Avoin hallinto

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Mitä on avoin hallinto ja miten sitä toteutetaan Suomessa?

Vastaus

Avoimen hallinnon projekteja ovat seuraavat (Katju Holkeri yhteyshenkilönä).

Perustelut

  • Edustuksellinen demokratia: kansalaiset valitsevat vapailla vaaleilla päätöksentekijät keskuudestaan. Valitut edustajat ovat vastuussa äänestäjille siitä, että he tekevät kansalaisten kannalta onnistuneita, punnittuja päätöksiä.
  • Suora demokratia: kansalaiset päättävät asioista suoraan, esimerkiksi kansanäänestyksillä. Suoran demokratian kannattajat uskovat, että kansalaisilla on kykyä ja halua päättää monista yhteiskunnallisista asioista itsenäisesti. Suomessa on käytössä seuraavat institutionaaliset suoran demokratian muodot: kansanäänestys, kunnallinen kansanäänestys, kansalaisaloite, kuntalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite.
  • Osallistuva demokratia: kansalaisten on oltava mukana vaikuttamassa päätöksentekoon. Myös paine kansalaisten suoraan osallistumiseen on kasvussa – ihmiset haluavat vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin.[1]

Liike Nyt

Open Government Partnership

Suomi on päättänyt liittyä Open Government Partnership (OGP) -aloitteeseen, joka käynnistettiin 2011 YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Osallistu Suomen toimintasuunnitelman laatimiseen! Maailmalaajuisen OGP-aloitteen tavoitteena on entistä läpinäkyvämmän, tuloksellisemman ja tilivelvollisemman hallinnon kehittäminen.

Tavoitteena on kehittää hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikusta ja edistää kansalaisten osallisuutta. Aloite tähtää konkreettisiin läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallisuutta, korruption vastustamista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä koskeviin sitoumuksiin osallistuvilta mailta. Suomi täyttää aloitteeseen liittymiseksi vaadittavat lainsäädäntökriteerit.

Liittymiseksi Suomen tulee lisäksi hyväksyä Open Government Partnership -julkilausuma ja laatia kansallinen toimintaohjelma sen tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimintaohjelma laaditaan kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä osallistamalla. Virallisesti liittyminen voi tapahtua seuraavassa OGP:n vuotuisessa kokouksessa maaliskuussa 2013.[2]

Edistääksemme osallisuutta sitoudumme

  • avoimeen toimintakulttuuriin
  • selkeään kieleen
  • avoimeen dataan ja avoimiin rajapintoihin
  • yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseen
  • ja muihin mahdollisesti valmistelun aikana esiin nouseviin tärkeisiin näkökulmiin

ja noudatamme sitoumuksia erityisesti näissä hankkeissa:

  • kuntalain kokonaisuudistus
  • kunnallishallinnon uudistamishanke
  • kansalaisaloite
  • SADE-ohjelma.[3]

Avoin toimintakulttuuri

Avoin toimintatapa päätöksenteon valmistelussa

  • ministeriöiltä tiukempaa patistusta sektoritutkimuslaitosten avoimuuden suuntaan
  • asiakirjojen avoimuus
  • valmistelu kaikin puolin avointa
  • päätösten perusteena olevien laskelmien julkistaminen
  • avoimet valmistelukanavat
  • valtion aluehallinnon virastojen (AVI ja ELY) päätösten ja linjausten avaaminen
  • julkisten yritystukien avaaminen ja tiedon tarkkuuden parantaminen
  • avoimuus käytössä olevista menettelyistä ja sitä kautta jatkuva kehittämien avoimesti
  • kollaboratiivinen avoin raportointi hankkeen aikana
  • kollaboratiiviset avoimet menettelyt hankkeiden valmisteluvaiheessa
  • valmistelussa kuullaan väestöä, mahdollisuus antaa ideoita koko prosessin ajan
  • prosessin selkeyttäminen ja läpinäkyvyyden lisääminen
  • ohjeistetaan ja velvotetaan tiedottamaan asioiden valmistelusta heti varhaisessa vaiheessa
  • sähköisten asijantuntijayhteisöjen kokoaminen kehittämisprosessin ympärille
  • sovaus ja suvaus
  • osallistava budjetointi, myös resurssien rajallisuus. ei pelkästään minne rahaa jaetaan vaan myös mistä tuloja saadaan
  • keskustelualoite mukaan valmisteluprosessin osaksi (vrt EU:n white paper, green paper)[3]

