittynyt avoimella savannilla vaan metsäisemmillä alueilla. (3,69) (Senut 2006, Richmond ym. 2001) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Kaikki menestyneet savannieläimet liikkuvat neljällä raajalla, eikä ole syytä ajatella, että ihminen olisi ollut poikkeus. (2,98) (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Kaikki muut ovat kehittäneet muita tapoja pysyä viileänä. Pystykävely vaatii huomattavan paljon muutoksia koko elimistössä, ja on siten vaikeammin kehittyvä ominaisuus kuin muut keinot pysyä viileänä. (3,44) (Morgan 1993) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Mallimme ennustaa, että karvapeitteiset varhaiset ihmiset olisivat olleet hankaluukssissa aktiivisina kuumissa, aurinkoisissa ja avoimissa ympäristöissä. Tällaisella lajilla ei olisi ollut hyötyä pystykävelyn kehittämisestä lämmönsäätelyn avuksi. Karvattomalla lajilla pystykävelystä olisi kuitenkin ollut lämmönsäätelyssä hyötyä. Tämän hetken tietojen mukaan pystyävely kehittyi kuitenkin ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Mallissa on kaksi olennaista virhettä: se olettaa, että eläimet ovat jatkuvasti aktiivisia päivällä ja että australopithecukset elivät merenpinnan korkeudella. Korjatun mallin mukaan avoimilla alueilla asuessa kahdella jalalla kävelystä on hyötyä karvapeitteestä riippumatta. (Emme kuitenkaan esitä, että lämmönsäätely olisi ollut syy ihmisen pystykävelyyn, mutta jos pystykävelyn kehitys alkoi muualla ja ihminen sen jälkeen siirtyi avoimempiin ympäristöihin, siitä olisi ollut myös lämmönsäätelyllistä hyötyä.) (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Kahdella jalalla kävelijöiden mahdollinen päivittäinen savannillaliikkumisaika on pidempi kuin neljällä jalalla kulkevilla eläimillä. (3,05) (Wheeler 1994) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Tämä aikaero on niin pieni, ettei se ole läheskään tarpeeksi pystykävelyyn tarvittavien muutosten selittämiseksi. (Chaplin ym. 1994) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Savannilla kahdella jalalla kulkeminen vähentää altistusta auringolle puolen päivän aikaan. Kauempana maan pinnasta on myös viileämpää ja tuulisempaa. (3,34) (Wheeler 1991) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Pään alueella on huomattavan paljon hikirauhasia, joten lämmönsäätelyn kannalta on hyödyllistä saada se mahdollisimman tuuliseen paikkaan, josta lämpö haihtuu helpommin. (Porter 1993) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,95. Suurten asioiden kantaminen tai useamman asian kantaminen yhtä aikaa olisi pakottanut ihmisen esi-isät kulkemaan kahdella jalalla, mutta varsinaiset todisteet siitä, että tämä oli tarpeellista ja siten loi valintapaineen, puuttuvat.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Ruoan kerääminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvitse käyttää liikkumiseen. (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Tutkimuksessamme simpanssit keräsivät ruokaa puusta roikkuvasta pussista joko maassa seisten ja kurottaen pussille, tai yläpuolelta nostamalla pussin luokseen oksalle. (Videan & McGrew 2002) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Ruoan kantaminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvita liikkumiseen. (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Simpanssit kulkevat kahdella jalalla varastaessaan helposti kannettavaa ruokaa pelloilta kahmaisten paljon ruokaa syliinsä ja juosten karkuun, ennen kuin ihminen saa kiinni. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Arkeologisen aineiston ja fossiileista löytyvien jäämien perusteella australopithecukset olivat kuitenkin erikoistuneet syömään maanalaisia kasvien varasto-osia, jotka eivät ole helposti kahmaistavia ruokia, eli tämä lähestyminen ei toimi. Tietysti pystykävely helpottaa asioiden kantamista, mutta on luultavammin sen seuraus kuin syy. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Simpanssit ja bonobot kuljettavat ruokaa kahdella jalalla, kun niille antaa kasan helposti kannettavan kokoista ruokaa, tai kun ne löytävät harvinaista ruokaa, jota haluavat piilottaa omiin varastoihinsa mahdollisimman paljon. (4,11) (Videan & McGrew 2002, Carvalho ym. 2012) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Parinmuodostus muuttui niin, että urokset hankkivat ruokaa, ja naaraat suojelivat lapsia. Koiras keräsi ruokaa naaraalle ja lapselle, ja naaras paritteli vain ruokaa tuovan uroksen kanssa. Kahdella jalalla kävely olisi helpottanut ruoan kantamista ja siten lisännyt suosiota naaraiden keskuudessa. (3,45) (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Tämän johdosta urosten ei enää tarvinnut fyysisesti tapella naaraista, joten kulmahampaat pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu tappeluissa. (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Karvattomien äitien piti kantaa lapsia käsissään ja siten paitsi joutuivat kulkemaan kahdella jalalla, eivät pystyneet keräämään ruokaa, joten urosten piti kerätä ja kanta enemmän ruokaa. (3,05) (Sutou 2012) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
#: . Ei ole tiedossa, milloin ihminen menetti karvapeitteen. Tämän hetken tietojen mukaan pystykävely kuitenkin kehittyi ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Lapsia kannetaan yleensä jommalla kummalla puolella lantiolla, mikä on hyvin energiatehotonta verrattuna tasaiseti jakautuneen painon kantamiseen. Ellei ollut jotain erityisen voimakasta syytä alkaa kantaa lapsia käsissä, on epätodennäköistä, että se olisi syynä pystykävelyn kehittymiseen. (2,59) (Watson ym. 2008) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Käsien vapautuminen olisi helpottanut työkalujen käyttöä ja mukana kuljettamista. (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Pystykävely kehittyi vähintään 1,5 miljoonaa vuotta ennen vanhimpia löydettyjä kivityökaluja. (3,45) (Harcourt-Smith 2007, Wheeler 1984) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen ei kehittynyt alunperin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasennosta.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,13. Pystyasennosta olisi ollut ruokaillessa hyötyä silloin, kun kerättiin seisomakorkeudella olevia ruokia.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

