Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Miten paljon energiantuotannosta tulee kasvihuonekaasupäästöjä vuosina 1990-2020?

Määritelmä

Data

Keskustelu energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä

Keskustelun tiivistelmä:

  • Talousvaliokunta: Ydinvoiman tuotannosta ei aiheudu kasvihuone- eikä pienhiukkaspäästöjä, joten tuotantomuotona se tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Lähtökohtaisesti kaikki energian tuottamisen muodot sisältävät tuotantoketjun varrella jonkinlaisia terveysriskejä. Korvattaessa kivihiilellä tuotettavaa energiaa ydinvoimalla tuotetulla, vähenee ilmaan joutuvien pienhiukkasten määrä.
  • Suomen luonnonsuojeluliitto: Hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohden voivat olla vähäisempiä uraaniesiintymiä hyödynnettäessä erittäin huomattavia.
  • Fennovoima Oy: Fennovoiman mielestä ydinvoima on tehokas keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siten hillitä ilmastonmuutosta.

Khkpäästöt.jpg

Kuva 1 Kasvihuonekaasu päästöt Suomessa 1990-2008 (y-akselin puuttuva yksikkö miljoonaa t CO2-ekv.) [1]


LULUCF-luokka kertoo, miten paljon hiilidioksiidia on sitoutunut takaisin maaperään mm. lannoitteiden mukana vuoden aikana. Kun sen vähentää hiilidioksidipäästöistä saadaan, kuinka paljon lisää hiilidioksidia ilmakehässä on vuoden jälkeen, kun ei oteta kasvien yhteyttämistä huomioon.

Lulucf.jpg

Kuva 2 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2008 LULUCF-luokan kanssa ja ilman.[1]

Päästöalueet.jpg

Kuva 3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt päästöalueittain. [2]

Suomen ehdotus päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosina 2008-2012. Tavoitteiden laskenta Päästöt (Mt CO2-ekv.)
A. Kioto-pöytäkirjan tavoitteet tai taakanjakosopimus (keskim. vuosittaiset päästöt 08-12) 71,1
B. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt 2003 (pl. LULUCF) 85,7
C. Erotus A-B -14,6
D. Keskim. vuosittaiset ennustetut päästöt 08-12 (sis. toimenpiteiden ennusteet) 82,3
E. Erotus A-D -11,2
Vähennystoimet
F. EU:n päästökauppa -8,7
G. Muut ohjauskeinot ja toimet paitsi EU:n päästökauppa, sis. LULUCF -0,1
H. Joustomekanismien kansalliset ostot -2,4
I. Kaikkivähennyttoimet (F+G+H) -11,2

Taulukko 1 Suomen päästöjen jakosuunnutelma perustuu tarvittavien päästöoikeuksien ostoon kaudella 2008-2012. (Vuodelta 2007) [3]

Kausaliteetti

Yksikkö

Kaava

Tulokset

Kuva 4 Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. 2020 arvoista ylempi on se, mihin päädytään, jos asioille ei tehdä mitään ja alempi hallituksen tavoite. On kuitenkin epäselvää, onkko kyseisessä ennusteessa vain CO2 päästöt vai kasvihuonekaasupäästöt yleensä.

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Matleena Tuomisto, Noora Koponen, Teemu Rintala: Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Opasnet 2010. Viitattu 06.12.2019.