Budjettipeli SHO 2011

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2554
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Budjettipeli - Suomi

Dynamiikka

1. Opasnetissä toteutettava valtakunnallinen budjettipeli
2. Pelaajien lukumäärä voi muuttua pelin aikana. Käytettävissä oleva ei-kiinteiden kustannusten määrä X.
3. Jaetaan jokaiselle pelaajalle alussa sama määrä pelimerkkejä (esim. 100 'euroa'). Todellista arvoa ei voida kiinnittää ennen kuin pelin lopussa (kun budjettialgoritmi pyörähtää käyntiin) koska pelaajien määrä voi muuttua.
4. Pyydetään pelaajia jakamaan rahansa eri politiikka-alueita kuvaaviin kirstuihin sen mukaan kuinka arvokkaina he niihin kuuluvia asioita pitävät (tässä voidaan käyttää karkeampaa tai hienojakoisempaa luokitusta).
5. Kun kaikki ovat pelimerkkinsä sijoittaneet, leikkiraha on normeerattu sopivasti oikeiksi euroiksi ja simulaattori on työstänyt budjetin, katsotaan Wikihallitusohjelmasta mitä kombinaatiota kussakin kirstussa olevalla rahasummalla voidaan toteuttaa (kaikki toiveet on hinnoiteltu)
6. Seuraa uusi äänestyskierros, jonka aikana valitaan toteutettavat toiveet kaikista niistä kombinaatioista, joihin varaa on. Ratkaisematta on vielä, kuinka eri kombinaatiot, joita voi olla useita, pitää rakentaa hierarkisiksi niin että valintaprosessi on riittävän yksinkertainen kaikille pelureille.

Pelitulosten analysointi

• Mielenkiintoinen tutkimus saataisiiin aikaan tarjoamalla tietylle pelaajien osajoukolle raskaammat painokertoimet kuin muille. Heillä olisi siis enemmän päätösvaltaa budjetin suhteen kuin muilla. Jos esim. 200 pelaajaa voisi vaikuttaa 90%:sti budjetin sisältöön, ja loput 10%:sti voitaisiin tutkia kuinka paljon vaikitusta 'eduskunnan' koostumuksella on budjettiin.

Budjettipeli - Salon kaupunki

Yleisiä kommentteja

• Tämä versio on yksilö-/koulutuspeli, jossa käyttäjä saa itsevaltiaana luoda oman menobudjettiehdotuksensa joko niin, että hänelle annetaan jokin summa rahaa, jota hän voi jakaa eri pääkohtiin tai niin, että hänen täytyy ensin "hankkia" rahaa tulobudjettipuolelta ennen kuin hän voi laittaa sitä menopuolelle.
• Tarvitaan riittävä määrä pelaajia jotta saadaan kerättyä mielekästä statistista informaatiota.
• Pelissä on voitava perustella valintojaan, tavoitteitaan ja päätöksiään. Tämä tehdään wikissä samaantapaan kuin wikihallitusojelmassa. Nopeampitempoiseen keskusteluun voidaan käyttää erillistä keskustelupalstaa (Forum, chat).
• Pelin on karkeasti havainnollistettava (sanallisen selvityksen muodossa) mitä vaikutuksia suuremmilla leikkauksilla on (tämä voidaan tehdä käyttäen hyväksi edellisen vuoden budjettia). Vrt. Budget simulator.
• Rahasäkin parametrisoinnissa käytettävä kenttiä (1) Argumentit puolesta (2) Argumentit vastaan (3) Tausta. Vrt. The Federal Budget Challenge. Näitä voidaan näyttää muille pelaajille heidän tehdessä omia valintojaan.
• Pelissä on laskuri, joka estää liiallisen varojen käytön.
• Menolajien määrityksen yhteydessä täytyy pohtia sitä, miten tarkkaan eri hallinnonalat halutaan määritellä. Tuo ihan perusjako (esim. oikeusministeriö vs. ympäristöministeriö) ei välttämättä vielä ole kovin hedelmällinen tai mielenkiintoinen, mutta jostain aika yksinkertaisesta pitää varmaan aloittaa. Sitäkin voi pohtia, uskaltaisimmeko painottaa joitakin merkittäviä hallinnon alueita (opetus, sosiaaliala, liikenne, viestintä, työ, poliisi...) ja jättää joitakin talouden kannalta vähemmän merkittäviä tai hankalammin hahmotettavia budjetin kohtia kokonaan pois (VM, valtioneuvosto, eduskunta, presidentti, oikeus..) tai siis sellaisiksi, että niihin pelaaja ei voi vaikuttaa. Siis ihan vaan siksi, että pelistä ei tulisi ihan kuolettavan pitkää ja monimutkaista.
• Ideana aika simppeli ja nopeasti käyttövalmis. On helppoa aloittaa ihan "karvalakkimallilla" ja sitten laajentaa sitä mukaa, kun aikaa ja asiantuntemusta löytyy. Kyseisen kunnan tai valtion virallinen budjetti toimii ainoastaan taustatietona ja pelissä keskitytään vertailemaan ehdolla olevia tulo- ja menokohtia.
• Sekä meno- että tulovaihtoehtojen kohdalla voisi olla tarkempia tietoja nykytilanteesta ja mahdollisuus käyttäjälle kommentoida tai tarkentaa omia valintojaan.
• Kuntabudjettipelin avulla voidaan muodastaa kunnallinen hallitusohjelma (rahasäkkien perustelut). Tämä elävoittää kunnallispolitiikkaa uudella tavalla. Kunnalliseen hallitusohjelmaan voidaan yhdistää myös kuntavaalikoneet kuten Suomen hallitusohjelmassa on hyödynnetty eduskuntavaalikoneita. Kunnallisvaaliehdokkaiden kannoista voidaan niin ikään muodostaa rahasäkkejä perusteineen. HS:n kunnallisvaalikone pääkaupunkiseudun kunnille löytyy osoitteesta http://www2.vaalikone.fi/kunta2004/etusivu.jsp. Helsingin Sanomilta ja muilta vaalikoneita ylläpitäviltä lehdiltä voidaan etukäteen tiedustella halukkuutta luovuttaa vastausdataa budjettipeliä varten. Mielenkiintoista olisi saada ehdokkaiden vastausten lisäksi myös kuntalaisten vastaukset tarkempaan analyysiin. Kuntavaalikoneen vastausvaihtoehdot pitäisi myös hinnoitella.