Julkinen keskustelu, kiinnostuksen herättäminen

  • rankinglista (julkisista) organisaatoista joiden toimintatavat ja tietojärjestelmät avoimina
  • kansalaisten ja järjestöjen kiinnostus
  • median kiinnostus
  • parempi nökyvyys piloteille, joissa hallinto tekee yhteistyösä kansalaisten kanssa
  • kuvauksia lehtiin miten henkilön/yhteisön idea konkretisoitui asetukseksi/laiksi[3]

Uudet toimintatavat

  • avoimuutta korostava ilmapiiri
  • tietoinen pyrkimys avoimuuteen - kaikki työpajat yms. avoimia
  • ratkaisuja ongelmiin, ahdistuksiin ja esteisiin, joita virkamiehillä on avoimemman hallinnon toteuttamiseksi
  • rakentamis- yms. kuulutuksiin www-osoite, jonka kautta voi osallistua
  • oikeiden henkilöiden löytymisen helpottaminen (esim. virastossa)
  • verkkopalveluissa päätökset, valmistelut, mielipiteet helposti löydettäviksi
  • valmisteilla olevat asiat helpommin löydettäviksi
  • kuntalähtöisyys! Social, monile, local
  • vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet, tietoa, missä apua tarvitaan/verkosto, naapuri
  • kuntalaisten palautemahdollisuudet pienissä kunnissa, ilmoitusmahdollisuus helpoksi
  • prosessi, miten nettikeskusteluista jalostuu hyödyllisä, vertaisarviointi, virkamiesmoderointi
  • viestinnän osaaminen
    • Hki Regional Infoshare
    • HS byrokratiablogi
    • positiivinen palaute, varautuneisuus, pelot[3]

Deliberatiiviset innovaatiot

  • kansalaishavaitojen kerääminen esim. suojelualueilla
  • asukkaat mukaan suunnittelemaan
  • erilaisilla kokoopanoilla olevia asiakas/asukasraateja
  • poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen
  • deliberatiiviset kansalaisfoorumit
  • kansalaisten ja hallinnon keskustelutilaisuudet
  • institutionaaliset refomit, esim. julkiset parlamentaariset kuulemiset
  • kansalaisdeliberaatiot osaksi päätöksentekoa järkevässä mitassa
  • virkamiehet osallistumaan nimellään netissä
  • sosiaalisen median hyödyntäminen
  • virkamiehille päiväkohtainen työaika nettiyhteydenpitoon kansalaisiin
  • "virkamiestorikokouksia" eli päätöksentekijät kierroksille ja kansan pariin
  • henkilökohtaiset kontaktit kohderyhmät[3]

Selkeä kieli

  • Ymmärrettävä kieli on toimivan vuorovaikutuksen ja osallistumismahdollisuuksien perusedellytys, siihen sisältyy palvelujen käytettävyys ja saavutettavuus
  • Hallintolaissa on pykälä "Hyvän kielenkäytön vaatimus". Siinä todetaan, että viranomaisen on käytettävä "asiallista, selkeää ja ymmärrettävää" kieltä.
  • Julkishallinto tarjoamaan jalostetumpaa tietoa (esim. visualitointeja ja laskureita)
  • Verkkosivujen rakenne ja kieli
  • Kapulakielen purkaminen - perustalkoot/haastekiplailu + jatkuva "ilmoituspalvelu"
  • selkokieli on kustannustehokasta, valitusten syy on usein, kun ihmiset eivät ymärrä oikeuksiaan
  • selkomuotoisuus myös mobiilisti
  • selkokielen taito pätevyysvaatimuksena
  • selkokieli kunniaan
  • resurssiajattelu läpi prosessin, säästäminen alun kielenhuollossa tulee kalliiksi prosessissa myöhemmin
  • käyttäjätestausryhmä, oikoluku
  • kolmen k:n kriteerit ymmärrettävälle tekstile Kiinnostunut Käsittää Kansakoulupohjalta
  • oikeakielisyys joukkoistamisella
  • "trans-fix" (nimi tarkistettava) voisi olla yksi työkalu oikeakielisyyden joukkoistamiselle[3]

