Arviointi kirjailijoiden tulojen turvaamisesta

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun



Kysymys

Miten sellaisessa maailmassa turvataan kirjailijoiden kohtuullinen korvaus, jossa tekstien sähköinen kopiointi ja levittäminen on erittäin helppoa?

Vastaus

Ei vielä valmiina.

Perustelut

Huomioitavaa

Huomaa, että sivulla esiintyy lukuisia sitaatteja eri ihmisten sanomisiin. Suurin osa alkuperäisestä keskustelusta on käyty Osmo Soininvaaran blogissa Hyviä ja huonoja ratkaisuja. Useimmat allekirjoitukset viittaavat sinne, varsinkin jos muuta linkkiä ei ole tarjottu. Toinen olennainen lähde on Osmo Soininvaaran kolumni Suomen Kuvalehdessä 34/2009 (21.8.).

Kirjailijoiden tulonmuodostus.png

Muuttuja A: Mikä teoksen kopioiden tekeminen on laillista?

Tulos
  • Ei mikään.
  • Vain valtion hyväksymä.
  • Vain tekijän tai hänen edustajansa hyväksymä.
  • Vain, jos tekijälle maksetaan tekijän määrämä korvaus joka kopiosta.
  • Kuten edellinen, mutta lisäksi omaan käyttöön tai kaverille saa ottaa ylimääräisen kopion.
    12 Tämä käytäntö on lähimpänä nykytilaa. --Jouni 23. elokuuta 2009 kello 08.53 (EEST)
  • Omaan käyttöön vapaasti hyväksytyn ylläpitäjän sivulta, jos kuukausimaksu on maksettuna.
    --13 Spotify-musiikkikauppa toimii lähinnä näin. Järjestely on edullinen sekä musiikin tekijöille että kuuntelijoille. Kirjallisuudessa voisi tehdä jotain samaa. --Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 34/2009 21.8.
    • Eri tapoja kerätä kuukausimaksu: Katso muuttuja H.
  • Epäkaupallinen jakelu on sallittua, kunhan jakelija maksaa tekijänoikeuskorvaukset.
  • Kaupallinenkin jakelu on sallittua, kunhan jakelija maksaa tekijänoikeuskorvaukset.
  • Epäkaupallinen jakelu on sallittua ilman tekijänoikeuskorvauksia.
    --16 Arvoarvostelma: Piraattipuolue vaatii kaiken epäkaupallisen kopioinnin täydellistä vapauttamista. --Piraattipuolue rp [1]
  • Kaikki jakelu on sallittua ilman tekijänoikeuskorvauksia.

Muuttuja B: Milloin tekijänoikeus päättyy ja kopiointioikeus vapautuu?

Tulos
  • Ei koskaan.
  • 70 vuotta tekijän kuolemasta.
    15 Tämä vastaa nykytilaa Suomessa ja monessa länsimaassa. [2] --Jouni 23. elokuuta 2009 kello 08.53 (EEST)
  • Tekijän kuollessa.
  • 50 vuotta teoksen tekemisestä.
  • 10 vuotta teoksen tekemisestä.
    --14 Arvoarvostelma: Kirjailijan palkitsemiseen riittäisivät kymmenen vuoden tekijänoikeudet, koska ei kirja sen jälkeen juuri mitään tuota. --Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 34/2009 21.8.; Piraattipuolue rp
  • Heti.

Muuttuja C: Miten valvotaan ja rangaistaan tekijänoikeusrikkomuksista?

Tulos
  • Ei mitenkään.
  • Satunnainen valvonta, lievät rangaistukset.
  • Satunnainen valvonta, ankarat rangaistukset.
    2: . Arvoarvostelma: Tuntuisi... oikeusvaltion periaatteiden vastaiselta. Eli rangaistuksen ja korvausten pitäisi kaiketi olla suhteessa rikoksen vakavuuteen ja aiheutettuun (todelliseen) tappioon. Touko Mettinen kirjoitti 14.8.2009 kello 8:59 (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  • Järjestelmällinen yksilötason valvonta.
  • Järjestelmällinen kaupallisten tahojen ja järjestäytyneiden toimijaryhmien valvonta.