Dynamiikka

1. Pelaaja luo oman tilin peliin. Tiliin voi palata ja tietoja voi muuttaa tarvittaessa.
2. Pelaaja valitsee millaisen budjetin hän haluaa asettaa tavoitebudjetikseen (esim. 5% alle edellisvuotisen, 10% yli edellisvuotisen jne.)
3. Pelaajalla on käytössään jokin summa rahaa. Tämä määräytyy tavoitebudjetin perusteella. Pelaaja voi alkaa jakaa rahaa eri momenteille tulopuolella mutta hänen on myös siirrettävä rahaa menopuolelta tavoitebudjettinsa raameissa. Raamit eivät voi olla liian tiukat vaan tiettyä toleranssia täytyy sallia jo siitä syystä että rahasäkkien koot ovat 'kvantittuneita'.
4. Pelaaja sijoittaa rahat eri hallinnonaloille (pelissä tiedot nykybudjetista sekä joitakin ehdotuksia siitä, mitä rahalla voisi saada). Pelaajan on myös mahdollista itse kirjoittaa kommenttikenttään, mihin tarkkaan ottaen hän haluaisi summan kohdistettavan. Kommenttikentän tietojen on siirryttävä wikiin.
5. Pelaaja voi tyypittää kommenttinsa esim. luokituksella 'uusi idea', 'vastustava kommentti vanhaan ideaan', 'puoltava kommentti vanhaan ideaan', 'neutraalikommentti vanhaan ideaan' (järjestelmä voi sitten kerätä esim. jotain valmistelussa olevaa tai hyväksyttyyn rahasäkkiin liittyvät kommentit vastustaviin, puolustaviin ja neutraaleihin.)
6. Käyttäjä voi valita menolistasta hinnoiteltuja kohtia (esim. yksi opettaja, lääkäri, vanhainkodin hoitaja tai nuorisotyöntekijä, terveyskeskusmaksun poistaminen jne.). Tätä vastaan hänen on valittava tulolistasta vastaava summa rahaa (esim. veroäyrin nosto 0,5%, uimahallimaksujen korotus, terveyskeskusmaksun korotus). Sekä tulo- että menoehdotuksia voidaan lisätä sitä mukaa kuin aikaa on (käyttäjät voisivat itsekin lisätä niitä, jos asiantuntemusta löytyy).
7. On tärkeää että valmistulussa olevat menoerät ja leikkauserät (positiiviset ja negatiiviset rahasäkit) ovat kaikille jatkuvasti näkyvissä ettei suotta tarvi kirjailla samantyylisä ideoita moneen kertaan. Jokaisen säkin kuvailuwikisivulle koostetaan kaikkiin pakettiin tehtyjä kuntalaisten ja virkamiesten kommentteja. Sääntönä voidaan käyttää konsensusmenettelyä (tiivistelmän tuottavat kommentaattorit yhdessä). Mikäli tämä ei onnistu, moderaattori ottaa tehtävän vastuulleen ja määrittää käytetyn sanamuodon.
8. Säkkien kuvailuwikisivulla on lisäksi linkki kommenttisivulle, jossa on nähtävissä kaikki säkkiin liittyvä keskustelu niin valmistelun ajalta kuin julkaisun jälkeenkin.