Avoin data ja avoimet rajapinnat

  • Demokratiaa ja hallinnon avoimuutta tukeva avoin data avoimien rajapintojen kautta saatavilla
  • Mahdollisimman paljon datasettejä avataan hyödyntäjien kätettäväksi. Hallinto ei valikoi avattavia settejä omista lähtökohdistaan.
  • Kunnallisessa päätöksenteossa url-osoite päätökselle julkishallinnon mahdollistamana, nyt päätöksentekijät itsekin tarvitsevat esim lehtijutun ennen kuin pystyvät linkittämään asian esim. facebook-päivitykseensä.
  • avoimen lähdekoodin päätöksentekojärjestelmä, kansalaisjärjestöt ja hallinto yhdessä tekemään
  • esitysten ja kokouspäytäkirjojen kommentoitavuus
  • kommentointimahdollisuus ja kommentoinnit näkyvimmiksi
  • yhteenvedot julkisisi nopeasti[3]

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

  • Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen kaikilla hallinnon tasoilla
  • Esteitä postamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua sisältöjen luomiseen
  • tuetaan kaikkien kohderyhmien osallistumista
  • Erityisryhmät[3]

Avoimen hallinnon esteet

  • ei tiedetä mitä dataa avata
  • avataan dataa liikaa
  • standardit avoimuudelle
  • nöyryyden puute
  • kriittisten näkemysten puute
  • superkriittisen näkemyksen tarve
  • ennakkoluulot
  • portinvartija
  • hyväveliverkostot
  • ymmärrys miten hallinto toimii
  • laaja ymmärrys mitä käsitellään
  • virkamiehet ei tunnista ketä palvelee
  • tieto on valtaa
  • tietopohja millä päätökset tehdään
  • valmistelu ei riittävän monipuolista
  • virkamiesten osaaminen avoimeen valmisteluun
  • toimintaan keskiarvojen pohjalta
  • pitäisi nähdä pienet yksiköt ison sisällä
  • asianhallinnon puutteet
  • osallistumisen prosessit puuttuvat
  • prosessi tietopyyntöjen käsittelyyn
  • tunnistetaan monimutkaiset vaikutusketjut
  • yhtiöittämiskulttuuri
  • yksityisten tahojen vallan käyttö
  • paikalliset päättäjät
  • vaikeat vastaukset kysymysvuoren jalkoihin
  • kaikki ei halua/pääse sähköisesti
  • julkisen rahoituksen vaatimukset avoimuudelle
  • resurssipula/aikapaineet
  • lainsäädännolliset rajoitteet
  • lainsäädännölliset heikkoudet, ei noudateta
  • osallistumisoikeus
  • onko totta, että julkisuuslakiin pohjautuviin pyyntöihin ei vastata
  • organisaatioiden välinen avoimuus
  • viranomaisten keskeinen kiplailu/kateus
  • tulkkauksen tarve eri ryhmien välillä
  • ymmärretäänkö info mitä tulee vastaan?[3]

Ideoita toimintasuunnitelman valmisteluun

  • konkreettinenesimerkki yhteistyöhaasteista, Itämeren laskeuma-alue, jolla asuu 90 miljoonaa ihmistä
  • osallistujien mandaalit selviksi
  • "aloitelaatikko" vs. "avoin keskustelu", tehokkain konsultaatiomuoto?
  • osoitetaan vaikutus päätöksentekoon!
  • isoimmat kansalaisjärjestöt, Kallioliike, vapaaehtoisten päivä 4.12, kansalaisareena
  • Keep it simple! Keep it helpful!
  • Monikulttuurisuus, Espoon 160 äidinkieltä puhuvat, Suomen kaksikielisyys, expatit (takaisinmuuttajat), virolaiset, venäläiset[3]

Otakantaa.fi

otakantaa.fi on kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusfoorumi. Palvelua kehitetään jatkuvasti.[1]

Sivustolta löytyy mm.

  • tietoa tämän hetkisistä, tulevista, ja jo loppuneista valtion hankkeista
  • tietoa siitä, mitä suora, edustuksellinen ja osallistava demokratia ovat
  • tietoa siitä, miten demokratiaa voisi kehittää
  • aloitepalvelu (valmistuu loppuvuodesta 2012)
    • Aloitepalvelu tarjoaa mutkattoman tavan vaikuttaa maan tai kotikunnan asioihin tekemällä aloitteita eduskunnalle ja kunnallisille päättäjille.