Muuttuja D: Kerätyt tekijänoikeusmaksut ja -verot

Määritelmä
  • Riippuvuudet: Muuttuja A.
    • Vaihtoehto "Ei mitään" toteutuu ehdolla muuttuja A/Kaikki jakelu on sallittua ilman tekijänoikeuskorvauksia. | Osmo Soininvaara 14.8.2009
      1: . Nykyisessä maailmassamme tehdään kannattavaa liiketoimintaa myymällä samaa tuotetta eri tavaramerkillä eri hintaan (Kukaan ei ole vaatinut tavaramerkkioikeudesta lopumista). [3] tcrown kirjoitti 14.8.2009 kello 8:36 (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
      4: . Siis väität oikeasti, että jos epäkaupallinen tiedostonjakaminen laillistetaan, niin kukaan ei maksa enää mitään mistään digitaalisesta tuotteesta, kuten kirjoista, musiikista tai elokuvista? Tätä asiaahan on tutkittukin [4]. Elias kirjoitti 14.8.2009 kello 11:02 (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
      5: . Ei sitä ole voitu tutkia olosuhteissa, jossa lataaminen on laillista ja suuri virallinen taho, vaikkapa Google, panee kaiken aineiston tyrkyllä. Tuo “tutkimus” ei kerro mitään. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2009 kello 11:04 (type: truth; paradigms: science: irrelevant attack)
      7: . kyseessä ei ole tutkimus, vaan monta (17) tutkimusta, jotka tutkivat juurikin epäkaupallisen kopioinnin vaikutuksia musiikin myyntiin, joista 12 päätyivät siihen, että epäkaupallisesta kopioinnista ei ole haittaa tai siitä on hyötyä. Elias kirjoitti 14.8.2009 kello 11:53 (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
      6: . Jos tarkastellaan Open Source- ohjelmistoja, niin tämä käsitys on vähintään kummallinen. Niiden kaupallinen jakaminen ja kaikenlainen liiketoiminta niiden ympärillä on täysin laillista. Silti hyvin monet yritykset tekevät niitä ja maksavat työntekijäilleen niiden kirjoittamisesta. Ymmärrän toki, että esimerkiksi kirjallisuus on luonteeltaan erilaista, mutta on vaikea nähdä, että se olisi niin perustavanlaatuisella tavalla erilaista, ettei kukaan maksa kirjailijoille mitään. Tiedemies kirjoitti 14.8.2009 kello 11:16 (type: truth; paradigms: science: irrelevant attack)
      9: . Softa eroaa vaikkapa kirjallisuudesta siten että rahaa voivat tehdä lähinnä ne joilla on iso käyttäjäkunta (mainosmyynti) tai asiakkaina suuria yrityksiä (softapalvelut). En keksi kirjailijalle oikein mitään vastaavaa. Peto kirjoitti 14.8.2009 kello 15:46 (type: truth; paradigms: science: relevant attack)


Tulos
  • Ei mitään.
  • Tosi vähän.
  • Vähän.
  • Kohtalaisesti.
  • Paljon.
  • Tosi paljon.
    16 Tämä on lähimpänä nykytilannetta. [5] Tero Heiskanen kirjoitti 14.8.2009 kello 8:35
    --10 Arvoarvostelma (liittyen musiikin tekijänoikeusmaksuihin): Minä en voi hyväksyä sitä, että he haluavat rahastaa minun kotivideoistani enkä pidä mitenkään kohtuullisena, että he rahastavat takseja, jos nämä pitävät radiota auki autossaan. Ne ovat menneet ahneudessaan sellaisiin naurettavuuksiin, että en sinänsä halua niiden etuja puolustaa. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2009 kello 9:58

Muuttuja E: Tekijänoikeusmaksujen jakautuminen tekijän ja välikäsien kesken

  • Tekijä ei saa mitään.
  • Tekijä saa vain vähän.
    17 Tämä on lähimpänä nykytilannetta. Tero Heiskanen kirjoitti 14.8.2009 kello 8:35
    --11 Arvoarvostelma: Levytyssopimus on siis lähempänä “varastamista” kuin piratismi, sillä piratismissa artisti sentään säilyttää täydet oikeudet suorittaa omaa business’ta taiteellisilla tuotoksilla vaikka siinä kilpailijana olisikin (toistaiseksi) laiton verkkokopiointi. whiic kirjoitti 14.8.2009 kello 14:51
  • Tekijä saa kohtalaisesti.
  • Tekijä saa paljon.
    • Toteutuu ehdolla että kirjailija voi julkaista itse.
      --8 Arvoarvostelma: Kirjailijoiden ja kustantajien keskinäistä neuvotteluasemaa pitäisi pikemminkin saada jotenkin väännettyä siihen suuntaan että kirjailija voi tietyn ajan jälkeen julkaisusta laittaa e-version itse omalla kustannuksellaan jakeluun ja pitää myös tuotot itse. spottu kirjoitti 14.8.2009 kello 12:23
  • Tekijä saa kaiken.

Muuttuja F: Millainen on järjestelmä, jossa lataaminen on vapaata ja tekijänoikeuskorvaukset kerätään verovaroin?