Rahasäkit

1. Nämä ovat suoraan kaupungin budjetista, joten siinä mielessä meillä ei tässä kohtaa pitäisi olla ihmeempää kommentoitavaa (kommentoinnin hoitavat sitten aikanaan käyttäjät). Nämä ovat vain esimerkkejä demoa varten ja myös tämän kaupungin kohdalla voi löytyä huomattavasti herkullisempiakin rahasäkkivaihtoehtoja. Lisäksi nämä nykyiset budjettiarviot ovat joka tapauksessa vanhoja jo ensi vuonna eli sisältö pitää tehdä uudelleen.
2. Henkilökunnan palkkaaminen (vielä mietinnässä, onko tämä järkevä lähestymistapa, sillä nämä rahasäkit sisältyvät moniin jäljempänä tuleviin säkkeihin, koska aika monissa kuluerissä nimenomaan henkilöstökulut ovat merkittävässä osassa)
3. Tällä hetkellä kokonaan budjetin ulkopuolelle olevia rahasäkkejä (Tämä on rahasäkkiryhmänä yksi mielenkiintoisimmista, mutta en tässä kohtaa ryhtynyt tämän luovemmaksi. Jääköön se käyttäjille. Mahdollisuudet ovat rajattomat.) 100e:n hyvinvointiseteli kaupungin työntekijöille 400 000e/vuosi (työntekijöitä 4000)
   Muita voisivat olla esim. kouluateriaan käytettävän rahamäärän lisääminen, jonkun tietyn leikkipuiston tai kadunpätkän kunnostaminen, kaupunkilaisten kesäjuhlan järjestäminen, uuden palvelutalon rakentaminen, ilmaiset puistojumpat jne.
4. Kunnan edellisvuoden budjettia tarvitaan kun määritetään menoleikkauksia eli negatiivisia rahasäkkejä. Edellisvuoden budjetti-informaatiota taas tarvitaan vähemmän kun luodaan uusia menoeriä eli positiivisia rahasäkkejä. Tässä tapauksessa vanhaa budjetti-informaatiota voidaan hyödyntää lähinnä parametrisaation kautta esim. niin että jos käyttäjä ehdotttaa lisähenkilökunnan palkkaamista terveyskeskukseen, edellisvuoden budjetista voidaan tarkistaa mikä oli yhden terveyskeskustyötekijän 'vuosikustannus'. Monen uuden menoerän kohdalla tietoja ei löydy vanhasta budjetista, ja hinnat täytyy määrittää sekä pelaajien että virkamiesten yhteistyöllä. Ideoita rahasäkeiksi saadaan paitsi kuntalaisilta, myös kunnallisvaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia hyödyntämällä. Esim. Salon kaupungin ehdokkaiden vaalikonevastaukset löytyvät osoitteesta Vaalikone - Salo 2008. Vastauksia on suuri määrä (n. 230 ehdokasta vastannut 20 yleisluonteiseen kysymykseen. Moderaattorin panosta vaaditaan aineiston käsittelyyn ja esim. samantyyppisten vastausten yhdistämiseen erilaisiksi parametrisoiduiksi rahasäkeiksi.)

Pelin alkuun seuraavat tiedot

• Talousarvion kokonaismenot vuonna 2011 ovat 380,7milj.euroa ja tulot 375,2milj. euroa. Veroäyrin nosto 0,75 pykälää tuo 6 miljoonaa euroa lisätuloa vuositasolla.
• Nykyinen veroprosentti on 18,75. Asukaskohtainen lainamäärä on 1640e.
• Seuraavat tiedot sekä tekstinä että piirakkakuviona:

• Kaupungin toimintamenoista 46,5% koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista ja 25,3% opetuslautakunnan alaisista menoista. Kolmanneksi suurin on tekninen lautakunta (11,5% menoista).
• Toimintamenoista 44,3% koostuu henkilöstökuluista ja 36,7% palveluiden ostosta.
• Toimintatuloista merkittävimmät lautakunnat ovat tekninen lautakunta (37,4%), sosiaali- ja terveyslautakunta (19,9%) ja kaupunginhallitus (13,2%). Toimintatulot kattavat kuitenkin vain 29,4% kaupungin tuloista.