Selkeästi vaiheistettu verkkopalvelu ohjaa aloitteen tekijän läpi prosessin: hän laatii kansalaisaloitteen, lähettää sen oikeusministeriön tarkastettavaksi, kerää ja tarkastuttaa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja toimittaa aloitteen eduskuntaan. Lisäksi palvelussa voi tutustua muiden tekemiin kansalaisaloitteisiin sekä kannattaa ja seurata niitä. Palvelun kautta voi tehdä myös kuntalaisaloitteen ja kerätä sille kannatusta. Palvelu antaa sähköisesti tiedon aloitteen aikaansaamista toimista.[1]

  • Lausuntopalvelu
    • Lausuntopalvelu on kehitteillä oleva verkkopalvelu, jolla pyritään systemaattisiiin, sujuvampiin ja läpinäkyvämpiin lausuntokierroksiin, ts. lausuntomenettelyihin. Lausuntopalvelun avulla virkamiehet voivat lähettää lausuntopyyntöjä, seurata lausuntokierroksen tilannetta sekä koostaa lausuntoyhteenvetoja helppokäyttöisen verkkotyökalun avulla. Virastot, järjestöt ja kansalaiset voivat antaa lausuntoja sekä selata ja jopa kommentoida muiden antamia lausuntoja.

Palvelun käyttö hallinnon valmistelu- ja kuulemisprosessien yhteydessä tuo helpotusta lausuntojen käsittelyyn, mikä tehdään nykyisin pääasiallisesti käsityönä. Lausuntopalvelua voidaan käyttää kirjallisten lausuntojen yhteydessä. Tämän edellytyksenä on lausunnolle menevän asian formalisointi kysymysten muotoon tai väitteiksi, joihin voidaan systemaattisella tavalla pyytää lausuntoja.

Virallisilla lausuntopyynnöillä on yhteys asianhallintaan, joten asianhallinnan ja lausuntopalvelun prosessit limittyvät tiiviisti toisiinsa.[1]

  • Keskustelufoorumi kansalaisten ja hallinon välistä keskustelua varten

Suomijoukkoistaa.fi

Suomijoukkoistaa.fi-sivustolla voit esittää ideoita hallinnon avoimuuden edistämiseksi Suomessa. Voit kannattaa toisten ideoita ja keskustella niistä.[4]

Mistä on kysymys?

Suomi on liittymässä kansainväliseen Open Government Partnership -verkostoon, jossa hallitukset edistävät hallinnon avoimuutta. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä laatii parhaillaan toimintaohjelmaa avoimuuden edistämiseksi Suomessa. Lisää aiheesta Suomen Avoin hallinto-sivuilla.

Vaikuta Suomen toimintaohjelmaan!

Työryhmä pyytää nyt kansalaisia mukaan tekemään hallinnosta aiempaa avoimemman. Tällä verkkosivulla esitetyt ideat ja ajatukset auttavat työryhmää toimintaohjelman tekemisessä. Pyydämme sinua lähettämään ideasi siitä, kuinka selkeyttää hallinnon kieltä. Näin käytämme valmistelussa menetelmää nimeltä joukkoistaminen. Se tarkoittaa ihmisten tiedon, taidon ja kokemuksen keräämistä verkossa.

Miten voin vaikuttaa?

Ideat kerätään neljässä vaiheessa: Ensin pyydämme ideoita hallinnon kielen selkeyttämiseksi, sitten datan avaamisesta. Kolmannessa vaiheessa pyydämme ideoita kansalaisten yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä ja neljännessä uusista hallinnon toimintatavoista. Voit myös esittää ideoita muista hallinnon avoimuuteen liittyvistä aiheista. Asiattomat kommentit poistetaan tai siirretään kategoriaan 'asiaan kuulumaton.'[4]

Mitä ideoille ja kommenteille tapahtuu?

Ideat ja kommentit kerätään yhteen, ja työryhmä koostaa ne raportiksi, joka julkistetaan ja huomioidaan toimintaohjelman laadinnassa.

Miten selkeyttää hallinnon kieltä?

Pyydämme sinua lähettämään ideasi hallinnon kielen selkeydestä. Vastaa siis seuraaviin kysymyksiin: Kuinka selkeyttää hallinnon kieltä niin, että se on kansalaiselle mahdollisimman ymmärrettävää? Miten selkeään kieleen päästään? [4]

Käyttökokemuksia

Maastoliikennelakia ollaan oltu uusimassa vuonna 2013. Osana valmistelua käytiin avointa ideointia ja kommentointia asiasta Suomi joukkoistaa -sivulla, ja siitä on nyt tuoreeltaan ensimmäisiä päätelmiä:

  1. Ihmisten osallistuminen on rakentavaa.
  2. Osallistujilla ei ole harhaluuloja osallistumisen vaikutuksista lakiin.
  3. Joukkoistaminen tarjoaa oppimisen tilaisuuksia.
  4. Joukkoistaminen toimii tiedon keräämisen välineenä.
  5. Joukko on järkevä ja erottaa epämääräiset ideat ja ylilyönnit.
  6. Vähemmistöjen ääni kuuluu.
  7. Tiedon käyttöä ja päätösten perustelemista on opeteltava.

Tarkempaa pohdintaa löytyy täältä: http://thegovlab.org/seven-lessons-from-the-crowdsourced-law-reform-in-finland/

Seuraava isompi keskustelu koskee hyvinvointivaltion tulevaisuutta.

Kansalaisaloite.fi

Kansalaisaloite on Suomen kansalaisten suora vaikuttamiskeino

Suomen kansalaisilla on perustuslaissa turvattu oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Tämän valtiollisen tason vaikuttamiskeinon käyttäminen edellyttää, että aloitetta kannattaa vähintään viisikymmentätuhatta äänioikeutettua Suomen kansalaista kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voit tehdä kansalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Palvelun käyttö on turvallista ja maksutonta. Voit käyttää Kansalaisaloite.fi-palvelua myös ruotsiksi.

Avoin ministeriö

Avoin ministeriö on palvelu, jonka tarkoituksena on tuottaa joukkoistamisen avulla laadukkaita kansalaisaloitteita. Palvelussa kuka tahansa voi esittää omia ideoitaan lakialoitteiksi ja kommentoida toisten ideoita omalla nimellään.

Palvelu on toteutettu vapaaehtoisvoimin, eikä se ole yhteydessä valtioneuvostoon tai poliittisiin puolueisiin. Viestintävirasto on hyväksynyt järjestelmän, mikä mahdollistaa kannatusilmoitusten antamisen pankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteella tunnistautumisen jälkeen. Palvelu julkistettiin 1.10.2012 ja osa pankeista tarjoaa tunnistautumisen ilmaiseksi.

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari

Joona Lehtomäki (SYKE, HY)
Ekologinen päätösanalyysi maankäytön suunnittelussa

Zonation-ohjelma maankäytön suunnitteluun.

  • Tuottaa spatiaalisen prioriteettiluokituksen yli koko maiseman.
  • Kotisivu
  • Kari Auranen (THL ROKO): Kuinka paljon herättää kysymyksiä musta laatikko -ongelma (malli ei ymmärrettävissä ulospäin)?
    • Joona: Suurin työ on datan preprosessointi ja siellä on suuria kysymyksiä. Itse malli ei ole ylivoimainen ymmärtää. Kuitenkin kytkeytyvyyden mallinnus on monimutkaista.
Jouni Tuomisto (THL)
Ilmastopolitiikat, rakennuskanta ja terveys: osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin.

Esitys löytyy Opasnetistä: Tiedosto:Ilmastopolitiikka rakennukset ja terveys.ppt

Peter Ylén (VTT, Aalto)
Simantics ja systeemiajattelu
  • John Sterman: dynaamisten mallien guru 1960-luvulta
  • Strada: päästötön kaupunkiliikenne 2050
  • Agenttipohjaisen mallinnuksen guru "Kirshi Kishiima" on Suomessa 4 kk Aalto-yliopistossa.
  • Simantics: VTT ja Semantum kehittäneet yhdessä. Ylläpito: THTH Association (Teollisuuden hajautetut tiedonhallintamenetelmät)
  • OpenModelica on tässä kiinni.
Sami Majaniemi (LVM)
  • Sivusto http://www.finict.fi avautuu lähipäivinä ja käsittelee tässä seminaarissa keskusteltuja asioita.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>