Määritelmä
  • Kaikki lataaminen ja jakaminen olisi laillista ja maksutonta. Julkinen sektori ylläpitäisi mahdollisimman nopeaa ja luotettavaa latauspalvelua, joka muodostuisi ominaisuuksiltaan niin ylivertaiseksi vaihtoehtoihin nähden, että useimmat käyttäisivät sitä. Tähän latauspalveluun jokaisella kansalaisella olisi oma henkilökohtainen tunnuksensa, kuten tänäpäivänä on vaikkapa kelakortti. Mitään yksilöitävissä olevia tietoja käyttäjistä ei kerättäisi (julkkis Y diggaa sellaisesta ja sellaisesta pornosta), paitsi yleiset tiedot siitä, kuinka monta kertaa jotain yksittäistä tiedostoa(tuotetta) on ladattu. Latauksia rekisteröitäisiin vain yksi tunnusta kohden. Tällöin saataisiin luotettavat tiedot tuotteiden menekistä. Tämän jälkeen jossakin määritellyissä suhteissa hyvitettäisiin tuottajia verovaroista. Utopistisessa futuurisessa yhteiskunnassa järjestelmä voisi olla lomittuneesti globaali. | az kirjoitti 14.8.2009 kello 9:08
    17 Jos maksut jaetaan artisteilla latauksien mukaan, niin toimiihan se jos puhutaan miljoonista latauksista. Mutta Suomessa tehdään juuri ja juuri kannattavia tietokirjoja, jotka myyvät tuhat kappaletta. Siinä tulisi aika suuri intressi kampanjoida kavereille, että klikkaa se vaikket lukisikaan. --Marko Hamilo kirjoitti 14.8.2009 kello 15:32
Tulos
  • Julkinen sektori ylläpitäisi latauspalvelua, jossa kirjattaisiin tuotteiden latausmäärät (korkeintaan yksi lataus per tuote per käyttäjätunnus kirjattaisiin).
  • Järjestelmä ei ole mahdollinen.

Muuttuja G: Millainen on järjestelmä, jolla tekijänoikeuskorvaukset jaetaan tekijöiden kesken?

Määritelmä
  • Katso myös muuttuja F.
  • Teosto kerää kaikkien puolesta, mutta jakaa vain omilleen. | Tsorro kirjoitti 14.8.2009 kello 11:01
  • Tehtäisiin jokin virallinen sivu, josta saa käydä lataamassa niin paljon kuin haluaa. (vrt. Spotify) Lataukset lasketaan, kuten Spotifykin laskee, ja kukin sisällöntuottaja saisi korvauksen sen mukaan, paljonko hänen tekstiään on haettu, mielellään vähän regressiivisesti. | Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2009 kello 11:36
  • Tiedostojen latauskerrat voitaisiin laskea anonyymistikin ja tilittaa maksu rekisteröidyille tiedostojen tekijänoikeuksien omistajille. Mikäli tilitys tehdään kollektiivisesti (Internet-liittymän käyttömaksussa kiinteänä ennakoitavana summana tai verovaroista), niin motivaatio kryptauksen käyttöön olisi pieni. Tilityksen voisivat ihan hyvin hoitaa vaikkapa nykyiset tekijäoikeusjärjestöt. Googlaa: warp-järjestelmä. | Harri Turunen kirjoitti 14.8.2009 kello 18:09
Tulos
Tehtäisiin jokin virallinen sivu, josta saa käydä lataamassa niin paljon kuin haluaa. (vrt. Spotify) Lataukset lasketaan, kuten Spotifykin laskee, ja kukin sisällöntuottaja saisi korvauksen sen mukaan, paljonko hänen tekstiään on haettu, mielellään vähän regressiivisesti.

Muuttuja H: Mitkä ovat ne mekanismit, jotka siirtävät varoja käyttäjiltä kirjoittajille (erityisesti elektronisten kirjojen osalta)?

Tulos
  • Teokset kopiosuojataan ja vain suojattuja kopioita myydään kuten painettuja kirjoja.
  • Teokset kopiosuojataan siten, että ne toimivat vain tietyn kirjakaupan laitteella.
    --13 Arvoarvostelma: Maailma, jossa lukulaite on sidottu yhteen kirjakauppaan, olisi entistäkin monopolistisempi. --Osmo Soininvaara, Suomen Kuvalehti 34/2009 21.8.
  • Teoksia myydään kuin painettuja kirjoja, ja oikeuslaitos jahtaa laittomia kopioijia (ks. myös muuttuja C).
  • Teoksia myydään niin halvalla ja helposti, ettei kukaan vaivaudu hankkimaan laitonta kopiota.
  • Käyttäjät maksavat vapaaehtoista kannustusmaksua.
  • Yksittäisten teosten sijasta myydään kuukausimaksuun perustuvaa vapaata lukuoikeutta laajaan kokoelmaan.
  • Kuten edellä, mutta maksu peritään kaikilta netin käyttäjiltä eikä vain lukuoikeuden ostajalta.
  • Kuten edellä, mutta maksu maksetaan verovaroista.
    3: . Mahdollinen toteutustapa on kuvattu Muuttujassa F. --Jouni 23. elokuuta 2009 kello 00.56 (EEST) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
  • Julkisyhteisöt kuten yliopistot maksavat valtaosan kirjan tuotantokustannuksista, ja käyttäjät (esim. opiskelijat) maksavat vain marginaalikustannuksen.
  • Varoja ei lainkaan siirretä.

Päätelmät

Kirjailijan ja lukijan oikeuksista vallitsee isoja erimielisyyksyä. Myös käsitykset vaihtelevat suuresti siitä, miten uudet mahdolliset bisneslogiikat toimisivat.

Katso myös

Avainsanat

Tekijänoikeus, laki

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Arviointi kirjailijoiden tulojen turvaamisesta. Opasnet 2010. Viitattu 25.03.2019.