Mitä voidaan analysoida pelin aikana?

• Mitkä ovat epäsuosituimmat ja suosituimmat rahasäkit
• Mihin säkkeihin sisältyy eniten keskustelua
• Rahasäkkien luojat ja kommentoijat voivat jättää säkkiin puumerkkinsä. Jokainen peliin rekisteröitynyt voi nähdä jatkuvasti oman statistiikkansa siitä moneenko kuluerään hänen kirjailemansa ideat ovat vaikuttaneet
• ranking-lista suurimmista poikkeavuuksista edellisvuoden budjettiin verrattuna

Mitä voidaan analysoida pelin jälkeen?

• Tärkein budjetin lisäksi pelistä tuotettava dokumentti on kuntahallitusohjelma, joka koostetaan budjettiin valituksi tulleiden rahasäkkien tiivistelmistä.
• Jokainen peliin rekisteröitynyt voi nähdä jatkuvasti oman statistiikkansa siitä moneenko kuluerään hänen kirjailemansa ideat ovat vaikuttaneet
• Tilastotietoa siitä kuinka moneen säkkiin ja millä tavalla kunnanvaltuutetut (valituksi tulleet) ovat kontributoineet kuntahallitusohjelmaan ja budjettiin
• Sama kuin yllä mutta tilastoituina kaikille ehdolla olleille ja lisäksi puoluekohtaisella erittelyllä varustettuna.

Ideoita hienostuneempaan versioon

• Muiden pelaajaryhmien reaktiot ehdotuksiin (ks. Maryland Budget Game)

Katso myös

• Open Budget Survey
• Budjettipelissä käytetään esimerkkinä Salon kaupungin budjettidataa, jonka pilkkomista hierarkisesti erikokoisiin kustannuseriin ('rahasäkkeihin') on käsitelty Salon_kaupungin_talousarvio-sivulla.
• Taustoitusta yhteisölliseen budjetointiin kehittyvissä talouksissa: Participedia ja Participatory Budgeting, The World Bank, (Ed.) Anwar Shah.
• Ideoiden kerääminen esiparametrisoitaviin rahasäkkeihin Twitterin avulla (puhdas mobiiliosallistuminen tehtävä mahdolliseksi jossain vaiheessa)
• Pelin interaktiivisella versiolla voidaan saavuttaa monta etua: (1) psykologiset tutkimukset osoittavat että virtuaalivaluuttaan suhtaudutaan kuten oikeaan. Muiden pelaajien silmien alla tuhlaileva käytös voi johtaa sosiaalisen neuvotteluaseman heikentymiseen. (2) Pelaajat oppivat toistensa arvoista ja motiiveista kommunikoinnin kautta. (3) Kompromissien neuvotteleminen voi olla motivaatiotekijä monille pelaajille. Haittapuolena kommunikaatiosta on mm. ajankäyttöön liityvät rajoitukset, jotka korostuvat riitatilanteissa.
• Ks. Innovation Games -ryhmän joukkobudjetointipelin tilannekuvaus pelin dynamiikasta San Josessa Kaliforniassa. Pelintekijöiden crowdfunding-puffi löytyy täältä, ks. myös kotisivut http://innovationgames.com/2011/07/serious-games-to-fix-broken-governments/. Muita pelejä voi testata tässä osoitteessa.
• Yhteisöllistä budjetointia ja wikihallitusohjelmaa voidaan hyödyntää myös kuntatasolla (kunnallisvaalit 2012). Vaikka kunnallistasolla ei varsinaisesti harrasteta hallitusohjelmien tekemistä, voitaisiin tällainen käytäntö aloittaa ottamalla kuntalaiset mukaan alusta asti keräämään tavoitteita 'kuntahallitusohjelmaan' (vrt. Turun kaupungin hallitussopimus)
• Useita erilaisia budjettisimulaattoreita visualisointeineen ja osittain jopa varustettuna syy-seurausanalyysityökaluin (ks. esim [1])
• HS 12.8.2011: Kuntia voivat odottaa jopa 1,5 miljardin leikkaukset (Budjettipelillä voitaisiin myös yrittää osoittaa kuinka keinotekoiset rajat valtion ja kuntien budjettien väliltä voitaisiin poistaa ja mitä hyötyjä siitä olisi. Toisaalta, jo metropolipolitiikanteon vaikeus on osoittanut että reviirirajoihin tukeudutaan erittäin tiukasti.)

Vanhoja versioita

• [2] Ikilinkki vanhempaan versioon 17.7.2011

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>