#: . Tämä hypoteesi ei selitä pystykävelyn kävelyosaa. Pystyasento helpottaa ruoan keräämistä oksilta ja tasapainon pitämistä puissa, mutta ei selitä, miksi ihminen kehittyi seisomisen lisäksi myös kävelemään maassa. (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Ei ole todisteita sellaiset kasvit, jotka vaativat juuri seisomisen ruokana hyödyntämistä varten (etenkin ruoan ollessa vähissä, jolloin valintapaine on suurin), olisivat olleet merkittävä ja korvaamaton osa ensimmäisten ihmisten ruokavaliota. Ei myöskään ole syytä, miksi ensimmäiset ihmiset olisivat jättäneet muut ruoan lähteet huomiotta, jolloin heidän olisi pytänyt pysyä seisoma-asennossa pitkiä aikoja. (3,37) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)

#: . Jotkin nykykädelliset keräävät joskus ruokaa seisten, ja ottavat joskus myös joitain askelia ottaen tukea pensaasta, jolloin kahdella jalalla käveleminen on helpompaa kuin ilman tukea. (3,63) (Wrangham 1980) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Australopithecuksilla on rakenteita, jotka tukevat ajatusta pystyruokaluasennosta ja eivät sovi yhteen pitkien matkojen kävleyn ja kantamisen kanssa. (3,68) (Hunt 1996) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Pystyssä seisten yltää korkeammalla olevaan ruokaan. (3,98) (Hunt 1996) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

#: . Alkuihmiset saattoivat käyttää seisten ruokaillessaan epätehokasta kahdella jalalla kävelyä ("shuffling") lyhyillä matkoilla, siirtyessään kahden seisomista vaativan ruokalähteen välillä. Tämä säästää energiaa, kun ei tarvitse ensin laskeutua neljälle raajalle (oletettavasti alkuihmisten pääasiallinen liikkumistapa) ja sitten nousta takaisin seisomaan. Esteettömällä matkalla (open distances) ~9-16 metrin matka olisi ollut energiatehokkaampaa kulkea seisten kuin laskeutua neljälle raajalle. (3,34) (Sylvester & Kramer 2008) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)


Kyselydatan analysointi

Ajo 31.1.2017 [1]

+ Näytä koodi


Avoimen kysymyksen vastaukset

Tähän voit halutessasi kirjoittaa kommentteja vastauksistasi tai kyselystä yleisesti.

  • Kannattaa miettiä tasapainoa puolesta ja vastaan olevien väitteiden määrissä. Ehkä myös pyrkiä pitämään niiden määrä vakiona per kohta.
  • Ottaen huomioon kuinka harvinaista jatkuva pystykävely eläinkunnassa on ja kuinka paljon se on aiheuttanut ihmiselle ongelmia (mm. synnytys vaikeutunut lantion muodon muuttumisen vuoksi), väittäisin että paine pystykävelyyn on ollut kova ja juuri lähtöisin kovasta ympäristön paineesta, kuten siitä että ihminen on joutunut kulkemaan pitkiä matkoja ruuan perässä tai paras ruoka on löytynyt vedessä kahlaamalla. Voi toki myös olla että pystykävelyn synty on ollut monen tekijän yhteisvaikutusta tai jopa sattumaa, ja kun sille tielle on lähdetty ei ole enään ollut paluuta.
  • - Välillä jäin pohtimaan, pitääkö tässä yhteydessä perusteluja arvioida myös itsessään, vai olettaa niiden sisältö faktaksi - Perusteluista muodostui toisiinsa nojaavia ketjuja, joten yksittäisten kohtien sijaan päädyin välillä arvioimaan useamman perustelun uskottavuutta yhtä aikaa
  • Vaikeasti ymmärrettävä kysely : /
  • todennäköisesti näiden asioiden summa. miksi näin radikaali muutos (jolla on edelleen vaikutuksia selkään kipujen muodossa) olisi tapahtunut vain yhden asian seurauksena? todennäköisesti on ollut tekijöitä jotka ovat vahvistaneet pystyyn nousemista yhdessä. pystyssä oleva ihminen näkee kauemmas ellei satu olemaan puussa. silläkin voi olla merkitystä, riippuen tietysti mikä nyt sitten oli se ympäristö jossa ihminen kehittyi. kahdella jalalla kävely on sikäli riskialtista, että siinä kompastuu helpommin etenkin pimeässä ja kuhmuraisella alustalla. mutta toisaalta kaksi raajaa vapautuu tekemään jotain muuta kuin kävelemään ja kannattelemaan ruumista
  • Hirveen vaikee oli, aika lonkalta heitin vastauksia.
  • Mielenkiintoinen kysely, varsin vaikea vastattava. Sai aikaan vastustamattoman kiinnostuksen selvittää tuoreimpia tutkimustuloksia aiheesta.

Katso myös

Näiltä sivuilta löytyy osittain samaan kirjallisuuteen pohjaavaa analyysiä ihmisen evoluutiosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään pystykävelyn kehityksestä: